Osa ulkomaisista marjanpoimijoista asuu turvattomissa oloissa

Palotarkastajien mukaan ulkomailta tulevat tilapäistyöntekijät kuten marjanpoimijat asuvat usein paloturvallisuuden kannalta vaarallisissa asumuksissa. Majoitustilojen paloturvallisuudesta on tärkeää huolehtia työntekijöiden turvallisuuden ja työnantajan oikeusturvan vuoksi.

Suomalaisille tiloille tulee ulkomailta yli 10 000 tilapäistä työntekijää vuosittain. Tilapäistyöntekijöille rakennetaan usein makuupaikkoja vanhoihin maatilarakennuksiin, teollisuushalleihin ja erilaisiin parakkeihin, joissa on paloturvallisuuspuutteita.

Vuonna 2008 varsinaissuomalaisen mansikkatilan ulkomainen työntekijä kuoli tulipalossa. Palo syttyi maatilarakennuksessa, joka oli osittain muutettu majoitustilaksi. Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksella on puututtu tilapäistyöntekijöiden asumisturvallisuuteen oman projektin voimin.

- Lähes kaikilla tarkastamillamme varsinaissuomalaisilla tiloilla, joilla on tilapäistä ulkomaista työvoimaa, on havaittu samankaltaisia turvallisuuspuutteita. Majoitustiloissa yöpyy liian monta ihmistä, poistumisteitä ei ole riittävästi tai ne on tukittu ja ohjeet hätäilmoituksen tekemiseksi puuttuvat työntekijöiden omalla kielellä, kertoo palotarkastaja Eerik Virtanen Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta.

Suurin syy turvallisuuspuutteisiin on tietämättömyys. Kun entinen navetta muutetaan majoituskäyttöön tilapäisiä työntekijöitä varten, tarvitaan muutokseen rakennuslupa. Jos entisessä asuintalossa majoitetaan työntekijöitä, täytyy majoittuvien henkilöiden lukumäärä varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta tai alueen pelastuslaitokselta.

Isännät pyytävät neuvoja turvallisuuden parantamiseen

Tilanomistaja on velvollinen ilmoittamaan kunnan rakennusvalvontaan, mikäli hän majoittaa työntekijöitä. Rakennusvalvontaviranomainen antaa luvan majoittamiseen, jos asumisedellytykset ovat kunnossa. Pelastuslaitos ei voi antaa lupaa työntekijöiden majoittamiseen mutta voi kieltää sen, jos tarkastuksessa havaitaan vakavia turvallisuuspuutteita.

Rakennusvalvonnan ohella myös paikalliseen pelastuslaitokseen voi olla yhteydessä, mikäli majoitustilojen turvallisuustaso arveluttaa. Olisi hyvä, että rakennus- ja palotarkastaja kävisivät tilalla katsomassa tilanteen yhdessä.

- Tiedon lisääntyessä maatilayrittäjät ovat suhtautuneet paloturvallisuuden parantamiseen asiallisesti ja vakavasti. Isännät ovat ottaneet yhteyttä ja pyytäneet neuvoja turvallisuuden parantamiseen, Eerik Virtanen sanoo.

Maatilayrittäjän pitää varmistaa, että majoitustilat ovat paloturvallisuudeltaan asumiseen kelpaavia.

- Rikkinäisiä sähkölaitteita tai paloherkkiä lämmittimiä, joita työnantaja ei käyttäisi kotona, ei tule sijoittaa myöskään työntekijöiden asuntoihin. Ulkomaalaisten työntekijöiden ei voi myöskään olettaa vastaavan itse palovaroittimen olemassaolosta tai toimintakunnosta, yritysten riskiasiantuntija Niko Satto If Vahinkovakuutusyhtiöstä kertoo.

Myös hätäilmoituksen tekeminen pitäisi pystyä ohjeistamaan. Kielitaidoton työntekijä ei pysty soittamaan hätäkeskukseen, jos hän ei osaa kertoa, mitä on tapahtunut ja missä.

- Haluamme muistuttaa maatilayrittäjiä majoitustilojen paloturvallisuudesta ja kannustaa hoitamaan asiat kuntoon ennen kuin vahinkoja syntyy. Viimeistään kesäsesongin päättyessä asiaan on syytä tarttua, jotta tilojen paloturvallisuus saadaan kuntoon ennen seuraavaa satokautta, Satto sanoo.

Majoitustilojen paloturvallisuus on tärkeää työntekijöiden turvallisuuden ja työnantajan oikeusturvan kannalta. Kun yrittäjä toimii määräysten mukaan, tulipaloriski pienentyy merkittävästi. Yrittäjä saa vahingon sattuessa tällöin myös oikean suuruisen vakuutuskorvauksen.

Turvallisen majoitustilan muistilista

- Majoitustiloissa ei saa yöpyä sallittua määrää useampia henkilöitä. Varmista kunnan rakennusvalvonnalta, kuinka monta ihmistä tiloissa saa majoittua.
- Jokaisessa majoitustilassa on oltava kaksi poistumisreittiä. Reittien tulee olla vapaita ylimääräisestä tavarasta.
- Majoitushuoneessa on oltava toimiva palovaroitin ja rakennuksen muissa tiloissa yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden / kerros.
- Alkusammutuskaluston tulee olla näkyvällä paikalla ja se tulee huoltaa määräajoin.
- Ohjeet hätäilmoituksen tekemiseksi on oltava jokaisen työntekijän omalla kielellä. Ohjeisiin on kirjattava tilan tarkka osoite. Lisäksi olisi hyvä kirjoittaa suomeksi esimerkiksi sana tulipalo siten, että jokainen osaisi tavata sen.

Lisätietoja:

Niko Satto, yritysten riskiasiantuntija, If, p. 050 424 1383
Mari Hätinen, tiedottaja, If, p. 050 424 0067, mari.hatinen@if.fi
Eerik Virtanen, palotarkastaja, V-S Pelastuslaitos, p. 050 43 19 538, eerik.virtanen@turku.fi

If on johtava vahinkovakuuttaja Pohjoismaissa ja Baltiassa. 6 400 työntekijää tarjoaa korkealaatuisia vakuutustuotteita ja -palveluita 3,6 miljoonalle henkilö- ja yritysasiakkaalle. Vahinkovakuutusten asiantuntijana If on mukana myös ennaltaehkäisemässä vahinkoja ja onnettomuuksia. Tavoitteena on parantaa asiakkaitten ja samalla koko yhteiskunnan turvallisuutta. If kuuluu Sampo-konserniin.

Avainsanat: