Sähkömagneettiset kentät työympäristöissä aiheuttavat harvoin häiriöitä sydäntahdistimien toimintaan

Väitös ympäristöterveyden alalta

Väittelijä: FM Maria Tiikkaja

Väitösaika ja -paikka: perjantai 16.5.2014 klo. 12.00, Työterveyslaitoksen luentosali, Helsinki

Filosofian maisteri Maria Tiikkajan väitöstutkimuksessa arvioitiin sydäntahdistimien häiriöherkkyyttä ympäristön sähkömagneettisissa kentissä. Testatut työympäristöjen laitteet eivät häirinneet modernien kaksinaisella tunnistuksella varustettujen sydäntahdistimien toimintaa. Laboratorio-oloissa kuitenkin suhteellisen matalatkin magneettikentän voimakkuudet aiheuttivat häiriöitä. Tiikkajan mukaan työpaikan sähkömagneettiset riskit on aina arvioitava yksilöllisesti tahdistimen asentamisen jälkeen.

Sydäntahdistimia käytetään useiden eri sydänsairauksien hoitoon ja työvoiman ikääntyessä sydämen toimintahäiriöitä potevien työntekijöiden määrä lisääntyy. Samalla ihmiseen asennettujen sydäntahdistimien käyttö lisääntyy tahdistinhoidonaiheiden laajetessa. Suomessa tahdistimia asennetaan vuosittain noin 5000 kappaletta. Maailmanlaajuisesti tahdistimia asennetaan yli 300 000 vuosittain.

Sydäntahdistimien toiminta perustuu sydämen rytmin seuraamiselle ja tarvittaessa sen palauttamiselle eli tahdistamiselle. Lisäksi tahdistimet voivat hoitaa henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaa. Ympäristön sähkömagneettiset kentät voivat häiritä tahdistimen toimintaa. Työpaikoilla, joissa esiintyy korkeita sähkömagneettisia kenttiä, työntekijä joutuu yleensä vaihtamaan työtehtäviään tai eläköitymään sydäntahdistimen asentamisen jälkeen. Tämä voi olla kallista työnantajalle ja yhteiskunnalle sekä hyvin ikävää itse työntekijälle, erityisesti jos kyseessä on nuori henkilö.

Tiikkaja teki väitöstutkimuksessaan häiriintyvyystestejä erilaisille sydäntahdistimille sekä laboratoriossa että todellisissa työympäristöissä. Tutkimuksessa testattiin käytöstä poistettuja tahdistimia ja altistettiin koehenkilöitä, joilla oli tahdistin. Laboratoriossa tahdistimia ja koehenkilöitä altistettiin erilaisille matalataajuisille magneettikentille. Todellisissa työympäristöissä koehenkilöiden tahdistimien toimintaa testattiin kaupan varashälytinportin, induktiolieden, MIG-hitsauskaapelin ja kahden matkapuhelintukiaseman lähellä sekä sähköjunassa ja suurjännitejohtojen alla. Lisäksi tutkittiin tapausta, jossa kannettava tietokone aiheutti häiriötä tahdistimen toiminnassa.

Modernit, kaksinapaisen tunnistuksen tahdistimet hyvin suojattuja ulkoisia sähkömagneettisia kenttiä vastaan

Koehenkilötestit osoittivat, että modernit kaksinapaisen tunnistuksen sydäntahdistimet ovat melko hyvin suojattuja matalataajuisia magneettikenttiä vastaan jopa paljon teollisissa työympäristöissä esiintyviä kenttiä suuremmilla magneettikentän voimakkuuksilla. Vanhanaikaisella yksinapaisella tunnistuksella varustettujen tahdistimien havaittiin olevan huomattavasti häiriöherkempiä. Työympäristöissä testatut laitteet eivät häirinneet lainkaan koehenkilöiden kaksinapaisia tahdistimia. Käytöstä poistettujen tahdistimien testit kuitenkin osoittivat, että myös kaksinapaiset tahdistimet saattavat häiriintyä suhteellisen matalissakin magneettikentissä. Tämän vuoksi yksiselitteisten häiriintymisrajojen anto magneettikentän voimakkuuksille on vaikeaa. Yksinapaista tunnistusta tahdistimissa tulisi välttää aina kun mahdollista.

Yksilöllinen riskinarviointi työpaikoilla tärkeää

Suurimmassa osassa työpaikoista sydäntahdistimien sähkömagneettinen häiriintyminen on epätodennäköistä. Kuitenkin sydäntahdistimen asennuksen jälkeen on aina tärkeää tehdä yksilöllinen riskinarviointi ennen työntekijän paluuta työtehtäviinsä.

Kannettava tietokone pysäytti rytmihäiriötahdistimen toiminnan

Tiikkaja tutki myös tapausta, jossa kannettavan tietokoneen käyttö makuuasennossa rytmihäiriöiden hoitoon erikoistuneen tahdistimen päällä aiheutti sähkömagneettista häiriötä tahdistimen toiminnassa. Tämä häiriö siirtää tahdistimen magneettitilaan, jolloin kaikki rytmihäiriöiden havainnointi ja hoitotoiminnot loppuivat hetkellisesti tai pysyvästi. Tämä voi aiheuttaa suurta vaaraa todellisen rytmihäiriön ilmaantuessa sähkömagneettisen häiriön aikana.

Maria Tiikkaja on syntynyt Porissa vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Porin Suomalaisen Yhteislyseon lukiosta vuonna 2001. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon fysiikan alalta vuonna 2007 Turun yliopistossa. Vuodesta 2008 hän on työskennellyt tutkijana Työterveyslaitoksessa Helsingissä.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Maria Tiikkaja, maria.tiikkaja (at) ttl.fi, p. 0304742750, 0438200069

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa

Lainaukset

Työympäristöissä testatut laitteet eivät häirinneet lainkaan koehenkilöiden kaksinapaisia tahdistimia.
Maria Tiikkaja