UEF: Lukiolaisten kielten opiskeluun tulisi saada palkitsevuutta

Suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita kielten ja kulttuurien opiskelusta, mutta lukiolaisten opinnoissa kielten asema herättää huolta.

– Lukiolaiset ottavat valinnaisissa kursseissa mielellään maistiaisia eri kielistä kuten kiinasta, japanista ja espanjasta, jotta päästään paremmin käsiksi kulttuuriin. Kokonaisuutena kieliä opiskellaan ja kielten ylioppilaskokeisiin osallistutaan kuitenkin entistä vähemmän, sanoo Joensuun lyseon rehtori Petri Lehikoinen.

Lehikoinen kertoi kielten opiskelusta ja kielivalinnoista lukiossa Kansalliskielten tukiyhdistyksen ja Itä-Suomen yliopiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa Joensuun kampuksella tiistaina 19. tammikuuta.

Kieliopinnoista lisäpisteitä yliopistoon haettaessa

Lukion kielten opiskelussa englannilla on perinteisesti vahva asema.

– Englantia tarvitaan kansainvälisessä kanssakäymisessä, ja sillä pärjää monissa paikoissa. Englannin kielessäkin tasoerot kasvavat koko ajan, mutta enemmän olen huolissani siitä, että muut kielet ovat jääneet taka-alalle, Lehikoinen sanoo.

Kielissä riittää valinnanvaraa lukion valinnaisissa kursseissa, mutta moni nuori miettii, miksi valitsisi lisäkielen, ja mitä hyötyä siitä saa.

– Ylimääräisen kielen ottaminen on iso ratkaisu käytännön valintatilanteessa. Vaikka kielet kiinnostavat ja kielikursseja on tarjolla, ne voivat kuitenkin jäädä valitsematta.

Samaan aikaan, kun reaaliaineiden suorittaminen on vahvistunut ylioppilaskokeissa, kielistä ruotsin, saksan ja ranskan kirjoittaneiden määrä on laskenut huomattavasti kymmenessä vuodessa.

Lehikoisen mukaan yksi keino tilanteen kohentamiseksi on se, että kielten opiskelusta ja kielitaidosta palkittaisiin paremmin.

– Lukiossa kielten opiskeluun pitäisi saada palkitsevuutta vaikka siten, että ylimääräisistä kieliopinnoista saisi lisäpisteitä haettaessa yliopistoon. Entä voisiko ruotsin ylioppilastutkinnolla korvata yliopiston virkamiesruotsin kurssin, Lehikoinen esittää.

Seminaari kielitaidon tärkeydestä

Kielitaitomme taantuu, pärjäämmekö kansainvälisessä kilpailussa? -seminaarissa yliopiston, kaupungin, koulujen ja liike-elämän edustajat keskustelivat monipuolisen kielitaidon tärkeydestä, koulujen kielipolitiikasta, kielten opetuksesta ja kielivaihtoehdoista.

Lehikoisen ohella keskustelua alustivat Ponsse Oyj:n henkilöstöjohtaja Paula Oksman sekä Itä-Suomen yliopistosta akateeminen rehtori Jaakko Puhakka, historian professori Jukka Korpela, humanistisen osaston yliopistonlehtori Helka Riionheimo sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Harri Siiskonen. Paneelikeskusteluun osallistui alustajien lisäksi päätoimittaja Janne Virkkunen.

Lisätietoja seminaarista:

Kari Karanko, suurlähettiläs, Kansalliskielten tukiyhdistys, p. 045 238 3849, karanko(at)kolumbus.fi

Harri Siiskonen, dekaani, professori, Itä-Suomen yliopisto, p. 0400 992 326, harri.siiskonen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa