UEF väitös 12.12.: Aivohalvauksen mallintaminen – liitännäissairaudet ja uudet terapeuttiset hoitokeinot

Väitös neurotieteiden alalta

Väittelijä: Hiramani Dhungana, MSc.

Aika ja paikka: Perjantai 12.12.2014 klo 13:00 Snellmania SN201, Kuopion kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava MSc Hiramani Dhunganan väitöstutkimus osoitti, että korkea ikä ja erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat merkittävästi aivohalvauksen lopputulemaan. Tämä on erittäin tärkeää ottaa huomioon tutkimuksissa, joissa mallinnetaan tätä nimenomaan ikääntyvien ihmisten sairautta.

Aivohalvaus on maailman toiseksi yleisin kuoleman ja pitkäaikaisen vammautumisen syy. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta aivohalvaukseen ei ole olemassa tehokasta hoitomuotoa ja ainoat potilaskäytössä olevat hoidot ovat liuotushoito, tukoksen mekaaninen poisto sekä verenohennuslääkitys. Monet uusista eläinkokeissa tehokkaiksi havaituista lääkehoidoista eivät ole osoittautuneet toimiviksi potilaskokeissa. Tätä uusien lääkeaineiden huonoa toimivuutta potilaskokeissa kutsutaan translationaalisuusongelmaksi.

Translationaalisuusongelman syytä ei vielä tiedetä, mutta sen ajatellaan johtuvan suurelta osalta siitä, että ennen potilaskoevaihetta tehtävät tutkimukset eläinmallissa eivät vastaa ihmisessä aivohalvauksen aikana tapahtuvia muutoksia. Vaikka aivohalvauspotilaat ovat iäkkäitä, usein naisia ja kärsivät erilaisista liitännäissairauksista, kuten sydän- ja verisuonisairauksista, diabeteksesta ja erilaisista infektioista, käytetään uusien lääkeaineiden testaamiseen vielä poikkeuksetta nuoria, terveitä uroshiiriä. Nämä erot ovat vaikuttaneet siihen, etteivät aivohalvaukseen suunnatut uudet lääkehoitojen kohteet eivät välttämättä ole sopivia aivohalvauspotilailla.

Hiramani Dhunganan väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää, miten ikä ja erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat aivohalvauksen aiheuttamaan solutuhoon. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri mallia, joilla pyrittiin matkimaan ihmisillä esiintyviä, aivohalvauksen riskiin vaikuttavia tiloja. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa määritettiin miten apolipoproteiini E -geenin ApoE4-muunnos vaikuttaa aivohalvauksen aiheuttamiin motorisiin vaikeuksiin hiirillä, jotka saavat länsimaiselle väestölle tyypillisesti runsaasti kolesterolia sisältävää ruokaa. Tämä aivohalvauksen aiheuttamaa vauriota pahentava geeniperimä yhdessä korkeakolesterolisen ruokavalion kanssa johti hiirten lisääntyneisiin motoroisiin vaikeuksiin aivohalvauksen jälkeen ApoE3 -geenimuunnosta ilmentäviin hiiriin verrattuna. Lisäksi väitöskirjassa havaittiin, että parasiitti-infektio lisäsi aivohalvauksen aiheuttamaa solutuhoa erityisesti ikääntyneillä hiirillä. Tämä liittyi lisääntyneeseen tulehdussolujen kulkeutumiseen aivoihin ja kohonneeseen plasman tulehdusvälittäjäaineiden tasoon.

Väitöskirjatyössä myös selvisi, että tulehdusreaktion varhainen estäminen voisi olla lupaava hoitomuoto aivohalvauksessa. Tutkimuksessa aivohalvauksen aiheuttamaa tulehdusta taltutettiin niin sanotulla CD36-molekyylin estäjällä, joka suun kautta annosteltuna pienensi aivohalvauksen aiheuttamaa solutuhoa ja vähensi tulehdusreaktiota.

Tulokset osoittavat, että erilaiset aivohalvauksen liitännäissairaudet lisäävät aivohalvauksen aiheuttamaa solukuolemaa ja motorisia vaurioita. Lisäksi tulehdusvasteen säätelyn osoitettiin vähentävän aivohalvauksen aiheuttamaa solutuhoa.

Master of Science Hiramani Dhunganan neurotieteiden alaan kuuluva väitöskirja Modelling of ischemic stroke: focus on co-morbidities and therapeutic intervention tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tadeusz Wieloch Lundin yliopistosta ja kustoksena professori Jari Koistinaho Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Hiramani Dhungana, p. 358466279519, hiramani.dhungana (at) uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa