Pohjoismaissa on huoli sairaanhoidon resurssien riittävyydestä

Rahojen riittävyys terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon on merkittävin haaste tulevaisuudessa. Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön saatavuus ja riittävä määrä huolestuttavat suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia. Muun muassa tämä käy ilmi Ifin terveysaiheisesta asennetutkimuksesta.

Kyselytutkimuksen mukaan peräti 92 prosenttia suomalaisista ennustaa terveydenhuollosta yhteiskunnalle koituvien kustannusten kasvavan jonkin verran (49 %) tai huomattavasti (43 %).
Suomalaisista 75 prosenttia uskoo potilasjonojen pitenevän tulevaisuudessa entisestään jonkin verran tai huomattavasti. Ruotsalaisista 59 prosenttia ja norjalaisista 63 prosenttia ennustaa näin käyvän.

- Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia valmiimpia ottamaan omalle vastuulleen sairaanhoidon kustannuksia. Lähes 70 prosenttia vastaajista on valmis maksamaan enemmän yksityisestä sairaanhoidosta, mikäli se takaa nopeamman hoitoon pääsyn ja paremman hoidon, kertoo If Vahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja Timo Vuorinen.

Ruotsalaisista joka toinen (53 %) ja norjalaisista vähän useampi (56 %) on valmis maksamaan yksityisestä sairaanhoidosta.

Vain joka neljäs suomalainen on sitä mieltä, että verovarojen pitäisi kattaa kaikki sairaanhoidon kustannukset. Vastaavasti ruotsalaiset ja norjalaiset edellyttävät, että kulut kuuluu hoitaa verovaroista.

Oikeus samaan hoitoon

Enemmistö kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kaikilla pitää olla oikeus samaan hoitoon. Kaksi viidestä (40 %) on sitä mieltä, että vanhusikäisiä ja nuoria harvoin kohdellaan tasapuolisesti terveydenhuollossa nyt ja tulevaisuudessa.

- Elintapojen vaikutuksesta sairastumiseen ei haluta juurikaan rangaista. Alkoholismia sairastavia halutaan hoidettava tulevaisuudessakin lähes samassa määrin kuin kansalaisten hampaita hoidetaan, Vuorinen kommentoi.

- Sen sijaan esteettiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi rasvaimu, kasvojen kohotus, rintojen suurennus tai pienennys sekä nenän kauneusleikkaus halutaan hoidettaviksi enimmäkseen omalla kustannuksella tulevaisuudessakin, Timo Vuorinen sanoo.

Suomalaisten mielestä tupakka- ja alkoholiriippuvaisten ja narkkareiden pitäisi maksaa vakuutuksistaan enemmän kuin muiden, ylipainoisten taas ei. Ruotsalaiset ovat sallivampia. He eivät rankaisisi korkeammilla vakuutusmaksuilla ylipainoisia eivätkä alkoholiriippuvaisia. Suuri osa norjalaisista pitää oikeudenmukaisena sitä, että elintapojen vuoksi ei kenenkään tarvitse maksaa korkeampia vakuutusmaksuja.

Vahinkovakuutusyhtiö Ifin teettämään kyselytutkimukseen osallistui yhteensä reilut 3000 pohjoismaalaista. Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2009.

Kohtalon kysymyksiä

If Vahinkovakuutuksen 2008 vuosikertomuksessa Terveys 3.0 tutkijat ja asiantuntijat eri Pohjoismaista pohtivat sairaanhoidon suuria tulevaisuudenhaasteita. Seuraavat asiat on kertomuksessa esitetty kohtalon kysymyksinä:

- Mistä sairauksista yhteiskunnan on otettava vastuu ja mistä ei?
- Miten priorisoimme, kuka saa hoitoa, kun hoitomenetelmät paranevat ja kallistuvat?
- Mitä uusia epidemioita puhkeaa ja miten pysäytämme ne?
- Mistä saamme tarpeeksi hoitohenkilökuntaa?
- Onko oikein ostaa parempaa hoitoa?
- Mitä meidän on tehtävä elääksemme terveellisemmin?

Työnantajille työväline

If tarjoaa erikokoisille työnantajayrityksille henkilövakuutusturvaa, jonka avulla työntekijä pääsee nopeasti lääkäriin ja takaisin töihin. Vakuutuksen voimassaolo voidaan räätälöidä asiakasyrityksen toiveiden mukaan. Sairaanhoitovakuutuksen ottaminen työntekijöille on yritykselle valtti kilpailtaessa parhaasta työvoimasta.

- Oikeilla toimenpiteillä yritys voi vähentää vuositasolla jopa miljooniin euroihin kohoavia, sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Ifin rakentaman mallin avulla on mahdollista seurata, miten poissaolojen kustannukset kehittyvät. Malli auttaa myös asettamaan tavoitteita kustannusten säästämiseksi, toimitusjohtaja Timo Vuorinen Ifistä toteaa.

- Yksi työntekijän poissaolopäivä voi välillisine kustannuksineen maksaa työnantajalle useita satoja euroja. Välillisiä kustannuksia kerryttävät muun muassa sijaisen palkkaaminen tai poissaoloja paikkaavan ylikapasiteetin pitäminen palkkalistoilla, Vuorinen täsmentää.

Sairaanhoitovakuutuksella varaudutaan niihin vapaa-ajan tapaturmista ja sairauksista aiheutuneisiin hoito-, tutkimus- ja lääkekuluihin, jotka Kelan korvauksen jälkeen jäävät omalle vastuulle tai joita ei korvata muusta lakisääteisestä vakuutuksesta.


Lisätiedot ja yhteydet:
Viestintäjohtaja Anja Talasmo, puh. 010 514 4027, 0500 507793, anja.talasmo@if.fi,
www.if.fi