Omakotitalojen putkistovauriot ovat valitettavan yleisiä

Veden aiheuttamat vahingot talojen rakenteille eivät ole harvinaisia. Ne ovat rakennuskannan vanhenemisen ja virheellisten rakennustekniikoiden vuoksi Suomessa kasvussa. Vesivahinkoja paljastuu varsinkin kylpyhuoneremontin yhteydessä.

Tällä hetkellä suurimmat vuotoriskit ovat 1960-1980 –luvuilla rakennetuissa putkistoissa. Eniten vuotovahinkoja sattuu omakotitaloissa.

- Vesivahinkoa on välillä hankala paikallistaa. Usein se tulee esiin vasta siinä vaiheessa, kun taloa aletaan remontoida. Mitä pienemmästä vuodosta on kyse, sen hankalampaa on sen havainnointi, kertoo Ifin kotitalouksien omaisuusvakuutusten johtaja Veli-Pekka Kemppinen.

Nykyiset rakennusmääräykset ja –ohjeet kosteuden osalta tulivat voimaan 1990-luvun lopussa. Ne koskevat kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen estämistä rakentamisessa.

- Ennen uusia määräyksiä ei ollut edes tarkemmin määritelty mikä on märkätila ja miten se tulisi rakentaa. Nykyisissä 1999 voimaan tulleissa määräyksissä puolestaan käydään yksityiskohtaisesti läpi muun muassa miten märkätilan vesieriste tulee tehdä, sanoo Ifin omaisuuskorvausten kehitysjohtaja Carol Österberg.

Vanhemman omakotitalon ostoa harkitsevan ja hiukan vanhemmassa omakotitalossa asuvan kannattaa tarkistuttaa talon putkistojen kunto. Vuotoa on syytä epäillä:
• mikäli vesimittari pyörii vaikka kulutusta ei ole
• jos lämmitysverkostoon täytyy jatkuvasti lisätä vettä
• vesilasku on poikkeuksellisen suuri
• parketti kohoilee
• huoneilma tuntuu ummehtuneelta
• maali irtoilee rakenteesta
• rakenne tuntuu kostealta

- Pitkään jatkuneet vuodot aiheuttavat suurimpia vahinkoja, kun kosteus on päässyt leviämään laajalle alueelle rakenteissa. Kustannukset voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin, Veli-Pekka Kemppinen jatkaa.



Lisätiedot ja yhteydet:
Vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen puh. 010 514 1100
Kehitysjohtaja Carol Österberg puh. 010 514 3985
Tiedottaja Anni Kuusisto puh. 010 514 0067
www.if.fi