UEF väitös 14.3.: Kuvataitelijoiden julkinen näkyvyys on kaventunut henkilöön, tuloksiin ja saavutuksiin keskittyvässä uutisoinnissa

Sanomalehtien kulttuuriuutisoinnissa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet kuvataiteilijoiden julkista näkyvyyttä. Uutisoinnin painopisteen siirtyminen taidearvioista taidenäyttelyjä ja muita taidemaailman tapahtumia käsitteleviin juttuihin on vahvistanut henkilöön keskittyvän uutisoinnin asemaa.

Filosofian lisensiaatti Anna Logrén tarkasteli taiteensosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan taiteilijoita koskevaa puhetta, keskustelua ja neuvottelua Suomessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tutkimuksessa on tarkasteltu mediassa näkyvyyttä saavan taiteilijapuheen ominaispiirteitä taiteilijuuteen liittyvien käsitysten, arvojen ja ihanteiden näkökulmasta. Vastaava analyysi on tehty taiteilijoiden itsensä tuottamasta taiteilijapuheesta.

Tutkimus osoittaa, että taiteilijoiden itsensä tuottama puhe taiteilijuudesta on monimuotoisempaa kuin median välittämä puhe niiden sisältämistä päällekkäisyyksistä ja limittäisyyksistä huolimatta. Mediassa toistuvasti näkyvyyttä saavat niin sanotut huiput eli institutionaalista arvostusta saavuttaneet ammattitaiteilijat. Mediassa taiteilijat saavat eniten näkyvyyttä omista taidenäyttelyistä antamillaan lausunnoilla.

Henkilökeskeistä lähestymistapaa suosivan journalismin suosion kasvu, poikkeuksellisten persoonallisuuksien sekä menestyksen ihannointi ylläpitävät sovinnaisten taiteilijuuden muotojen ja puhetapojen näkyvyyttä. Yksilökeskeisestä taiteilijuudesta etäisyyttä ottavat muodot, kuten kollaboratiivisiin, anonyymeihin ja artivistisiin nykytaiteen ilmiöihin liittyvä tekijyys voi tulla sivuutetuksi, kun uutisoinnissa keskitytään yksilökeskeiseen taiteilijuuteen.

Logrénin tutkimuksesta käy ilmi, että taiteilijoihin kohdistuu erilaisia odotuksia, joiden perusteella he määrittelevät itseään. Määrittelyjen taustalla voivat olla päiväkohtaisesta julkisesta keskustelusta omaksutut ilmaisut tai käsitykset taidemaailman eri instituutioiden tavoitteista tai vakiintuneista käytännöistä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä taiteilijuuden määrittymiseen on kietoutunut aineksia yleisestä yhteiskunnallisesta keskustelusta erityisesti työn tuottavuuteen, tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen liittyen.

Taiteilijuuteen kytkeytyy myös (paikallis)yhteisöihin suuntautuvan ja niihin sitoutuvan toimijuuden ulottuvuus. Taidemaailman asiantuntijayleisön tavoittamisen sijaan tai niiden rinnalla taiteellisen toiminnan motiivina voivat olla muun muassa (paikallis)yhteisön hyvinvointiin ja kulttuuriseen kasvamiseen liittyvät päämäärät. Lisäksi fyysinen etäisyys kotimaisen taidemaailma keskuksesta voi taipua taiteilijalähtöisessä taiteilijapuheessa tietoiseksi valinnaksi suojella omaa taiteellista erityislaatuisuutta ja omaleimaisuutta ulkoisilta vaikutteilta, taiteen asiantuntijoiden odotuksilta ja taidemaailman trendeiltä.

Logrénin tutkimusaineisto koostui lehdistöaineistosta eli maakunnallista uutisointia edustavasta Karjalaisesta ja valtakunnallista uutisointia edustavasta Helsingin Sanomista sekä Pohjois-Karjalassa toimivan 24 taiteilijan haastattelusta.

FL Anna Logrénin taiteensosiologian väitöskirja Taiteilijapuheen moniäänisyys: Tutkimus mediavälitteisen ja (kuva)taiteilijalähtöisen taiteilijapuheen muotoutumisesta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjä on professori Helena Sederholm Aalto-yliopistossa ja kustoksena professori Risto Turunen Itä-Suomen yliopistosta.

Anna Logrén on syntynyt Pihtiputaalla vuonna 1980 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lapinlahden lukiosta vuonna 1999. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi kulttuurintutkimuksen oppinaineesta vuonna 2006 ja filosofian lisensiaatiksi vuonna 2007 Joensuun yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat


Lisätietoja:
Anna Logrén, anna.logren@uef.fi, p. 029 445 2704
Yhteystietoja ei saa julkaista

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa