Metsäpalojen päästöt Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kansainvälisen yhteistutkimuksen kohteena

Metsäpalojen päästöjä ja savun leviämistä tutkitaan Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla, jossa 26. kesäkuuta poltetaan hallitusti metsää tutkimusta varten. Kenttäkokeen avulla testataan Ilmatieteen laitoksen metsäpalosavujen leviämisennustetta sekä tutkitaan mm. pienhiukkaspäästöjä ja palon vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin pitkällä aikavälillä.

Ilmatieteen laitos ylläpitää Euroopan ainoaa operatiivista metsäpalosavujen leviämisennustetta. Savujen leviämistä kuvaava yksinkertaistettu animaatio on hyödynnettävissä ilmanlaatuportaalissa. Animaatio näyttää metsäpalojen aiheuttamien pienhiukkasten ennustetut liikkumisreitit lähes vuorokaudeksi ajassa eteenpäin. Ennusteessa näkyy palopaikalta kulkeutuvien savujen ennustettu reitti tunnin välein. Eri väreillä on kuvattu pieniä, kohtalaisia ja suuria pitoisuuksia. Ennuste lasketaan Ilmatieteen laitoksen SILAM-leviämismallilla, ja se perustuu paloalueiden satelliittihavaintoihin. Palopesäkkeet erottuvat satelliittikuvista ympäristöään selvästi lämpimämpinä. Suomessa pahimmat metsäpalosavut ovat aiheutuneet Venäjän voimakkaista metsäpaloista. Metsäpalojen yhteydessä hiukkaspitoisuudet ovat tyypillisesti suurimmillaan aivan palojen läheisyydessä. Hiukkaset voivat kuitenkin kulkeutua ilmakehän virtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Laajoille alueille kulkeutuvat metsäpalojen pienhiukkaset voivat aiheuttaa myös merkittävän kansanterveydellisen riskin. Uutta tietoa metsäpaloista kenttäkokeen avulla Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos toteuttavat 26. kesäkuuta hallitun metsäpalokokeen Hyytiälän metsäasemalla. Kokeessa poltetaan hehtaarin verran hakattua kuusimetsää. – Kokeen avulla voidaan tarkentaa tietoa siitä, minkälaisia päästöjä metsäpaloista syntyy. Odotettavissa on myös arvokasta mittausaineistoa, jolla voidaan testata hiukkasten leviämismalleja, kertoo Helsingin yliopiston professori Markku Kulmala. Metsäpalon aikana Helsingin yliopiston SMEAR-asema (Station for Measuring Forest Ecosystem-Atmosphere Relations) mittaa erityisesti palosta leviäviä pienhiukkasia. Mittauksia on tarkoitus tehdä myös lentokoneesta sekä Metropolian liikkuvasta mittausvaunusta käsin. Metsäpalon tuottamat pienhiukkaset ovat toistaiseksi huonosti tunnettuja. Mittausten avulla saadaan paremmin selville, kuinka paljon ja millaisia päästöjä metsäpaloissa muodostuu. Näin voidaan ymmärtää metsäpalojen vaikutuksia paremmin. Metsäpalot vaikuttavat myös kasvihuonekaasupäästöihin Hetkellisten hiukkas- ja palokaasupäästöjen lisäksi palo vaikuttaa myös pitkäaikaisesti typen ja hiilen kiertoon muuttamalla mm. orgaanisen aineen koostumusta, maan happamuusastetta sekä lämpötaloutta. Kokeen toteutuksessa mukana olevia Helsingin yliopiston Metsäekologian laitoksen tutkijoita kiinnostaakin, miten palo vaikuttaa metsän pohjalta vapautuviin kasvihuonekaasupäästöihin pitkällä aikavälillä. Metsäpalokoe toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Se on osa sekä laajaa EU:n rahoittamaa EUCAARI-hanketta että Suomen Akatemian IS4FIRES-hanketta. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston lisäksi osallistujia on mm. Kuopion, Edinburgin, Coloradon sekä San Josen yliopistoista. Lisätietoja: Ilmatieteen laitos, tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen, puh. 050 520 2684, jaakko.kukkonen@fmi.fi Helsingin yliopisto, professori Markku Kulmala, 040 596 2311 Kampanjan operatiivinen päällikkö, Janne Levula, Helsingin yliopisto, puh. (09) 1912 0761 Ilmatieteen laitoksen metsäpaloennuste: http://www.ilmanlaatu.fi/ilmanyt/silam/ Voimassa olevat metsäpalovaroitukset: http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/varoituk.html Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasema: http://www.mm.helsinki.fi/hyytiala/english/ research.htm) Tietoa aerosolihiukkasista sekä niiden vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen: http://www.hiukkastieto.fi/ Eucaari-hanke: (http://www.atm.helsinki.fi/eucaari/) Suomen Akatemian IS4FIRES-hanke: http://is4fires.fmi.fi/