Lukuvuoden avajaispuheet: Haasteina kansainvälistyminen, joustavuus ja vaikuttavuus

Lukuvuoden avajaispuheissa ennakoitiin uusia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja joustavampaan opiskeluun. Vaikuttavuuden haasteeseen yliopisto vastaa avoimella tieteellä, opetuksella ja innovaatiotoiminnalla.

Yliopistoilta odotetaan tulevaisuudessa lisää joustavia opintomahdollisuuksia – ja niitä halutaan myös tarjota, totesi rehtori Jukka Mönkkönen Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden avajaisissa 6. syyskuuta. 

Yhtenä haasteena on jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen työelämän muuttuessa ja työurien pidentyessä. Vähintään miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvaa lisä- ja uudelleen koulutusta seuraavan vuosikymmenen aikana.

Korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa ollaan myös siirtymässä alueellisista ja kansallisista kokonaisuuksista kohti moninapaista, maailmanlaajuista toimintakenttää. – Koulutus ja tutkimus kansainvälistyvät nopeasti ja suomalaiset yliopistot toimivat globaaleissa ympäristöissä.

Koulutuksen kansainvälistäminen ja ulkomaalaisten, maksavien opiskelijoiden saaminen Suomeen vaatii Mönkkösen mukaan toimenpiteitä kaikilla tasoilla opintotarjonnan joustavoittamisesta aina maahanmuutto- ja kotoutusprosessien sujuvoittamiseen. – Tänne opiskelemaan tulleiden olisi suotavaa myös työllistyä Suomeen.

Tutkijoita muuttaa Suomesta tällä hetkellä enemmän pois kuin tänne tulee. – Tämä kehitys pitää saada kääntymään. Siihen tarvitaan aineellisia panostuksia, mutta myös yhteiskunnallista ilmapiiriä, joka arvostaa tutkimusta ja sen tekijöitä.  

Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus on Mönkkösen mukaan yliopistoille vakavasti otettava haaste, johon vastauksia löytyy avoimesta tieteestä, avoimesta opetuksesta ja avoimesta innovaatiotoiminnasta.

– Avoimeen toiminta-ajatukseen perustuvan koulutus- ja tutkimusjärjestelmän pohjalle voimme rakentaa yhteistoiminnallisuutta aivan uudella tavalla. Näissä ekosysteemeissä yliopisto, muut tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, julkiset toimijat ja elinkeinoelämä yhdessä muodostavat toimintakokonaisuuksia, joissa teknologian siirron ohella siirtyy ennen kaikkea tieto, osaaminen ja ideat.  

Avoin tiede ja tiedon jakaminen on Mönkkösen mukaan myös paras lääke totuuden muuntelua ja valeuutisia vastaan. Näin tiedeyhteisö voi toimia vuoropuhelun edistäjänä ja demokraattisen yhteiskunnan puolustajana.

Tutkittua tietoa ja suvaitsevaisuutta

Samaan teemaan tarttui Industrial Partner Mika Sutinen Vaaka Partners Oy:stä juhlapuheessaan.

– Haastaisin meitä kaikkia pohtimaan, voisiko yliopistolla olla vielä entistäkin vaikuttavampi, nykyistäkin aktiivisempi ja jopa aggressiivisempi rooli tutkitun ja oikean tiedon jakamisessa ja huuhaa-tiedon vaikuttavuuden kumoamisessa.

Hänen mukaansa yliopisto voi esimerkillään vaikuttaa myös suvaitsevaisuuden kasvattamiseksi yhteiskunnassa. – Yliopisto, joka on luontaisesti monikulttuurinen lukuisine kansallisuuksineen, toimii parhaimmillaan tässä moraalisena kompassina.

Kolmantena näkökulmana vaikuttavuuteen Sutinen nosti esiin yliopiston merkityksen alueen vetovoimalle ja väestönkehitykselle. – Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön sen eteen, että pidämme kiinni nykyisistä itäsuomalaisista ja parhaan kykymme mukaan houkuttelemme tänne kasvavassa määrin uusia. Väitän, että yliopisto on se meidän kaikkein keskeisin valttikorttimme ja vetovoimatekijämme tässä kilpailussa. Yliopisto parantaa alueen asukaspitoa ja auttaa juurruttamaan meille uusia itäsuomalaisia.

Sutisen mukaan verkostomainen yhteistyö alueen yritysten ja julkisen sektorin kanssa on yliopiston luonnollisin vaikuttavuusrooli ja sen hyödyt ilmeiset, vaikka yliopisto koetaan edelleen vaikeasti lähestyttäväksi.

– Yliopistolla on täysin keskeinen rooli osana alueen konkreettista mutta myös henkistä ekosysteemiä. Yliopisto on keskeinen osa Itä-Suomen aivoista, mutta se on myös parhaimmillaan enenevässä määrin keskeinen ja aktiivinen osa Itä-Suomen sydäntä, sivistystä ja omatuntoa. Yliopiston lukukautta aloittava henkilökunta ja opiskelijat, toivon että jaksaisitte perustehtävänne ohella taistella tärkeänä pitämienne asioiden puolesta, osallistua ja vaikuttaa ja sitä kautta vaikuttaa myös alueen henkiseen ja moraaliseen ekosysteemiin positiivisesti.

Uudet etäopiskelumahdollisuudet tervetulleita

– Monet opiskelijat joutuvat tekemään opintojen ohessa töitä elättääkseen itsensä. Aikaa on riipiä opintoja kasaan ja tehdä töitä. Harrastuksille, järjestöille, liikunnalle ja omalle hyvinvoinnille ei pahimmillaan ole aikaa, muistutti ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö avajaisissa.

Ylioppilaskunnan tervehdyksen esittänyt Sikiö painotti, että erityisesti perheellisille opintoihin osallistuminen on haastavaa.

– On tärkeää joustavoittaa opiskelumahdollisuuksia ja edistää myös mahdollisuuksia etäopiskeluun esimerkiksi videoyhteyden avulla. Se ei ole lähiopetuksesta pois, eikä edes heikennä oppimista.

Yliopisto sai ylioppilaskunnalta kiitosta aktiivisista ja innovatiivisista hankkeista, kuten digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen tähtäävästä DigiCampus-hankkeesta. – Toivomme erityisesti DigiCampus-hankkeen mahdollistavan uusia etäosallistumisen mahdollisuuksia. Niitä todella kaivataan.

Lue lukuvuoden 2018–2019 avajaispuheet kokonaisuudessaan:

Jukka Mönkkösen puhe

Mika Sutisen puhe

Juuso Sikiön puhe

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa