UEF:Tehtäväsarja ja toimintakyvyn ja käytösoireiden arviot kuvaavat sairauden etenemistä Alzheimerin taudin seurannassa

Väitös psykologian alalta

Väittelijä PsM Ilona Hallikainen

Väitösaika ja paikka: perjantai 13.3. klo 12, sali MS301, Medistudia, Kuopion kampus (videoyhteys Joensuuhun, sali M302, Metria-rakennus)

Psykologian maisteri Ilona Hallikainen selvitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Alzheimerin taudin oireiden etenemistä taudin toteamisen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa saatiin uutta tietoa muistia ja muita tiedonkäsittelytoimintoja arvioivan CERAD-tehtäväsarjan käytettävyydestä taudin seurannassa.

Väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä muistisairaudet ovat yleistyneet. Yleisin muistisairauksista, Alzheimerin tauti (AT), aiheuttaa eteneviä vaikeuksia muistamisessa ja muissa tiedonkäsittelytoiminnoissa, päivittäisen toimintakyvyn heikentymistä sekä lisääntyvää avuntarvetta. Lisäksi tautiin kuuluu usein käyttäytymiseen ja mielialaan liittyviä oireita. Tietoa sairauden kulusta sekä toimivista arviointimenetelmistä tarvitaan hoidon suunnittelua ja hoidon hyödyn arviointia varten.

Väitöskirjassa todettiin, että sekä tiedonkäsittelytaidot että käytös- ja mielialaoireet olivat yhteydessä sairastuneen kykyyn suoriutua päivittäisistä toimista. Sen sijaan tiedonkäsittelytoimintojen vaikeudet ja käytös- ja mielialaoireet eivät olleet toisiinsa yhteydessä, vaikka molemmat pahenivat taudin edetessä. Toisilla sairastuneilla voi olla merkittäviä muistin ja muun tiedonkäsittelyn vaikeuksia ilman mieliala- ja käytösoireiden esiintymistä, kun taas toisilla mieliala- ja käytösoireet korostuvat jo sairauden alkuvaiheessa.

Vaikeudet tiedonkäsittelytoiminnoissa ja päivittäisessä toimintakyvyssä, käytös- ja mielialaoireet sekä taudin vaikeusaste lisääntyivät seurannan aikana, mutta noin puolella tutkimukseen osallistuneista todettiin vielä kolmen vuoden seurannan jälkeen lievä tauti. Mielenkiintoista oli, että päivittäisen toimintakyvyn lasku oli hitaampaa ja käytösoireiden esiintyminen vähäisempää henkilöillä, joilla oli hyvin lievä Alzheimerin tauti tutkimuksen alussa eli tauti oli todettu ja hoito aloitettu jo hyvin lievässä vaiheessa. Tutkimustulokset tuottivat uutta tietoa taudinkuvan etenemisestä nykyisen hoidon piirissä olevilla henkilöillä.

CERADin kognitiivinen tehtäväsarja on Suomessa muistisairauksien varhaisvaiheen arvioinnissa yleisesti käytetty menetelmä. Tutkimuksessa todettiin, että tehtäväsarjan kokonaispistemäärä osoittautui toimivaksi mittariksi seurantatutkimuskäytössä. Käytännön työssä CERAD-tehtäväsarjan käyttöä AT:n seurannassa voi rajoittaa sen vaatima aika. Tehtäväsarjasta valikoituikin neljä yleistä tiedonkäsittelyä, kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnan ohjausta mittaavaa tehtävää, jotka osoittautuivat seurannassa erityisesti toimiviksi tehtäviksi. Vaikka lähimuistin heikentyminen on merkittävä taudin ensioire, muiden oireiden merkitys korostuu taudin edetessä. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia taudin seurantaan tutkimus- ja hoitotyössä.

Hallikaisen väitöskirjassa selvitettiin tiedonkäsittelytoimintojen, päivittäisen toimintakyvyn, käytös- ja mielialaoireiden sekä taudin vaikeusasteen etenemistä hyvin lievää tai lievää Alzheimerin tautia sairastavilla kolmen vuoden seurannassa. Tutkimus selvitti myös CERAD-tehtäväsarjan käytettävyyttä taudin etenemisen arviointimenetelmänä. Väitöskirja tehtiin osana Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääketieteen neurologian yksikön koordinoimaa monitieteellistä ALSOVA (Alzheimerin taudin sopeutumisvalmennustutkimus) -hanketta. Tutkimuksessa seurattiin 236 Alzheimerin tautia sairastavaa ja heidän omaishoitajaansa kolmen sairaanhoitopiirin alueelta kolmen vuoden ajan.

PsM Ilona Hallikaisen psykologian alaan kuuluva väitöskirja “Cognitive Performance and Progression of Alzheimer's Disease: measurement and intervention. The ALSOVA Follow-up Study.” tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kati Juva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ja kustoksena professori Hannu Räty Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Ilona Hallikainen, ilona.hallikainen(at)uef.fi, p. 040 355 3537

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa