Kutsu kirjan julkistamistilaisuuteen 3.11.: Mikä olet – minne menet Pohjois-Karjala?

Pohjois-Karjalaa käsittelevän historiakirjasarjan viimeisin osa osoittaa, kuinka maakunnan kehitys on ollut kulmikkaampaa ja muutokset äkillisempiä kuin yleensä. Nopeasta väestönkasvusta siirryttiin vielä nopeampaan muuttoliikkeeseen. Maakunnan kehityskulkuihin pureudutaan tuoreessa Rajan maakunta -teoksessa, joka kattaa ajanjakson vuodesta 1939 aina nykypäivään. Kirja julkistetaan 3.11.2014 kello 10 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella salissa AU100 (Aurora-rakennus, Yliopistokatu 2). Tiedotusvälineet ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Tilaisuuden avaa rehtori Perttu Vartiainen. Kirjan ja sen kirjoittajat esittelee teoksen toimittaja, erikoistutkija Ismo Björn Karjalan tutkimuslaitokselta.

Nopeita muutoksia

Maaltapako 1960- ja 1970-luvuilla ravisutti Pohjois-Karjalaa poikkeuksellisen vahvasti. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että samaan aikaan Joensuu ja muut taajamat kasvattivat asukaslukujaan ja asutus tiivistyi. Rakennemuutosten ravistelemassa maakunnassa myös teollisuuden työpaikat lisääntyivät merkittävämmin kuin Suomen muissa lääneissä. Lisäksi palvelutyöpaikat kasvoivat vielä nopeammin, mikä merkitsi erityisesti naistyöpaikkojen lisääntymistä erityisesti kuntataajamissa. Teollisuuden nousu pysähtyi 1980-luvulla ja kääntyi 1990-luvun alun laman myötä jyrkkään laskuun. Lama koetteli raskaasti erityisesti metsäteollisuutta ja rakennusalaa. Teollisuuden uusi nousu alkoi 1990-luvun puolivälissä ja teollisen työvoiman osuus kohosi samalle tasolle kuin mitä se oli ollut ennen lamaa.

Pohjois-Karjalaa käsittelevän historiakirjasarjan viimeisin osa myös osoittaa, kuinka suljetun itärajan avautuminen muutti Pohjois-Karjalan talouspoliittisen aseman. Reunalla ja syrjässä olleesta alueesta tuli osa Suomen ja Venäjän sekä Euroopan unionin ja Venäjän välistä yhteistyövyöhykettä. Kun rajanylitykset lisääntyivät, myös yritysten määrä ja yhteistyö lisääntyivät. Maakunta laajensi kauppa-alueitaan Venäjälle ja sai sieltä uusia asukkaita. Rajan läheisyydessä asuvat käyttivät hyväkseen molempien maiden palveluja. Aiemmin vihamieliseksi koettu raja muuttui arkiseksi.

Monitieteinen kuva Pohjois-Karjalasta

Rajan maakunta -teos avaa Pohjois-Karjalan historiaa monitieteisesti ja erityisesti rajan näkökulmasta. Siihen on koottu tutkimustietoa, jota maakunnan muutoksesta on kertynyt Karjalan tutkimuslaitokselle ja Itä-Suomen yliopistoon. Teoksessa hyödynnetäänkin monipuolisesti eri tieteenalojen osin toisistaan poikkeavia lähestymistapoja Pohjois-Karjalan toisen maailmansodan ja sen jälkeisen ajan tulkinnassa. Kirjassa hahmotellaan maakunnan kehityslinjoja sotavuosien, jälleenrakennuskauden, maaltamuuton ajan ja itärajan avautumisen kautta tähän päivään. Siinä suunnataan myös katse maakunnan tulevaisuuteen. Pohjois-Karjala on ollut rajalla konkreettisesti ja kuvainnollisesti: se on ollut rajalla itään ja rajalla etelään teollistuneeseen Suomeen katsottuna.

Teoksen Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939–2014 on toimittanut erikoistutkija Ismo Björn, ja sen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Teosta ovat rahoittaneet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahasto, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö ja Itä-Suomen yliopisto.

Lisätietoa teoksesta (muun muassa sisällysluettelo) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta osoitteesta https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2769

Lisätietoja: Ismo Björn 0440 494 851, ismo.bjorn(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa