• news.cision.com/
  • Intrum/
  • Ennätysmäärä myöhässä maksettavia laskuja vahvistaa luottokriisin vaikutuksia - Eurooppalaisella liiketoiminnalla on hukassa 250 miljardia euroa

Ennätysmäärä myöhässä maksettavia laskuja vahvistaa luottokriisin vaikutuksia - Eurooppalaisella liiketoiminnalla on hukassa 250 miljardia euroa

Report this content

Vuonna 2007 eurooppalaiselta liiketoiminnalta oli hukassa 250 miljardia euroa myöhässä olevina saatavina. Summa vastaa Belgian kokoisen maan bruttokansantuotetta. Etelä-Euroopan maat ovat huonoimpia maksamaan ajallaan ja Pohjoismaat parhaita. Suomalaiset ovat edelleen parhaimpien maksajien kärjessä. Tulokset ovat asiakashallinnan asiantuntija Intrum Justitian tekemästä Eurooppalaisesta Maksutapatutkimuksesta. Vuosittain tehtävä tutkimus osoittaa yritysten, kuluttajien ja julkisen sektorin maksukäyttäytymismalleja Euroopan alueella.

Intrum Justitia arvelee maksamattomien laskujen määrän ja summien kasvavan, mikä on seurausta luottokriisien vaikutuksista sekä muun muassa öljyn ja ruoan hinnan noususta.

- Se on huolestuttava kehitys, kertoo Thomas Feodoroff, Intrum Justitia Oy:n toimitusjohtaja ja jatkaa: ”heikentyvällä maksukäyttäytymisellä on Euroopan talouskasvua estävä vaikutus.”

Tutkimuksen mukaan myöhässä maksettavien laskujen summat eivät olleet ainoat ennätyslukemiin yltäneet asiat. Myös luottotappioiden määrä kasvoi ennätyskorkealle tutkimuksen historiassa (1,9 prosentista vuonna 2007 vuoden 2008 2,0 prosenttiin). Keskimääräinen maksuaika, eli maksuehto lisättynä maksuviiveellä nousi Euroopan alueella 55,5 päivään, jolloin lasku maksetaan noin neljä viikkoa myöhässä. Euroopan alueella hitaimpia maksajia ovat tutkimuksen mukaan julkisen sektorin toimijat, joilla kuluu laskun maksamiseen 65 päivää. Vastaava luku yrityskaupassa on 55 päivää ja kuluttajien osalta 40 päivää. Huonoiten laskut maksetaan Kreikassa, Kyproksella ja Portugalissa.

Suurimmat syyt hitaille maksuille tai jopa kokonaan maksamatta jättämiselle Euroopan alueella ovat riittämättömät rutiinit ja liiketoimintayhteisön oma kykenemättömyys hoitaa luotonhallintaansa.

- Talouden hyvinä vuosina yritykset ja yhteisöt sallivat itselleen olla viime vuosien hyvän taloudellisen kehityksen sokaisemia. Pankit ovat jo reagoineet nähtävillä olevaan luottokriisiin kiristämällä lainan ehtoja sekä siten vaikeuttaneet sekä kallistaneet lainarahan saantia. Tästä syystä oman rahan takaisinsaanti on erittäin tärkeää, kuvaa Thomas Feodoroff nykytilannetta.

Suomi: Euroopan parhaat kotimaassa – riskit vientikaupassa
Tämänvuotisen Eurooppalaisen Maksutapatutkimuksen mukaan suomalaiset maksavat laskunsa verrattain nopeasti. Maksuaika kokonaisuudessaan oli 23 päivää. Vastaajien arviot luottotappioista suhteutettuna liikevaihtoon laski 0,7 prosentista 0,6 prosenttiin. Luottoriskien kehityksestä tulevaisuudessa vähenevää trendiä ennusti vain 6 prosenttia vastaajista, riskin pysymisenä ennallaan ennusti 66 prosenttia vastaajista ja luottoriskin kasvua ennusti 29 prosenttia vastaajista. Suurimpien vientimaiden Englannin, Saksan ja Hollannin kehitys ei ole ollut niin positiivista, joten näiden maiden osalta vientiyrityksiä kehotetaan varovaisuuteen luotonannossa. Suomen osalta tulosten positiiviseen kehitykseen vaikuttaa varmasti eniten viime vuosien vahva talouden kehitys. Tämän lisäksi suomalaiset yritykset ja yhteisöt ovat Pohjoismaiden kärjessä saatavienhallinnan prosessien ulkoistamisessa.

- Saatavienhallinnan ulkoistaminen aloitetaan prosessin yhä aikaisemmassa vaiheessa. Kun aikoinaan 20-30 vuotta sitten ulkoistettiin luottotappioiksi jo kirjattujen saatavien perintä, nykyisin ulkoistetaan jo laskutuksen mukana koko prosessin loppuosa. Alan ammattilaisen hoitaessa käytännön työn, tuo se tehokkuutta rutiineihin, nopeuttaa rahankiertoa ja lisää kassavirtaa, Thomas Feodoroff summaa hyvien tuloksien syitä.

Intrum Justitia perää maksukulttuurimuutoksen perään koko Euroopan alueella. Periaatteista voisi ottaa mallia Pohjoismaista. Näissä maissa kolme neljästä laskusta maksetaan ajallaan ja vain yksi prosentti laskuista jätetään kokonaan maksamatta.

Yhteenveto tuloksista

• Euroopan alueella laskut maksetaan keskimäärin 55,5 päivää myöhässä.
• Julkinen sektori on huonoin maksaja. Portugalissa julkinen sektori odottaa keskimäärin 137,8 päivää, kunnes se hoitaa maksunsa. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
• Suomessa maksaminen ajallaan on edelleen hyvällä tasolla. Suomessa laskut maksetaan keskimäärin 5 päivää myöhässä. Hyvä tilanne johtuu muun muassa hyvästä taloustilanteesta sekä saatavienhallinnan ulkoistamisen lisääntymisestä.
• Maksujen hitautta ehkäisevät toimenpiteet ovat kriittisiä liiketoiminnan jatkumiselle.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Viestintäpäällikkö
Intrum Justitia Oy
Max Puumalainen
0400 861447

Tilaa