Sienissä elävien hyönteisten elämää selvitetään

Sadat tuhannet suomalaiset käyvät vuosittain sienimetsissä keräämässä ruokaa, ulkoilemassa ja nauttimassa sienestyksen tunteesta. Sienestys onkin yksi suosituimmista ulkoilumuodoistamme – tämä on helppo huomata syksyisin ilmestyvistä iltapäivälehtien ekstraliitteistä ja sosiaalisen median sienikorikuvien tulvasta. Sienet kuitenkin maistuvat muillekin kuin ihmisille.

Ihmisen kannalta on tietenkin valitettavaa, että muut luonnossa elävät eläimet ovat myös mieltyneitä sieniin. Muut nisäkkäät, linnut ja etanat herkuttelevat usein sienillä. Ehdottomasti suurin sieniä hyödyntävä lajiryhmä ovat kuitenkin hyönteiset. Kaikki sienestäjät ovat halkaisseet herkkutatin tai leppärouskun vain pettyäkseen siihen, että hyönteiset ovat ehtineet apajille ensin. Jotkut sienilajit ovat niin suuressa hyönteisten suosiossa, että asia mainitaan jopa sienikirjoissa: ”valitettavan usein toukkainen”.

Sienissä elävien hyönteisten elämä ja teot vaikuttavat epäsuorasti kaikkien suomalaisten sienestäjien – ja jopa italialaisten sienenostajien – sienikokemuksiin. Korkeasta lajimäärästä huolimatta sienissä elävät hyönteiset on tunnettu melko huonosti.

Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä hankkeessa tutkitaan sienten hyönteisyhteisöjen lajikoostumusta. Tutkimuksessa selvitettiin miten eri sienilajien hyönteisyhteisöt ovat rakentuneet, ja mikä laji elää missäkin.

—Sieniä syöviä hyönteisiä on todella paljon, ja monet lajit syövät useita sienilajeja, kertoo Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksella työskentelevä nuorempi tutkija Janne Koskinen. 

Uudet geneettiseen tietämykseen perustuvat menetelmät puhaltavat uusia tuulia sienten hyönteislajiston tuntemukselle. Nykyaikaiset sekvensointimenetelmät tarjoavat mahdollisuuden eristää kokonaisista itiöemistä kaikki geneettinen materiaali. Tämä geneettinen materiaali voidaan jaksottaa, ja näin tunnistaa kaikki sienessä keräyshetkellä olleet hyönteislajit. Tämä ei riipu siitä, onko hyönteinen aikuisena, keskikokoisena toukkana tai jopa pienenä munana.

—Onhan sienikausi lyhyt hyönteisillekin, ja evolutiiviselta kannalta sieniä syövien hyönteisten kannattaakin käyttää montaa eri lajia ravintonaan. On hienoa, että kehittämämme menetelmän avulla voimme löytää jopa hyvin heikosti tunnettuja hyönteislajeja suhteellisen helposti, ja saada aivan uutta tietoa siitä, kuka haperoa nakertaa, Koskinen jatkaa.

—Tutkimusryhmä jatkaa edelleen hyönteislajiston selvittämistä. Toivon, että voisimme tulevaisuudessa kertoa sienestäjälle, miksi juuri heidän sienensä ovat toukkaisia, vaikka onhan hyönteisilläkin oikeus syödä, toteaa Koskinen.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin juuri Molecular Ecology -julkaisusarjan erikoisjulkaisussa.

Artikkelin tiedot:

Koskinen, J., Roslin, T., Nyman, T., Abrego, N., Michell, C., Vesterinen, E: Finding flies in the mushroom soup: host specificity of fungus-associated insects revisited with a novel molecular method.

https://doi.org/10.1111/mec.14810

Lisätietoja: Nuorempi tutkija Janne Koskinen, p. 040 704 1792, janne.koskinen (a) uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa