UEF väitös 12.12.: Tulehduksella on yhteys allergisten sairauksien syntyyn

Väitös ympäristöterveydenhuollon alalta

Väittelijä: LL Kirsi Mustonen

Aika ja paikka: 12.12.2014 klo 12, Canthia CA102 (entinen L3), Kuopion kampus

Matala-asteinen tulehdus voi suojata atopialta lapsuudessa­­. Sen sijaan tulehdus suolistossa voi lisätä riskiä sairastua astmaan ja atooppiseen ihottumaan lapsuudessa, osoittaa LL Kirsi Mustosen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vierailevana tutkijana toteuttama, Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin matala-asteisesta tulehduksesta kertovan CRP-pitoisuuden yhteyttä atopiaan. Lapsista, joilla ei ollut atopiaa yhden vuoden iässä, atopian riski 4,5 vuoden iässä oli pienempi niillä, joiden CRP-pitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä verrattuna niihin, joiden CRP-pitoisuus oli alimmassa neljänneksessä.

Lisäksi selvitettiin suoliston tulehduksen yhteyttä allergisiin sairauksiin. Suoliston tulehduksen osoittajana käytettiin ulosteen kalprotektiinitasoja. Lapsilla, joilla oli korkea kalprotektiinipitoisuus, oli suurempi riski sairastua kuuteen ikävuoteen mennessä atooppisen ihottumaan ja astmaan tai ahtauttavaan keuhkoputkentulehdukseen kuin lapsilla, joiden kalprotektiinipitoisuudet olivat matalampia.

Kodin kosteusvaurio voi nostaa CRP-pitoisuuksia ja veren sytokiinitasoja lapsilla

Vakava kosteusvaurio lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa – olohuoneessa, lapsen makuuhuoneessa tai keittiössä – oli yhteydessä suurentuneisiin CRP-pitoisuuksiin sekä suurentuneisiin IL-1β-, IL-6- ja TNF-α- sytokiinien pitoisuuksiin. Lisäksi kylpyhuoneen homeella oli samankaltainen yhteys sytokiinipitoisuuksiin. Tutkimus osoittaa, että kodin kosteusvaurio ja home voivat aiheuttaa elimistössä tulehdusreaktion ja stimuloida tulehdusta voimistavien sytokiinien tuotantoa mikä saattaa ainakin osittain olla yhteydessä kosteusvaurioiden aiheuttamiin oireisiin.

Maatilaympäristö ei aiheuttanut lapsille matala-asteista tulehdusta

Elimistön matala-asteisesta tulehduksesta kertoo kohonnut C-reaktiivisen proteiinin eli CRP:n pitoisuus, joka on kuitenkin matalampi kuin infektiotaudeissa. Matala-asteinen tulehdus on yhdistetty moniin sairauksiin, minkä vuoksi sitä pidetään haitallisena elimistölle. Matala-asteinen tulehdus voi toisaalta olla myös hyödyllinen ja edistää terveen immuunijärjestelmän kehittymistä: aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että matala-asteinen tulehdus saattaa suojata allergisilta sairauksilta. Maatilaympäristön on todettu suojaavan atopialta ja allergisilta sairauksilta varhaislapsuudessa, mutta mekanismit suojaavan vaikutuksen takana ovat yhä tuntemattomia. Altistuminen ympäristön mikrobeille esimerkiksi maatilalla voi aiheuttaa matala-asteista tulehdusta. Toisaalta kosteusvauriot ja home on yhdistetty haitallisiin terveysvaikutuksiin, mutta vaikutuksia välittävät tekijät ovat yhä löytämättä.

Tutkimus perustui kahteen syntymäkohorttiin: kansainväliseen PASTURE-tutkimukseen, jossa mukana ovat Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi ja Sveitsi, sekä suomalaiseen LUKAS-tutkimukseen. Tutkimusaineistot kerättiin vuosina 2002–2011. Tulehduksen merkkiaineet kerättiin verinäytteillä yhden, 4,5 ja kuuden vuoden iässä. Lisäksi ulostenäytteet kerättiin kahden kuukauden iässä ja uloshengityksen typpioksidipitoisuus tutkittiin kuuden vuoden iässä. Aineisto lasten terveydentilasta, sekoittavista tekijöistä ja ympäristöaltisteista kerättiin kyselylomakkeilla kuuden ikävuoden aikana. Kodin kosteusvauriotutkimus tehtiin, kun lapset olivat kuuden vuoden ikäisiä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koholla oleva CRP-pitoisuus voi suojata atopialta ei-atooppisilla lapsilla. Maatiloille tyypilliset ympäristöaltisteet eivät olleet yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Sitä vastoin suolistotulehdus ensimmäisten elinkuukausien aikana lisäsi riskiä sairastua astmaan ja atooppiseen ihottumaan, mikä viittaa siihen, että varhaisilla muutoksilla suolen immuunijärjestelmässä on pitkäkestoisia vaikutuksia allergisten sairauksien kehittymisessä. Tulokset tukevat käsitystä elimistön matala-asteisen tulehduksen merkityksestä allergisten sairauksien kehityksessä.

Lääketieteen lisensiaatti Kirsi Mustosen ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluva väitöskirja The role of inflammation and its environmental triggers in allergic diseases tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mika Mäkelä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Pekkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Kirsi Mustonen

Ympäristöterveyden osasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

kirsi.turunen@thl.fi, 040 8336725

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa