Jouni Kurola ensihoidon professoriksi Itä-Suomen yliopistoon

Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan innovatiivisia palveluja

Entistä useammin ensihoitopalvelu tuo avun paikalle, mutta ei kuljeta potilasta hoitoon. – Hoidon tarpeen arviointiin paikan päällä pitää ensihoidossa panostaa potilasturvallisuuden ja ensihoitajien osaamisen näkökulmasta entistä enemmän, sanoo ensihoidon professori Jouni Kurola.

Kurola nimitettiin syksyllä Itä-Suomen yliopiston uuteen ensihoidon professorin tehtävään kutsumenettelyllä. Viisivuotinen professuuri rahoitetaan Ilmarin tuki ry:n lahjoituksesta. – Se on hieno osoitus arvostuksesta ensihoitolääketieteelle ja sen kehittämiselle sekä tutkimus- että koulutusalana, Kurola toteaa.

Hän toimii myös KYSin ensihoitokeskuksen ylilääkärinä sekä ensihoito- ja päivystystoiminnasta vastaavan palvelukeskus Akuutin johtajana.

Ensihoito on osa laajempaa anestesiologian ja tehohoidon oppiainetta kliinisen lääketieteen yksikössä ja sisältyy kaikkien lääkärien peruskoulutukseen. Pelkästään ensihoitoon ei voi erikoistua, mutta anestesiologiaan ja tehohoitoon, anestesiologiaan tai akuuttilääketieteeseen erikoistuneilla lääkäreillä on mahdollisuus suorittaa ensihoitolääketieteen lisäkoulutusohjelma. – Tässä ohjelmassa koulutetaan kenttätehtävissä toimivat ensihoitolääkärit. Heitä on Suomessa nyt noin sata, mutta vain osalla on lisäkoulutusohjelma suoritettuna.

Ensihoitolääkärien tukikohtina ovat Suomen viisi kellon ympäri 365 päivää vuodessa päivystävää lääkärihelikopteritukikohtaa. Kuopion lääkärihelikopteri palvelee koko Itä- ja Keski-Suomea. Näiden lisäksi lääkäriyksiköt toimivat maayksiköllä Helsingissä 24/7-periaatteella ja Porissa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa osan vuorokautta.

Ensihoito on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen kiireellistä hoitoa tapahtumapaikalla ja mahdollisen päivystysyksikköön kuljetuksen aikana. Ensihoitajien lisäksi kriittisimmissä tilanteissa potilaan luo lähtee myös lääkäri helikopterilla tai autolla. – Ensihoitolääkäri hoitaa potilasta moniammatillisessa tiimityössä sekä ohjaa ja kouluttaa ensihoitajia. Moniammatillisuutta haluan edelleen vahvistaa myös ensihoidon koulutuksessa oppilaitosten välillä, varsinkin kun meillä Kuopion kampuksella on siihen erinomaiset mahdollisuudet.

Ensihoitolääketiede on tutkimusalana nuori ja keskittynyt tähän asti erityisesti kriittisten potilasryhmien, kuten sydänpysähdys- ja sydän- tai aivoinfarktipotilaiden hoitoketjujen ja menetelmien kehittämiseen. Omassa tutkimuksessaan Kurola on kehittänyt muun muassa vaihtoehtoisia menetelmiä intubaatiolle hengitystien turvaamiseen hätätilanteessa. – Ajankohtainen esimerkki tarpeen ja teknologisen kehityksen nivoutumisesta yhteen on rytmihäiriöt tunnistava mobiilisovellus, jota ensihoitolääkäri, LT Helena Jäntti on kehittänyt lääketieteellisen fysiikan tutkijoiden kanssa.

Kurolan johtamassa kansallisessa FinnResusci-tutkimuksessa selvitettiin sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden hoitoketjua ja selviytymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Ensihoitolääkäri, LT Pamela Hiltusen väitöksen mukaan selviytymismahdollisuuksia paransi merkittävästi esimerkiksi maallikon aloittama paineluelvytys jo ennen ensihoitoyksikön paikalle tuloa. – Onkin tärkeää säilyttää auttamisen halu ihmisten välillä ja huolehtia, että ensiapukoulutus on kaikkien saatavilla kouluissa ja työpaikoilla.

Ensihoito siirtyi vuosikymmenen taitteessa kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle. Kurola johti hiljattain työryhmää, joka selvitti sosiaali- ja terveysministeriölle ensihoitopalvelujen toimintaa ja sote-uudistuksessa huomioitavia kehittämistarpeita. Alan tutkimusta on hänen mukaansa suunnattava entistä enemmän palvelujärjestelmän toimivuuteen ja ei-kiireellisten, mutta akuutisti apua tarvitsevien potilaiden hoidon kehittämiseen.

Pohjois-Savossa ensihoidon tehtäviä on noin 54 000 vuodessa, yhden vuorokauden aikana keskimäärin 160. – Potilaiden keski-ikä on 80 vuotta ja usein kyseessä ovat kroonisiin sairauksiin liittyvät tilanteet, joista kaikki eivät välttämättä vaadi kiireellistä hoitoa.

Selvityksen mukaan ensihoidon asiakkaista joka neljännen tilanne arvioidaan sellaiseksi, ettei hoitoon kuljetukselle ole tarvetta. Oikean arvion tekeminen usein iäkkäästä ja monisairaasta potilaasta kotioloissa on kuitenkin haastavaa. – Hoidon tarpeen arviointia pitääkin jatkuvasti kehittää huomioiden potilaslähtöisyys ja -turvallisuus.

KYSissä on Kurolan myötävaikutuksella käynnistetty ensimmäisenä Suomessa uusi toimintamalli, sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne- ja johtokeskus, jossa ensihoidon, kotihoidon ja sosiaalipäivystyksen yhteistyöllä pyritään saamaan erityisesti vanhuspalvelujen asiakkaille tarkoituksenmukainen apu. Kuopiossa on pilotoitu myös kansalliseen käyttöön suunniteltua Päivystysapu-palvelua. Numerosta 116 117 saa neuvoja terveysongelmiin ympäri vuorokauden, mikä mahdollisesti vähentää tarpeettomia hätäpuheluita, ensihoidon tehtäviä ja päivystyskäyntejä.

– Uusien palvelumuotojen kehittäminen ikääntyvässä Suomessa vaatii innovatiivisuutta kaikilta. Vain yhdessä tekemällä vältetään päällekkäisyydet ja saadaan potilaita parhaiten palveleva kokonaisuus.

Jouni Kurola

  • Itä-Suomen yliopiston ensihoidon professori 1.9.2018–31.8.2023
  • S.1963, Savonlinna
  • LL 1989, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri 2001 ja LT 2006, Kuopion yliopisto
  • Yleislääketieteen erikoislääkäri 2001, Oulun yliopisto
  • Ensihoidon erityispätevyys 2001, European Diploma of Intensive Care 2006, tehohoidon erityispätevyys 2008

Tärkeimmät tehtävät

  • Palvelukeskus Akuutin johtaja, KYS, 2018-
  • Ensihoitokeskuksen ylilääkäri, KYS, 2011-
  • Ensihoidon vastuulääkärin, ensihoitopalveluiden sekä päivystyksen ja tehohoidon palveluyksikköjohtajan tehtävät, KYS, 2006–2017
  • Anestesiologian ja tehohoidon, erityisesti ensihoidon dosentti 2012, Itä-Suomen yliopisto

Jouni Kurolan painolaatuiset kuvat liitteenä.

Lisätietoja: Professori Jouni Kurola, jouni.kurola (a) kuh.fi, p. 0447174085 

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa

Multimedia

Multimedia