Suomen kesä 2010 puhutti – Säähän pitää varautua

Suomen kesä 2010 muistetaan yhä uudelleen otsikoihin nousseista helteistä ja rajuilmoista. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lämmittävän Suomen kesiä entisestään.

Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuusjohtaja Juhani Damskin mukaan Suomen säätä ei edelleenkään tarvitse pelätä, mutta siihen pitää ja voi varautua.

– Keskeisin varautumisen muoto on säävaroitukset, joita kannattaa seurata aina, kun toimintaan liittyy yhtään sääherkkyyttä. Tämä pätee niin yksittäisten ihmisten kuin yritysten ja viranomaisten toimintaankin. Tietoa on myös syytä päivittää usein, sillä varoituksetkin tarkentuvat edetessään. Lisävaroitukset, kuten harvinaiset viranomais- ja hätätiedotteet, tarkentavat varoituksia tiedoilla ilmiön voimakkuudesta ja esiintymisalueesta.

Ilmatieteen laitos seuraa säätilannetta ympärivuorokautisesti ja kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. Tietoa varoituksista on tänä päivänä saatavilla ympärivuorokautisesti radion, tv:n, internetin tai kännyköiden välityksellä.

– Hyvä osoite varoitusten seuraamiseen on ilmatieteenlaitos.fi. Päivystyksemme tekee tiivistä yhteistyötä myös toimittajien kanssa, joten medialla on usein hyvinkin ajantasaista tietoa esimerkiksi rajuilmoista ja niiden kehittymisestä.

Kesät lämpenevät ilmaston muuttuessa

Suomen kesien ennustetaan lämpenevän ilmastonmuutoksen myötä. – Ilmaston luonnollisen vaihtelun vuoksi kesien lämpeneminen on välillä hitaampaa, välillä nopeampaa. Kesät lämpenevät vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin 0,3 astetta vuosikymmenessä, myöhemmin nopeamminkin kasvihuonekaasujen päästökehityksestä riippuen, kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutusta Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Kirsti Jylhä.

Heinäkuun 2010 kaltaiset helteet ovat kuitenkin harvinaisia myös lähitulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. – Vuosisadan lopullakaan keskimääräiset heinäkuut eivät ole yhtä lämpimiä kuin kuluneen kesän heinäkuu, mutta silloin kuumimmat kesät lienevät nyt koettua selvästi tukalampia.

Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden mukaan ilmaston luontainen vaihtelevuus on helleaallolle tällä hetkellä vielä merkittävämpi selittävä tekijä kuin ilmastonmuutos, mutta helteessä voi olla pieni "ilmastonmuutoslisä".
– Yksittäisestä säätilanteesta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta, mutta tämä tilanne sopii käsityksiimme siitä, mihin suuntaan ilmasto on muuttumassa: hellepäivät yleistyvät ja hellejaksot pitenevät.

– Kesien keskilämpötilat ovat viime vuosisadan aikana heilahdelleet ylös ja alas, mutta hidas kohoava trendi on jo havaittu, Kirsti Jylhä kertoo.

Ukkospuuskissa äkillisiä vedenkorkeusvaihteluita
Ilmatieteen laitos sai rajuilmojen aikaan kansalaisilta yhteydenottoja ja kysymyksiä myös äkillisistä vedenkorkeusvaihteluista. Kyse on Itämerellä tutusta ilmiöstä. Ukkosrintamiin liittyvä, merenpäällä etenevä laaja-alainen ilmanpaineen muutos (painerintama) siirtää energiaa ilmakehästä mereen aiheuttaen äkillisiä vedenkorkeusvaihteluita.

– Ilmiö voi aiheuttaa nopeiden vedenkorkeusvaihteluiden kautta myös voimakkaita virtauksia kapeissa salmissa. Tilanteet voivat aiheuttaa hankaluuksia merenkulkijoille esimerkiksi pienellä syväysmarginaalilla liikennöitävillä väylillä, ryhmäpäällikkö Tapani Stipa kuvaa.

Lisätietoja:

Juhani Damski, puh. (09) 1929 3400, juhani.damski@fmi.fi
Kirsti Jylhä, puh. (09) 1929 4125, kirsti.jylha@fmi.fi
Tapani Stipa, puh. (09) 1929 040 505 8090, tapani.stipa@fmi.fi

Lisätietoja:
Säätilastot: Ilmastokeskus, puh. 050 919 5452 (numero vain toimittajille)
Päivystävä meteorologi, puh. 050 307 0073 (numero vain toimittajille)

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://fmi.fi/rss.xml. Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. (09) 1929 2230