Maailman ilmatieteen päivää vietetään 23.3.: Säähavainnot ovat turvallisuutta lisäävien sääpalvelujen perusta

Eri puolilla maailmaa tehtävät säähavainnot ovat turvallisuutta lisäävien sääpalvelujen perusta. Havainnot tuovat turvallisuuden lisäksi suurta tieteellistä ja sosio-ekonomista hyötyä. Suomessa sääpalveluihin sijoitetun rahan arvioidaan palautuvan yhteiskunnalle takaisin viisinkertaisena. Säähavainnot on nostettu tämän vuoden Maailman ilmatieteen päivän teemaksi.

Suomen säähavaintoverkko kattava

Suomen säähavaintoverkko on maailman mittakaavassa kattava. Suomessa tehdään havaintoja 550 paikassa. Näistä noin 200 on pintasääasemia. Säätutkia Suomessa on kahdeksan ja sääluotauksia tehdään kolmella paikkakunnalla. Tulevaisuudessa havaintojentekoa automatisoidaan ja niiden reaaliaikaisuutta lisätään. Myös satelliittien avulla saatavia havaintoja hyödynnetään aikaisempaa laajemmin.
Kansalliset meteorologiset organisaatiot tuottavat havaintotietoa kansainvälisesti tehtävään sään ja ilmaston tutkimukseen. Myös Suomen Ilmatieteen laitos lähettää Maailman ilmatieteen laitoksen jäsenmaiden käytössä olevaan verkostoon tunnin välein säähavaintosanomia yli sadalta Suomen havaintoasemalta.
WMO edistää säähavaintotietojen ja -tuotteiden vapaata vaihtamista jäsenmaiden kesken. Merkittävä yhteistyön muoto on maailmanlaajuinen säävalvontajärjestelmä, World Weather Watch. Ohjelma koordinoi havainto- ja tietoliikennejärjestelmiä ja luo edellytykset kansainvälisten havaintojen vaihtoon reaaliaikaisesti. Tämä mahdollistaa koko sääpalvelutoiminnan.

Havainnot tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen seurannassa

Maailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n alainen erityisjärjestö. Maailman ilmatieteen päivän tiedonannossa WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud toteaa, että juuri havaintojen pohjalta on voitu selkeästi todeta maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen. Hän korostaa, että IPCC:n neljännen arviointiraportin tiedot perustuvat viime vuosikymmeninä tehtyihin havaintoihin sekä ilmaston lämpenemisestä että hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä.
Michel Jarraud muistuttaa, että monilla ilmastonmuutoksesta eniten kärsivillä kehitysmailla on huomattavia vaikeuksia ylläpitää omia havaintoverkostojaan. Tieteellinen tutkimus, ilmaston seuranta ja ennustaminen ovat keinoja, joilla voidaan suojautua sään ja ilmaston aiheuttamilta tuhoilta sekä ihmishengille että omaisuudelle myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:
Ilmatieteen laitoksen viestintä, puh. (09) 1929 2231, 040 503 5009

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Michel Jarraudin tiedonanto Maailman ilmatieteen päivänä 23.3.2008 löytyy osoitteesta: http://www.wmo.int/wmd/