Henkinen hyvinvointi on aikamme suurin haaste työpaikoilla

Report this content

Suomalainen startup haluaa ratkaista haasteen ja muuttaa, miten hyvinvointia johdetaan

Julkaisuvapaa 13.6.2019 klo 10.00.

Stressiperäiset sairaudet aiheuttavat 40% poissaolopäivistä Euroopassa (European agency for safety and health at work 2014) ja stressi on suurin yksittäinen terveyshaaste työpaikoilla. Negatiivinen stressi aiheuttaa univaikeuksia, kognitiivisen toimintakyvyn laskemisen ja pahimmassa tapauksessa kuukausien sairauslomaan johtavan työuupumuksen. Työuupumukset ovat lisääntyneet etenkin milleniaalisukupolven keskuudessa, ja arviolta joka neljäs suomalainen sairastuu työuupumukseen jossain vaiheessa työuraansa (Yle, 2016).

Suomalainen startup-yritys AlvinOne aloitti toimintansa 2017 ja sen perustajat huomasivat pian, että asiakasyrityksissä stressi ja henkinen kuormitus korostuivat alasta ja organisaatiosta riippumatta.

”Kyse ei aina ole liiallisesta tunnollisuudesta tai ruuhkavuosista - Työelämän murros vaatii työntekijöiltä kovempaa tahtia, jatkuvaa oppimista ja osaamista uusilta alueilta. Nykyään työ vaatii enemmän digiosaamista, itseohjautuvuutta ja itsenäistä ajanhallintaa.”, toteaa Johanna Varje, AlvinOnen perustaja ja toimitusjohtaja.

Oppimisen kiihtynyt tahti ja digitalisaation vaikutukset näkyvät myös muiden sukupolvien kohdalla. 55-64-vuotiaat korostuvat masennustilastoissa (Psychcentral 2018) ja uniongelmista kärsii 30% suomalaista vuosittain iästä riippumatta (THL 2015).

Voidaanko johtamisella ratkaista henkiseen kuormitukseen liittyvät haasteet? Uudet toimintatavat ja organisaatiorakenteet vaativat uudenlaisia tapoja johtaa.

"On yleinen harhaluulo, että itseohjautuvissa organisaatioissa tarvittaisiin vähemmän johtamista. Asia on juuri päinvastoin. Sitä tarvitaan enemmän, kuin perinteisissä organisaatioissa. Usein työntekijöiden kokema kuormitus johtuu juuri puutteista johtamisessa: työnkuva ja tavoitteet ovat epäselvät, työntekijä jää liian yksin, esimies ei ole koskaan paikalla ja vastuut sekä päätöksenteko on poukkoilevaa", kuvaa Miia Savaspuro,  joka on syventynyt aiheeseen teoksessaan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille - mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan.

Henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi on yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä ja niitä tulisi johtaa kuten muitakin liiketoiminnan strategisia alueita. Hyvinvoinnin haasteita ei enää myöskään ratkaista yksinomaan tarjoamalla henkilöstölle sähköpöytiä ja järjestämällä tyky-päiviä – Strateginen hyvinvoinnin johtaminen vaatii johdolta  tavoitteellisuutta, sekä sitoutumista ennaltaehkäisyyn ja yksilökeskeisiin ratkaisuihin.

”Hyvinvoinnin johtamisen tulisi keskittyä terveyden ylläpitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kun puhutaan henkisestä kuormituksesta, paras ajankohta tukea yksilöä on ensimmäisten hälytysmerkkien kohdalla, jopa jo ennen kuin hän on itse tunnistanut tarpeen tuelle. Olemme kuitenkin tottuneet ajattelemaan, että apua pyydetään vasta kun on jo pohjalla ja monella on iso kynnys hakea apua”, Varje jatkaa.

Reagoimalla jo ensimmäisiin merkkeihin yritys myös säästää kustannuksissa. Useiden tutkimusten mukaan yksi sijoitettu euro ennaltaehkäisyyn maksaa itsensä takaisin 2-13 -kertaisena*. Haasteeksi muodostuu riskiryhmien tunnistaminen näin varhaisessa vaiheessa, kun kyse on terveistä ihmisistä, joilla ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta mihinkään palveluun. Toisinaan esimies voi toimia tahona, joka tunnistaa ja ohjaa alaisiaan palveluihin tarpeen mukaan, mutta tämä toimintamalli vaatii esimiehiltä valtavasti osaamista ja lopputulos jää usein vaihtelevaksi.

AlvinOnen tavoitteena on tavoittaa kaikki ihmiset terveydentilasta riippumatta ja auttaa käyttäjiään tunnistamaan tarve tuelle ajoissa. Tuki voi tarkoittaa keskustelua esimiehen kanssa, digitaalista hyvinvointipalvelua tai ohjausta työterveyshuoltoon. ”Tällöin yksilön ei myöskään tarvitse itse pyytää apua, joka voi tuntua monelle vaikealta, vaan hän pääsee tulostensa perusteella palvelun piiriin ikään kuin automaattisesti”, Varje lisää.

AlvinOnella on jo yritysasiakkaita Suomessa ja Ruotsissa ja tavoitteena on laajentaa muualle Eurooppaan vuoden 2020 loppuun mennessä. AlvinOnella on myös rahoituskierros auki joukkorahoitusalusta Invesdorilla, jolla on tarkoitus rahoittaa kansainvälistymisen ensiaskeleet.

Lisätiedot ja haastattelut:

Johanna Varje
johanna@alvinone.com
puh. 0440423101

Lisätiedot ja haastattelut koskien itseohjautuvia organisaatioita:

Miia Savaspuro
miia.savaspuro@ellunkanat.fi
puh. 0405005109

Kuvat ja logot

 

Lähteet:

European agency for safety and health at work 2014. Calculating the cost of work-related stress and psychosocial risks. https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/literature_reviews/calculating-the-cost-of-work-related-stress-and-psychosocial-risks

Yle 2016, Tuore tutkimus paljastaa: Työuupumus muuttaa aivojen toimintaa. https://yle.fi/uutiset/3-8748057

Psychcentral 2018. Depression and baby boomers. https://psychcentral.com/lib/depression-and-baby-boomers-how-having-it-all-may-be-too-much/

THL 2015. Unihäiriöt. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/keinoja-mielenterveyden-edistamiseen/time-out-aikalisa-elama-raiteilleen/aikalisaohjaajien-materiaalipaketti/mielenterveys/unihairiot

*Tutkimukset, joihin viitattu:

THL 2019. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit.

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/vaikutukset-ja-kustannukset/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-kustannusesimerkit#mielenterveydenedist%C3%A4minen

THL 2017. Vaikuttavuus ja kustannukset. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset

European agency for safety and health at work 2014. Calculating the cost of work-related stress and psychosocial risks. https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/literature_reviews/calculating-the-cost-of-work-related-stress-and-psychosocial-risks