Auringon säteilyn muutoksilla vain pieniä vaikutuksia maapallon lämpötilaan

Maapalloa lämmittävä Auringon säteily on parhaillaan hieman heikompaa kuin aivan 2000-luvun alussa. Tämä johtuu pitkään jatkuneesta auringonpilkkuminimistä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat muistuttavat, että Auringon vaikutus maapallon keskilämpötilaan on vähäinen ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen verrattuna.

Auringon aktiivisuus ilmenee muun muassa auringonpilkkujen määrän vaihteluina. Pilkkujen ollessa runsaimmillaan Aurinko on aktiivinen, jolloin se säteilee hieman voimakkaammin. Vaihtelu noudattaa noin 11-vuotista jaksollisuutta. Nyt parhaillaan Aurinko elää pilkkuvaihtelun minimikauttaan. Edellinen minimi oli vuonna 1996 ja maksimi vuonna 2000.
Aurinkotilastojen mukaan minimikausi kestää yleensä noin 16 kuukautta. Ilmatieteen laitoksen mukaan minimikausi on nyt venynyt kolme kuukautta tätä jaksoa pitemmäksi, eikä pilkkumäärien nousua ole vieläkään havaittavissa.
Auringonpilkut ovat olleet poissa Auringon pinnalta tänä vuonna kaikkiaan lähes 90 prosentissa kaikista päivistä. Viime vuonna lukema oli 73 prosenttia. Näin vähäaktiivista Auringon toiminta oli viimeksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, joten täysin poikkeuksellisesta tilanteesta Auringon toiminnan vuosisataisvaihtelussa ei ole kyse.

Aurinko ei säätele maapallon lämpötilan yleistä kehitystä

Auringon vaihtelujen 11-vuotiseen vaihteluun liittyy myös maapalloa lämmittävän säteilyn yhtäaikainen vaihtelu. Aurinko säteilee hieman lämpimämmin pilkkujen esiintymisen maksimiaikoina kuin silloin, kun niiden määrä on vähäinen. Ero huippukauden ja pohjalukemien välillä säteilyn voimakkuudessa on noin 0,1 prosenttia, josta aiheutuva muutos maapallon keskilämpötilassa on noin 0,1 °C.

Auringon säteilytoimintaa on vaikea ennustaa täsmällisesti, mutta uuden säteilyn nousukauden arvioidaan alkavan kuluvan vuoden aikana. Ilmatieteen laitos muistuttaa, että Aurinko ei kuitenkaan säätele maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Kasvihuonepäästöjen lisääntymisestä aiheutuva keskilämpötilan nousu on merkittävin tulevaisuuden lämpötiloihin vaikuttava tekijä.

Auringon pitkäaikaiset säteilyn vaihtelut tunnetaan auringonpilkkutiedoista melko hyvin aina 1600-luvulta lähtien. Auringonpilkut olivat lähes kokonaan poissa vuosien 1650 - 1700 aikana, ja ne olivat hyvin vähäisiä vuosina 1800 - 1830. Näihin aikoihin liittyvät kylmät ajanjaksot on usein liitetty auringonpilkkujen ja Auringon säteilyn vähäisyyteen. Maapallon ilmasto-oloihin vaikuttivat tuolloin kuitenkin myös tulivuorien runsas toiminta, joka jäähdytti ilmastoa. Lisäksi valtamerien ja ilmakehän väliset vuorovaikutukset säätelevät maapallon lämpötilaoloja jopa vuosikymmenien ajanjaksoina.

Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan Auringon lämmittävä osuus maapallon keskilämpötilan kasvussa viimeisten noin 250 vuoden aikana on ollut alle 10 prosenttia kasvihuonekaasujen lisäyksestä johtuvasta lämmitystekijästä. Myöskään Auringon hiukkassäteilyllä ei ole todettu olevan vaikutuksia maapallon ilmasto-olosuhteisiin, vaikka se suuresti vaikuttaa maapallon ulkopuoliseen avaruussäähän.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna puh. (09) 1929 4649, heikki.nevanlinna@fmi.fi