Eläinkunnan tuotteisiin painottuva ruokavalio yhteydessä suurempaan kuolleisuuden riskiin

Tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi. Runsaasti eläinperäistä proteiinia suhteessa kasvikunnan proteiiniin syövillä henkilöillä oli suurentunut riski kuolla tutkimuksen seurannan aikana. Heitä verrattiin niihin, joilla kasvi- ja eläinkunnan tuotteista saatava proteiinimäärä oli ruokavaliossa tasapainoisempi. Havainnot julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Miehillä, joilla ruokavalion proteiininlähteet olivat pääosin eläinperäisiä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana verrattuna miehiin, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiiniin oli kohtuullisin. Erityisesti runsas lihankäyttö näytti haitalliselta: henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 g lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden ruokavalion lihamäärä oli alle 100 g päivässä. Tutkittavien syömä liha oli pääasiassa punaista lihaa. Nykyisissä suomalaisissa ravitsemussuosituksissa punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus on enintään 500 g kypsää lihaa viikossa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että ruokavalion suuri kokonaisproteiinimäärä yhdistyi suurempaan kuolleisuuden riskiin henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai syöpä. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu henkilöillä, joilla näitä sairauksia ei ollut. Tulokset antavatkin aihetta tutkia proteiinin saannin vaikutuksia terveyteen erityisesti niillä, joilla on jo krooninen sairaus. Tässä tutkimuksessa miesten keski-ikä oli tutkimuksen alussa 53 vuotta ja selkeästi alhaiset proteiininsaannit olivat harvinaisia. Väitöskirjatutkija Heli Virtanen muistuttaa, ettei tuloksia pidä yleistää ikääntyneisiin, joilla aliravitsemuksen riski on suurentunut ja proteiininsaanti jää usein suositeltua pienemmäksi.

Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että runsas eläinproteiinin ja erityisesti prosessoidun lihan, kuten makkaran ja leikkeleiden kulutus on yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuden riskiin. Kokonaiskuva proteiinin ja eri proteiininlähteiden kulutuksen terveysvaikutuksista on kuitenkin ollut epäselvä.

Nyt julkaistun tutkimuksen aineistona oli Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT), jossa ruokatottumukset selvitettiin noin 2600 42–60-vuotiaalta itäsuomalaiselta mieheltä tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Tutkittavien kuolleisuutta seurattiin keskimäärin yli 20 vuoden ajan Tilastokeskuksen rekistereistä. Analyyseissä tarkasteltiin ruokavalion proteiinien ja proteiininlähteiden yhteyksiä kuolleisuuteen seurannan aikana. Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon tutkittavien muut elintavat ja ravitsemustottumukset – näin huomioitiin esimerkiksi se, että runsaasti kasviproteiinia syövien ruokavalio oli keskimääräistä terveellisempi.

Lisätietoja:

Heli Virtanen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 040 154 5760, heli.e.virtanen@uef.fi

Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti (vastaava tutkija). Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 02944 54542, jyrki.virtanen@uef.fi

Dietary proteins and protein sources and risk of death: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study

Heli E.K. Virtanen, Sari Voutilainen, Timo T. Koskinen, Jaakko Mursu, Petra Kokko, Maija P.T. Ylilauri, Tomi-Pekka Tuomainen, Jukka T. Salonen, Jyrki K. Virtanen. American Journal of Clinical Nutrition. Julkaistu internetissä 9.4.2019, doi: https://doi.org/10.1093/ajcn/nqz025

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa