Bentsodiatsepiinien käyttö on yhteydessä kohonneeseen Alzheimerin taudin riskiin

Uni- ja rauhoittavina lääkkeinä käytettyjen bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö lisää hieman Alzheimerin taudin riskiä, todetaan tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Havaittu riskilisä oli samaa suuruusluokkaa bentsodiatsepiineillä ja niiden kaltaisilla lääkkeillä. Riskilisä oli myös samansuuruinen riippumatta siitä, olivatko lääkkeet lyhyt- vai pitkävaikutteisia. Tulokset julkaistiin Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä.

Vaikka tutkimuksessa havaittu riskin kohoaminen Alzheimerin taudille oli sangen pieni, tulisi bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden määräämisen kynnys olla korkea näihin lääkkeisiin liittyvien muiden haittojen kuten kaatumisriskin kohoamisen vuoksi. Näiden lääkkeiden unta antava vaikutus häviää viikkojen tai kuukausien käytön myötä, haittavaikutukset sen sijaan säilyvät pidemmässäkin käytössä.

Tutkimuksessa käytettiin maanlaajuista MEDALZ-rekisteriaineistoa, joka koostui Suomessa vuosina 2005-2011 Alzheimerin tautiin sairastuneista kotona asuvista henkilöistä (70 719 henkilöä) ja heille 1-4 iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mukaan kaltaistetuista verrokeista, joilla ei ollut Alzheimerin tautia. Lääkkeiden käyttötiedot ovat Reseptirekisteristä vuodesta 1995 lähtien. Tutkimuksessa huomioitiin sekoittavina tekijöinä useat pitkäaikaiset sairaudet, päihteiden väärinkäyttö, sosioekonominen asema sekä masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttö. Käänteisen syy-yhteyden välttämiseksi tutkimuksessa jätettiin huomiotta lääkkeiden käyttö viiden vuoden ajanjaksolta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia.

Lisätietoja:

Vesa Tapiainen, lääketieteen lisensiaatti, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 050 912 1140, vesa.tapiainen(at)uef.fi

Professori Sirpa Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 040 355 3784, sirpa.hartikainen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

The risk of Alzheimer’s disease associated with benzodiazepines and related drugs: A nested case-control study. Vesa Tapiainen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen. Acta Psychiatrica Scandinavica. 2018;138(2):91-100. doi: https://doi.org/10.1111/acps.12909.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa