UEF väitös 19.12.: Lääkehoidon vaaratapahtumien tutkimiseen tulisi käyttää monipuolisia menetelmiä

Väitös hoitotieteen alalta

Väittelijä: TtM Marja Härkänen

Aika ja paikka: 19.12.2014 klo 12, Mediteknia MD100, Kuopio

Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen edellyttää lääkehoidon vaaratapahtumien ja niihin myötävaikuttavien tekijöiden tunnistamista. Kattavin tieto niistä saadaan yhdistämällä useita eri tutkimusmenetelmiä, osoitti terveystieteiden maisteri Marja Härkäsen väitöstutkimus. Lääkkeenannon havainnointi, vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro ja haittatapahtumien takautuva analyysi potilasasiakirjoista Global Trigger Tool -menetelmällä tuottivat toisiaan täydentävää tietoa.

Lääkehoidon vaaratapahtumat ja niihin liittyvät haitat ovat yleisiä sairaaloissa. Lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan luotettavaa tietoa vaaratapahtumista ja niihin myötävaikuttavista tekijöistä. Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen on tärkeää terveydenhuollon ja lääkehoitoprosessin muuttuessa entistä monimutkaisemmaksi hoitojen nopean kehittymisen, väestön ikääntymisen ja terveydenhuoltoa uhkaavan resurssipulan vuoksi. Lääkehoito on tärkeä osa sairaanhoitajan päivittäistä työtä ja se on moniammatillinen prosessi, johon hoitajan lisäksi osallistuvat potilas, lääkäri ja farmaseutti.

Lääkehoidon vaaratapahtumia tutkittiin kolmen eri menetelmän avulla

Härkäsen väitöskirjatyössä tutkittiin lääkehoidon vaaratapahtumia ja niihin myötävaikuttavia tekijöitä käyttämällä kolmea erilaista tutkimusmenetelmää ja vertailemalla eri menetelmin saatua tietoa. Tutkimuksessa analysoitiin yhden yliopistosairaalan lääkehoitoon liittyvät HaiPro-vaaratapahtumaraportit yhden vuoden ajalta, kaikkiaan 671 raporttia. Tämän lisäksi havainnoitiin sairaanhoitajien toteuttamaa lääkehoitoa käytännössä. Havainnoinnin kohteena oli kaikkiaan 1058 lääkkeenantoa 122 potilaalle, joista tehtiin myös potilaskertomusanalyysi. Kolmannessa vaiheessa todennettiin lääkehoidossa tapahtuneita haittatapahtumia tekemällä takautuva asiakirja-analyysi satunnaisesti valittujen 463 potilaan sairauskertomuksista Global Trigger Tool -menetelmän avulla.

Kaikki kolme eri menetelmää tuottivat erilaista tietoa lääkehoidon vaaratapahtumista ja niihin myötävaikuttavista tekijöistä. Kehitettäessä lääkehoidon turvallisuutta parantavia interventioita tuleekin ymmärtää, että millään yksittäisellä menetelmällä ei saada vaaratapahtumista kokonaisvaltaista tietoa.

Lääkehoidon haittatapahtumia jopa joka neljännellä hoitojaksolla

Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 1059 lääkitysvirhettä ja 311 lääkehoidon haittatapahtumaa. Havainnoiden pystyttiin todentamaan vaaratapahtuma lääkehoitoprosessissa jopa joka viidennen annetun lääkkeen yhteydessä. Retrospektiivisessä asiakirja-analyysissä Global Trigger Tool -menetelmää käyttämällä löydettiin jokin lääkehoidon haittatapahtuma jopa joka neljännen satunnaisesti valitun potilaan hoitojakson aikana. Valtaosa lääkitysvirheistä ei kuitenkaan aiheuttanut haittaa potilaille ja haittaa aiheuttaneet vaaratapahtumat olivat pääosin lieviä seurauksiltaan.

Härkäsen mukaan lääkehoidon turvallisuuden parantaminen edellyttää entistä tehokkaampaa tiedon kulkua lääkehoitoprosessiin osallistuvien välillä, potilaan roolin vahvistamista lääkehoitoprosessissa, henkilöstön osaamisen parantamista koulutuksen avulla, turvallisuutta parantavien teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä, resurssien keskittämistä turvaamaan häiriötön ja kiireetön työympäristö sekä ennen kaikkea potilasturvallisuuden priorisoimista sekä henkilöstön asenteissa että terveydenhuollon johdosta lähtien. Henkilöstöä tulee kannustaa vaaratapahtumien raportoimiseen ja niitä koskeva tieto tulee analysoida tarkemmin ja käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi muiden turvallisuutta mittaavien menetelmien käyttäminen täydentää tietoa lääkehoitoprosessissa olevista ongelmista. Tutkimusmenetelmien kehittäminen tuottamaan parasta mahdollista näyttöä lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi on tärkeää.    

Terveystieteiden maisteri Marja Härkäsen väitöskirja Medication-related Adverse Outcomes and Contributing Factors among Hospital Patients - an Analysis Using Hospital’s Incident Reports, the Global Trigger Tool Method, and Observations with Record Reviews (Lääkehoidon vaaratapahtumat ja niihin myötävaikuttavat tekijät sairaalapotilailla – analyysi käyttäen vaaratapahtumaraportteja, Global Trigger Tool menetelmää ja havainnointia yhdistettynä potilaskertomusanalyysiin) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Kaunonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta.

Marja Härkänen on syntynyt Tuusniemellä vuonna 1979 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Tuusniemen lukiosta vuonna 1998. Hän on valmistunut sairaanhoitajaksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta vuonna 2002 ja suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011. Hän on työskennellyt nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella vuodesta 2011 alkaen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Marja Härkänen, p. 0403552614, marja.harkanen (at) uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa