Intrum Justitian Eurooppalaisen Maksutapatutkimuksen (2005) mukaan Suomalaiset edelleen Euroopan parhaita maksajia; Suomalaisviejät kärsivät maksujen viivästymisestä

Maksuajat ovat Suomessa Euroopan lyhyimmät. Tilanne on edullinen Suomen talouden kannalta, mutta haittaa selkeästi suomalaisten vientiyritysten kilpailukykyä. Tämä käy ilmi Euroopan johtavan luotonhallintapalvelujen tarjoajan Intrum Justitian tuoreimmasta tutkimuksesta, jossa verrataan maksuriskejä 23 Euroopan maassa. Laskut maksetaan Suomessa keskimäärin 25,7 päivässä (edellisvuonna 26,3 pv), kun Kreikassa maksun saamiseen kuluu 104,6 pv.

Muita nopeita maksajia ovat Norja (26,7 pv), Viro (28,4 pv) ja Tanska (35,8 pv). Hitaiden joukkoon kuuluvat myös Italia (97,3 pv), Kypros (93,5 pv), Portugal (86,8 pv) ja Espanja (83,1 pv). Keskimäärin eurooppalaiset maksavat 57,4 päivässä (edellisvuonna 56,2 pv). Intrum Justitia -konserni teki ainutlaatuisen tutkimuksensa nyt toista kertaa. Viime vuoden tutkimukseen verrattuna mukana on kaksi uutta maata (Kreikka ja Kypros). Tutkimuksessa on mukana 21 EU-jäsenvaltiota sekä Norja ja Sveitsi. Mukana olevien EU-maiden BKT:t kattavat 98,5% koko EU:n BKT:stä. Vastaajina oli yli 6500 liikkeenjohdon ja taloushallinnon edustajaa. Maksun saamiseen liittyy edelleen suuria riskejä hienoisesta edistyksestä huolimatta Tutkimuksessa tarkastellaan mm. sitä, kuinka suuri riski yrityksillä on jäädä ilman maksua toimittamistaan tavaroista tai palveluista. Verrattuna vuoden 2004 tutkimustuloksiin maksun saamiseen liittyvät riskit ovat jonkin verran pienentyneet 17 tutkitussa maassa, kun taas riski on noussut jonkin verran Italiassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Ruotsissa. Riskit ovat kuitenkin edelleen korkeita, ja joillain alueilla jopa erittäin korkeita. Tutkituista 23 maasta alhaisimmat maksuriskit ovat Suomessa, ja seuraavina tulevat Ruotsi, Norja ja Tanska. Pohjoismaiden ulkopuolella maksun saaminen ongelmitta on todennäköisintä Irlannissa, Ranskassa ja Britanniassa, ja kun taas Portugaliin, Tshekin tasavaltaan, Kreikkaan ja Kyprokselle kauppaa tekevillä yrityksillä on kaikkein korkeimmat riskit jäädä ilman suoritusta. Julkinen sektori hidastelee Etelä-Euroopassa Todellinen maksuaika koostuu sovitusta maksuehdosta sekä maksuviiveestä. Pohjolassa maksuviiveet eivät suuresti eroa kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin välillä. Tosin suomalaiset yritykset maksavat kuluttajia ja julkista sektoria hitaammin: yritykset maksavat laskunsa 7,8 pv myöhässä; kuluttajat 4,6 pv ja julkinen sektori 5,2 pv myöhässä. Etelä-Euroopassa erot nousevat esiin: Italiassa julkinen sektori maksaa peräti 62,3 pv myöhässä, mutta yritykset ”vain” 21,6 pv myöhässä ja kuluttajat 14 pv myöhässä. Portugalin viranomaiset ottavat ”omaehtoista maksuaikaa” peräti 3 kk (89,2 pv). Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että maksuviiveet ylipäätään ovat yhden viikon luokkaa Pohjolassa ja Virossa. Muualla Euroopassa maksuviive vaihtelee 2:sta 4:än viikkoon lukuun ottamatta Portugalia, jossa maksuviive venyy lähes 6 viikoksi. Liettuassa kehitys näyttäisi olevan kaikkein myönteisintä, koska maksut hoidetaan 2,4 pv aiemmin kuin vuosi sitten. Italiassa puolestaan kehityskulku on kaikkein negatiivisin: jo entisestäänkin pitkä maksuviive on noussut vielä 4,2 pv pidemmäksi kuin viime vuonna julkaistussa raportissa. Suomalaisviejät kärsivät maksujen viivästymisestä Suomalaiselle vientiyritykselle maksuajoilla on kauaskantoiset vaikutukset, koska sen on itse rahoitettava toimintaansa oman maksusuorituksensa ja lopullisen maksun saannin välinen aika. Esimerkiksi: suomalaisen viejän italialaiset kilpailijat hyötyvät paikallisista maksuehdoista ja viivästyksistä, sillä italialainen kilpailija saa toimittajiensa kautta paikallista 'uudelleenrahoitusta', ja kykenee siten tasoittamaan rahoituksellisten lisäkustannusten vaikutuksia ja käteisvarojen puutetta eripituisten maksuaikojen ansiosta. Suurin riski vaihtoehtoisilla toimittajilla Tutkimus osoittaa myös, että riskit jäädä ilman suoritusta ovat suurimmat niillä yrityksillä, joiden tavaran tai palvelun ostaja voi verraten helposti ostaa jonkin toisen yrityksen tarjoamana. Tutkimukseen vastaajat kertoivat, että likviditeettikriisin sattuessa ne priorisoisivat velkojiaan selkeästi sen mukaan, onko toimittaja mahdollista korvata toisella. Jos toimittajaa ei voida korvata muilla, sen laskut pyritään maksamaan, kun taas vaihtoehtoiset toimittajat jäävät maksujärjestyksessä kauas kärjestä – riippumatta siitä kuinka kauan velka on ollut erääntyneenä tai kuinka suuri laskun loppusumma on. – Vientikauppaa tekevän yrityksen on syytä ottaa selvää maksun saamiseen liittyvistä riskeistä. Lisäksi viejien, kuten kaikkien luottokauppaa harjoittavien yritysten tulee kiinnittää huomiota asianmukaiseen luottopolitiikkaan ja avainasiakkaiden maksukyvyn systemaattiseen valvontaan. Tarvittaessa tehostamisessa voidaan hyödyntää luotonhallinnan asiantuntijan kanssa, toteaa Intrum Justitia Oy:n toimitusjohtaja Thomas Feodoroff. Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallintapalveluiden asiantuntija. Konsernin liikevaihto on 312,4 MEUR. Sillä on noin 2900 työntekijää 22 Euroopan maassa. Intrum Justitian tavoitteena on mitattavasti parantaa toimeksiantajiensa kassavirtaa ja pitkän aikavälin kannattavuutta tarjoamalla kaikilla markkina-alueillaan laadukasta palvelua sekä toimeksiantajilleen että heidän asiakkailleen. Palveluihin kuuluvat ostajien luottokelpoisuuden valvonta, laskutus- ja muistutuspalvelu sekä perintä. Konserni tarjoaa kattavan valikoiman luotonhallinnan palveluja sekä kuluttaja- että yrityssaatavien hallintaan. Intrum Justitian (IJ) osake on listattu Tukholman pörssissä. Suomessa yrityksellä on 250 asiantuntijaa. Lisätietoja: Intrum Justitia Oy, toimitusjohtaja Thomas Feodoroff, (09) 2291 1901 Raportit ladattavissa Intrum Justitian Eurooppalainen Maksutapatutkimus 2005 (48 s.) http://www.intrum.fi/suomi/pdf_tiedostot/EPI_Kevat_2005.pdf sekä Maksutapatutkimus Suomi 2005 (4 s.) http://www.intrum.fi/suomi/pdf_tiedostot/EPI_Kevat_2005_Suomi.pdf