Vahinkovakuuttaminen pohjoismaisessa vertailussa: PALVELUT JA KESKITTÄMISEDUT NOSTAVAT ASIAKASPYSYVYYTTÄ SUOMESSA

IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY TIEDOTUSVÄLINEILLE 27.11.2003 JULKAISUVAPAA KELLO 18.30 Vahinkovakuuttaminen pohjoismaisessa vertailussa: PALVELUT JA KESKITTÄMISEDUT NOSTAVAT ASIAKASPYSYVYYTTÄ SUOMESSA Vahinkovakuutusasiakkaan käyttäytyminen vakuutusturvaa otettaessa ja palvelukanavaa valittaessa riippuu maan tavasta, lainsäädännön suomista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Suomalainen vakuutuksenottaja on tottunut keskittämään vakuutusturvansa pääasiassa yhteen yhtiöön. Muissa Pohjoismaissa on useammin tapana hajauttaa eri yhtiöön. Suomalaisten asiakkaiden lojaalisuus vakuutusyhtiötään kohtaan näkyy asiakaspysyvyydessä, joka esimerkiksi Ifissä on noin 94-98 prosenttia. Vastaava luku on muissa Pohjoismaissa 80-prosentin tuntumassa. Pysyvyyteen vaikuttavat keskittämisedut ja kokemukset palvelusta. - Korkea asiakaspysyvyysaste Suomessa ansaitsee huomion myös siksi, että kuluttaja-asiakas voi irtisanoa vakuutusturvansa milloin vain ilman irtisanomisaikaa, kun muissa Pohjoismaissa siihen on mahdollisuus vakuutuskauden lopussa, muistuttaa If Vahinkovakuutuksen Suomen yhtiön toimitusjohtaja ja If-konsernin varatoimitusjohtaja Hannu Kokkonen. Hän esitelmöi Vahinkovakuuttamisen eroista Pohjoismaissa Vakuutusyhtiöiden keskusliiton Levillä järjestämässä Taloustoimittajien vakuutusseminaarissa torstaina 27.11.2003. Suomalaisen yritysasiakkaan vakuutusturva jatkuu vuosieräpäivästä, kun taas esimerkiksi ruotsalaiselta yrittäjältä vakuutusyhtiö tiedustelee ennen vakuutuskauden päättymistä jatkoaikeista. - Vakuutusyhtiön vaihtoon saattaa läntisissä naapurimaissamme antaa kimmokkeen myös vakuutusmaksun korotus, joka voi joskus olla 30 prosentin luokkaa. Suomessa maltillisiin korotuksiin on osansa vuonna 1995 uudistuneella vakuutussopimuslailla. Jos vakuutusten hintoja nostetaan yli 15 prosenttia, vakuutusyhtiön on sanottava koko vakuutuskanta irti. Merkityksensä on myös sillä, että vakuutuskannan kannattavuudesta on Suomessa pidetty jatkuvasti huolta, Kokkonen muistuttaa. Vakuutusmaksuveroa, jota jokaisesta vahinkovakuutuksesta on yhtiöiden vakuutusmaksun yhteydessä perittävä nykyään 22 prosentin mukaan, ei muissa Pohjoismaissa tunneta. - Asiakastyytyväisyyttä ovat kokemuksemme mukaan nostanut monipuolinen palvelujen saatavuus etenkin vahinkotapauksissa. Yritys- ja henkilöasiakkaiden omat vakuutuskansiot, jotka tarjoavat paperittoman kokonaispalvelun verkossa, ovat ainutlaatuinen palvelu alallamme. Uusia käyttäjiä saamme tuhansia joka kuukausi, Kokkonen lisää. Ilmoituksen vahingosta voi tehdä puhelimitse myös virka-ajan ulkopuolella ja usein korvauspäätöksen saa yhdellä soitolla. Samalla asiakas varmistuu siitä, että vahinkoasiaa on korvauskäsittelyssä. Naapurimaissa alueellinen hinnoittelu viety Suomea pidemmälle Alueellinen hinnoittelu kustannustason ja tiettyjen vahinkotyyppien yleisyyden mukaan on muissa Pohjoismaissa viety Suomea pidemmälle. Erot alueiden välillä ovat merkittävästi meitä suuremmat. Esimerkiksi kun helsinkiläisen kolmion kotivakuutusmaksu on 15-20 prosenttia pihtiputaalaiskotia kalliimpi, tukholmalainen voi maksaa kolmionsa irtaimistovakuutuksesta viisinkertaisesti sen mitä vastaavasta turvasta Luulajassa asuva. Muualla Euroopassa hinnoittelutekijät jaotellaan Pohjoismaita vielä tarkemmin. Ruotsissa alueellinen hinnoittelu on toteutettu myös eläinvakuutuksessa. Koiravakuutuksessa maa on jaettu kolmeen osaan ja jakotekijänä ovat koiravakuutuksesta korvattavien hoitokulujen kustannukset, jotka arvatenkin Tukholman seudulla ovat korkeimmat. Moottoriajoneuvovakuutuksissa postinumeron mukainen alueellinen hinnoittelu on käytössä samaan tapaan kuin Suomessa ainakin Ifillä on ollut useita vuosia. Lisäksi muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa ovat ajetut kilometrit yleisesti käytettyjä hinnoittelutekijöitä. Omavastuut ja maksutaso Suomessa alhaisimmat Vakuutusturvastaan suomalainen asiakas maksaa vähiten Pohjoismaissa ja peräti 40 prosenttia vähemmän kuin tanskalainen ja norjalainen ja ainakin viidenneksen vähemmän kuin ruotsalainen. Vakuutuslajeissa ja riskityypeissä ei ole merkittäviä maakohtaisia eroja. - Vakuuttamisen hinta on yksi niistä tekijöistä, jotka osoittavat ruotsalaisten ja norjalaisten meitä korkeamman elintason. Vakuutettavaa omaisuutta on enemmän ja esimerkiksi autokanta on uudempaa ja kalliimpaa, arvioi toimitusjohtaja Kokkonen. Myös vahinkotilanteessa suomalaisen kuluttajan omalle vastuulle jää pienempi osa kuin skandinaavisen kuluttajan. Alin omavastuu on (85 -170 euroa) on hieman alhaisempi kuin esimerkiksi ruotsalaiskodin irtaimistovakuutuksessa (noin 190 euroa), mutta korkeammissa omavastuuvaihtoehdoissa haitari ulottuu meitä ylemmäksi. Suomessa voidaan kiinteistön vakuutukselle valita irtaimistonvakuutusta korkeampi omavastuu, Ruotsissa ja Norjassa alin omavastuu on 320-380 euron välillä. Tanska on poikkeus kaikista. Siellä taloyhtiöiden kiinteistövakuutuksessa ei ole lainkaan omavastuuta. Yhteinen pohjoismainen huolenaihe on vesi- ja vuotovahinkojen voimakas lisääntyminen. Viisasten kiveä jo pitkään kasvaneeseen ongelmaan, joka koskee yhtä lailla koti- kuin kiinteistövakuutusta, ei ole löydetty. Rakentamismääräyksiin vaikuttaminen ei ole yksin riittänyt. Luonnonilmiöille oma pooli Norjassa Skandinavian maissa luonnonilmiöt heilauttelevat vahinkovakuutusyhtiöiden tuloksia Suomea enemmän. Luonnonilmiövahinkojen varalle on Norjassa riskejä tasaavana järjestelmänä lakisääteinen poolivakuutus (Naturskadepol), johon vahinkovakuutusyhtiöt maksavat osansa. Vakuutusasiakkaat osallistuvat järjestelmän ylläpitämiseen palovakuutusmaksuun sisältyvällä turvamaksulla. - Poolivakuutuksesta korvataan ankarien myrskyjen, vesi- ja lumisateiden, sulamisvesien, tulvien ja lumivyöryjen aiheuttamat vahingot. Turva on kattavampi kuin Suomessa, jossa vahingon äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus ovat lähtökohtana korvattaessa, Kokkonen täsmentää. Metsien vakuuttamisasteessa on Suomessa kohentamisen varaa. Ruotsissa metsiä on selvästi vähemmän yksityisomistuksessa, joten lajin merkitys ei ole yhtä suuri. Vahinkotapahtumat tosin ovat samantapaisissa luonnonolosuhteissa samanlaisia. Henkilövakuutukset Suomessa kattavimmat Suomessa lakisääteisten vakuutusten korvauksissa on varauduttava pitkäaikaisiin, jopa vuosikymmeniä jatkuvaan korvausvastuisiin tapauksissa, joissa vakuutetun vammautumista työtapaturmassa tai liikenteessä on seurannut pysyvä työkyvyttömyys. Esimerkiksi Norjassa pyritään sopimaan kertakorvauksesta, jolloin korvaussumman riittävyyden varmistaminen jää vakuutetun vastuulle. - Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen merkitys vakuutusyhtiöille on Suomessa hyvin suuri. Vastaava vakuutus kuuluu myös Norjassa ja Tanskassa vakuutusyhtiöiden tuotevalikoimaan, joskin sen merkitys on huomattavasti Suomea vähäisempi, Kokkonen toteaa. Ruotsissa lakisääteinen tapaturmavakuutusjärjestelmä ei ole yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidossa. Myös vapaaehtoisessa henkilövakuuttamisessa on vahinkovakuutusmarkkinoiden välillä eroja. Siinä missä suomalainen kuluttaja- ja yritysasiakas on osoittanut kasvavaa kiinnostusta vakuuttaa itsensä, perheenjäsenensä, avainhenkilönsä ja työntekijöitään myös sairauden varalle, muissa Pohjoismaissa vahinkovakuutusyhtiöt keskittyvät tapaturmapohjaiseen henkilövakuuttamiseen ainakin toistaiseksi. Jakeluyhteistyötä yritysten eläke- ja henkivakuutuksissa TEL- ja henkivakuutusyhtiöiden kanssa ei muissa Pohjoismaissa ole samassa laajuudessa kuin Suomessa, jossa vahinkovakuutusyhtiöiden jakeluorganisaatiot ovat keskeisessä asemassa työeläke- ja henkivakuutusten myynnissä. Meklariyhteistyö Meklareiden osuus yritysten vahinkovakuutusten myynnistä on sen sijaan erityisesti Ruotsissa (35-40 %), mutta myös Norjassa (30%) Suomea (12-15 %) suurempi. Meklaripalvelujen nettohinnoittelussa sen sijaan ollaan suomalaisyhtiöissä pisimmällä. Norjassa se on otettu tänä syksynä käyttöön ja Ruotsissa sekä Tanskassa siihen siirrytään keväällä 2004. Riskienhallinta Yritysten riskienhallinta on Suomessa laaja-alaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa ja ulottuu suurasiakkaiden lisäksi myös pk-yrityksille tarjottaviin palvelukonsepteihin. Suomessa esimerkiksi Ifin asiakkaalle on tarjolla riskienhallintapalveluja perinteisten omaisuus- ja henkilöriskien ohella myös vastuu-, sopimus- ja tietoriskeissä, mikä näkyy myös riskienhallintaan keskittyvän henkilöstön määrässä ja erikoisosaamisessa. Yksityishenkilöille riskienhallintapalvelujen ulottaminen on harvinaista kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa kokonaisturvan tarjoaminen lähtee kuluttajaperheen riskien kartoittamisesta, mikä on niin ikään osa yritysten riskienhallintaa. LISÄTIEDOT: Hannu Kokkonen, toimitusjohtaja, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, puh. 050 563 9406 Anja Talasmo, viestintäpäällikkö, puh. 0500 507 793 www.if.fi If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö. Konsernin maksutulo vuonna 2002 oli 4,2 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 7 500. Ifin osakkeenomistajia ovat Sampo 38,05 %, Storebrand, 22,47 %, Skandia 19,36 %, Skandia Liv 10,06 % ja Varma-Sampo 10,06 %. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/11/27/20031127BIT00780/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/11/27/20031127BIT00780/wkr0002.pdf

Yrityksestä

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.