Tilastotieteen osaaminen on olennainen osa tutkijan työtä

Tilastotieteellä on jo yli sadan vuoden perinne takanaan. Itä-Suomen yliopistossa tilastotieteiden pääaine lopetettiin viitisen vuotta sitten, mutta tänä syksynä tietojenkäsittelytieteen laitokselle saatiin kuitenkin uusi tilastotieteen professuuri. Oppiainetta pidetään edelleen tärkeänä, sillä se on osa nykytutkijankin osaamista.

Uusi soveltavan tilastotieteen professori Lauri Mehtätalo kiinnostui tilastotieteestä jo heti metsätieteen opintojensa alussa 1990-luvulla, ja hän opiskeli tilastotiedettä pitkänä sivuaineena koko opintojensa ajan. Tilastotieteen opintoja kertyi vielä väitöskirjatyönkin ohessa, reilun kolmen vuoden sisällä yhteensä yli 100 opintopistettä. Tämä ei hidastanut väitöskirjatyötä, vaan pikemminkin joudutti sitä.

—Ihmettelin jo opintojeni alkuvaiheessa, miksi hyvillä tilastotieteen kursseilla on niin vähän osallistujia, kertoo Mehtätalo.

—Huomasin kuitenkin itse, että tilastotiede on juuri sitä, mitä metsänarvioimistieteessä tarvitsen. Esimerkiksi puiden runkojen tilavuuden laskeminen perustuu aina arvioon. Kun osaat tilastotiedettä, pystyt soveltamaan sitä omalle alallesi, ja näin sinulla ei mene aikaa hukkaan uutta opetellessa, sanoo Mehtätalo.

— Parhaimmat julkaisuni syntyivät itse asiassa silloin, kun sovelsin tilastollisen päättelyn kursseilla oivaltamiani asioita omalle alalleni. Väitöskirjani oli aika epätyypillinen metsätieteen väitöskirjaksi.

—Oppiaineen vastuuhenkilönä minulle selvisi, kuinka vähän alaa oikeastaan opiskellaan, ja millaista pakkopullaa se voi olla. Tutkijalla täytyykin olla mielekäs tutkimuskohde, johon tilastotiedettä sovelletaan.

Tilastotieteissä, kuten muillakin aloilla, tutkimusmenetelmät kehittyvät huimaa vauhtia. Graafisten ohjelmien avulla ratkotaan entistä monipuolisempia ongelmia. Mehtätalo muistuttaa kuitenkin, että SPSS-ohjelma ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa itsenäisesti, kuten saatetaan kuvitella.

—Tutkijan on edelleen tiedettävä mitä tehdä, ja miten tulkita saatuja tietoja. Nykyohjelmilla ilman kunnollista ymmärrystä tehty analyysi on hyvin altista virheille.

Mehtätalon kiinnostus tilastotieteen käytännön ongelmiin on edelleen tallella.  Muiden töidensä ohella hän on tarjonnut tilastollista konsultointia jo yli viisi vuotta eri alojen tutkijoille.

Tilastotieteessä todellisuus nähdään kerätyn tiedon valossa

Mehtätalo jatkaa omassa tutkimuksessaan perinteisten metsätieteiden aiheiden parissa, joita ovat muun muassa metsikön rakenne, kasvu ja tuotoksen malli, laserkeilausdata, kasvihuonekaasumallinnus ja metsien inventointi. Häntä kiinnostavat epävarmuuden arviointi, sekä aikaan ja paikkaan sidotun aineiston mallintaminen.

—Tilastotiede ja datatiede voivat tulevaisuudessa yhdistyä, ja ne eivät enää kilpaile keskenään vaan mennään asia edellä. Tehdään siis oikeita asioita oikealla tavalla, sanoo Mehtätalo.

Tilastotieteilijä miettii, mitä tiedämme todellisuudesta kerätyn tiedon perusteella. Tämä voi unohtua valtavan datamäärän keskellä.

—Perinteinen tilastotiede ei tule häviämään, sillä esimerkiksi järjesteltyjä kokeita tehdään edelleen ja niiden tuloksia analysoidaan huolella. Isojen datamassojen analyysi vaatii aivan samanlaista mallinnuksen ymmärrystä kuin pientenkin datojen analyysi. Väitöskirja, jossa tilastotieteen osaamista sovelletaan hyvin, erottuu varmasti muista, toteaa Mehtätalo.

—Tilastotieteen osaaminen on luonnonvara, josta on pulaa.

Lisätietoja: Lauri Mehtätalo, p. 029 445 3500, lauri.mehtatalo (a) uef.fi

***

Lauri Mehtätalo

Soveltavan tilastotieteen professori 1.8.2018- (kutsumenettely)

S. 1975, Alavieska

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Joensuun yliopisto, 2004

Tärkeimmät tehtävät

Tutkija/postdoc-tutkija, Metsäntutkimuslaitos, 2001-2006
Postdoc-tutkija, Yalen yliopisto 2006
Yliassistentti/Yliopistotutkija, metsäsuunnittelu, Joensuun/Itä-Suomen yliopisto 2007-2012
Vs. professori, metsäsuunnittelu, Helsingin yliopisto, 2008-2009
Yliopistotutkija, tilastotiede (UEF), 2012-2013

Apulaisprofessori, soveltava tilastotiede (UEF) 2013-2018

Metsäbiometrian dosentti, Helsingin yliopisto (2008-)

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa