Alzheimerin taudin vaikeutuessa lisääntyvät käytösoireet kuormittavat omaishoitajaa

Useat käyttäytymiseen ja mielialaan liittyvät oireet yleistyvät Alzheimerin taudin edetessä, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Erityisesti aistiharhat, harhaluulot, aggressiivinen käytös, oma-aloitteisuuden väheneminen, fyysinen rauhattomuus sekä unen ja ruokahalun muutokset lisääntyivät muistisairauden vaikeutuessa.

Näistä oireista erityisesti harhaluulot, aggressiivisuus ja univaikeudet olivat yhteydessä myös omaishoitajan kokemaan rasittuneisuuteen.

Mielialaan ja käyttäytymisen muuttumiseen liittyvät oireet ovat keskeisiä muistisairauksissa, mutta niiden tutkimukseen ja hoitoon on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin muistin ja tiedonkäsittelyn oireisiin. Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät Alzheimerin tautia sairastavien mieliala- ja käytösoireiden yhteyttä taudin etenemiseen sekä omaishoitajan jaksamiseen usean vuoden seurannassa.

Käyttäytymisen oireet olivat selkeästi yhteydessä taudin vaikeutumiseen. Mielialaoireet, kuten masennus- ja ahdistusoireet tai ärtyisyys, eivät olleet yhtä voimakkaasti yhteydessä taudin vaikeutumiseen tai omaishoitajan psyykkiseen rasittuneisuuteen.

Omaishoitajista rasittuneisuutta kokivat erityisesti puolisonsa omaishoitajat, iäkkäämmät sekä naispuoliset omaishoitajat.

Alzheimerin taudin edetessä univaikeudet yleistyvät, mutta niiden merkityksestä omaishoitajan rasittuneisuuteen ei juurikaan ole aiempaa näyttöä. – Tulos tuntuu loogiselta, sillä jos muistisairas heräilee öisin, ei läheinenkään saa nukuttua, mikä taas vaikuttaa hänen terveyteensä ja jaksamiseensa, toteaa psykologi Ilona Hallikainen.

Alzheimerin tauti tunnistetaan yhä aikaisemmin, mutta haasteena on perheiden tukeminen diagnoosin jälkeen. Suuri osa muistisairaista asuu omaishoitajan kanssa tai yksinasuvasta muistisairaasta huolehtii muualla asuva lapsi tai muu läheinen. – Sairastuneen oireet voivat vaikuttaa haitallisesti omaishoitajan hyvinvointiin. Arkielämässä hoidettavan harhaluulot ja aggressiivisuus voivat lisätä perheen sosiaalista eristäytymistä. Avainasiana olisi tunnistaa nämä tilanteet ajoissa ennen omaishoitajan uupumista. Terveydenhuollossa on tarpeen pohtia perheen kanssa heidän kokonaistilannettaan ja järjestää perheelle sopivia tukitoimia, toteaa kliininen tutkija Tarja Välimäki.

Tutkimustulosten valossa erityisesti puoliso-omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että jo taudin varhaisvaiheessa havaitut käyttäytymisen oireet voivat ennakoida taudin nopeampaa etenemistä. Käytösoireiden ja niihin liittyvän tuen tarpeen arviointi muistisairauden diagnoosihetkellä onkin tutkijoiden mukaan tärkeää.

Tutkimukseen osallistui yli 200 Alzheimerin tautiin sairastunutta henkilöä omaishoitajineen. Sairastuneilla oli tutkimuksen alkaessa todettu hyvin lievä tai lievä Alzheimerin tauti. Tutkimus oli osa Itä-Suomen yliopiston neurologian yksikön koordinoimaa ALSOVA-hanketta, joka toteutetaan monitieteisenä yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuu neurologian, hoitotieteen, terveystaloustieteen ja psykologian alan tutkijoita. Tutkimushankeen johtajana toimii neurologian ma professori Anne Koivisto.

Lisätietoja:

Psykologi Ilona Hallikainen (oireet), Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, ilona.hallikainen (a) uef.fi, p. 040 3553537 

Kliininen tutkija Tarja Välimäki (omaishoitajat), Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, tarja.valimaki (a) uef.fi, p. 040 3552267 

Tutkimusartikkelit: 

Ilona Hallikainen, Anne M. Koivisto, Tarja Välimäki. The influence of the individual neuropsychiatric symptoms of people with Alzheimer disease on family caregiver distress – a longitudinal ALSOVA study. International Journal of Geriatric Psychiatry, julkaistu verkossa 30.5.2018. DOI 10.1002/gps.4911

Ilona Hallikainen, Kristiina Hongisto, Tarja Välimäki, Tuomo Hänninen, Janne Martikainen, Anne M. Koivisto. The Progression of Neuropsychiatric Symptoms in Alzheimer’s Disease During a Five-Year Follow-Up: Kuopio ALSOVA Study. Journal of Alzheimer’s Disease 61 (2018) 1367–1376 DOI 10.3233/JAD-170697

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa