Puukerrostaloissa varauduttava korkeampiin vakuutusmaksuihin
Puukerrostalorakentamista helpotetaan palomääräysten muutoksella. Myönteisten vaikutusten ohella If haluaa muistuttaa puukerrostalojen vesivahinkoriskeistä.
Rakentamisen palomääräyksiä muutetaan, jotta puukerrostalorakentaminen helpottuu, uutisoi ympäristöministeriö 6.4.2011. Uudet rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet tulevat pääosin voimaan 15.4.2011.
Uusien rakentamismääräysten mukaan 3–8-kerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa on oltava automaattinen sammutuslaitteisto. Poikkeus tästä ovat ns. kaupunkipientalot, joiden asunnot voivat olla enintään nelikerroksia. Kerrostaloilta edellytetään lisäksi rakenteellisia ratkaisuja, jotka hidastavat palon kehittymistä.
Sprinklaus on tehokas tapa sammuttaa paloja. If Vahinkovakuutusyhtiö on pitkään suositellut sitä muun muassa teollisuusyrityksiin, joiden suurpaloriski on merkittävä.
Ifin arvion mukaan uusien määräysten vaatimat asumisen paloturvallisuusratkaisut ovat oikeansuuntaisia ja riittäviä varmistamaan asukkaiden turvallisuus. Määräykset noudattelevat myös Finanssialan Keskusliiton kantaa.
Vesivahinkojen korjaaminen kallista
Puukerrostalorakentamisen myönteisten vaikutusten ohella If haluaa muistuttaa puukerrostaloihin liittyvistä vesivahinkoriskeistä. Vaikka määräysten mukainen paloturvallisuustaso on riittävä, esimerkiksi tulipalon sammuttaminen kastelee rakenteita laajasti.
Palo tuhoaa rakennustyypistä riippumatta pinnat ja kalusteet samalla tavalla, mutta pintojen alla olevat puiset runkorakenteet edellyttävät kastuessaan usein laajoja korjaustöitä. Betoni- ja tiilirakenteissa riittää monissa tapauksissa kuivaus ja vähäisemmät rakenteelliset korjaukset. Pienenkin tulipalon sammuttaminen aiheuttaa puurakenteisessa talossa helposti laajoja seurannaisvahinkoja riippumatta siitä, sammuttaako palon sprinkleri vai palokunta.
- Puutaloissa tulipalojen seurannaiskustannukset saattavat olla helposti kaksin- tai jopa kolminkertaiset betoni- ja tiilitaloihin verrattuna, arvioi rakentamisen ja kiinteistövakuuttamisen asiantuntija Anssi Varpe Ifistä.
Koska sähkön osuus kerrostalojen paloista on jopa 80 prosenttia, tulisi puukerrostalot varustaa lain vaatimien verkkovirtatoimisten palovaroittimien sijaan virrat katkaisevalla älypalovaroitinjärjestelmällä. Vaihtoehtoisesti palovaroitinta on mahdollista täydentää erilaisten liesi- ja sähkölaitevahtien yhdistelmillä ja induktioliesillä. Tällä tavoin sähköpalot saataisiin pääosin sammumaan jo ennen sprinklerien laukeamisia.
- Kastumisongelma liittyy tietysti myös paljon yleisempiin vuotovahinkoihin. Uudessakin talossa saattaa sattua vesivahinkoja esimerkiksi astianpesukoneen rikkoutumisen, asennusvirheen tai asukkaan huolimattomuuden seurauksena. Vuotovahinkoja voisi torjua esimerkiksi vesivuotokytkimillä, Varpe huomauttaa.
Varpen mukaan If haluaa muistuttaa sekä rakennuttajia että tulevia asukkaita siitä, että puukerrostalojen vakuutusmaksut ovat ennen muuta vesivahinkoriskien vuoksi selvästi betoni- ja tiilitaloja korkeammat.
- Haluamme kertoa näistä asioista etukäteen, jotteivat ne tule myöhemmin yllätyksenä, Varpe toteaa.
Lisätietoja:
Anssi Varpe, kiinteistövakuuttamisen asiantuntija, If, puh. 010 514 2319, anssi.varpe@if.fi
Mari Hätinen, tiedottaja, If, puh. 050 424 0067, mari.hatinen@if.fi
www.if.fi
If on johtava vahinkovakuuttaja Pohjoismaissa ja Baltiassa. 6 400 työntekijää tarjoaa korkealaatuisia vakuutustuotteita ja -palveluita 3,6 miljoonalle henkilö- ja yritysasiakkaalle. Vahinkovakuutusten asiantuntijana If on mukana myös ennaltaehkäisemässä vahinkoja ja onnettomuuksia. Tavoitteena on parantaa asiakkaitten ja samalla koko yhteiskunnan turvallisuutta. If kuuluu Sampo-konserniin.
Avainsanat: