UEF väitös 20.2.: Työuupuneen läheinen hyötyy vertaistuesta merkittävästi

Väitös yhteiskuntapolitiikan alalta

Väittelijä: YTM Leila Peiponen

Väitösaika ja -paikka: 20.2.2015, klo 12, Carelia-rakennus, C2, Joensuun kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava yhteiskuntatieteiden maisteri Leila Peiposen väitöstutkimus osoittaa, että työuupuneen jaksamattomuus, sen aiheuttama arjen vastavuoroisuuden katoaminen ja vanhemmuusvastuun epätasainen jakautuminen heikentävät työuupuneiden perheenjäsenten hyvinvointia.

Perheessä koettu työuupumus aiheuttaa lisäksi jännitteitä sosiaalisiin lähisuhteisiin. Tutkimuksen mukaan virallisen sosiaalisen tuen vaikeaselkoisia ja pirstaleisia palvelurakenteita on usein vaikea hahmottaa. Tällöin vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden etsiä käytännönläheisiä ratkaisuja ongelmiin ja vaihtaa kokemuksia. Vertaistukiryhmiin ja psykososiaalisiin toimintoihin kiinnittynyt vertaistuki toimii sekä emotionaalisen tuen lähteenä että omien tunteiden ja kokemusten normalisoijana. Se vahvistaa sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja lujittaa uskoa omiin mahdollisuuksiin. Vertaistuen osallistava lähestymistapa auttaa tarkastelemaan omaa elämäntilannetta erilaisista näkökulmista ja rohkaisee tekemään uudenlaisia elämänvalintoja.

Yllättävä ja hankalasti tunnistettava

Tutkimuksen perusteella tieto työuupumuksesta tuli perheille yllätyksenä, sillä perheenjäsenessä tapahtuvia muutoksia oli vaikea yhdistää työuupumukseen. Työuupumuksen varhaisoireita oli hankala tunnistaa. Muutokset tapahtuivat hitaasti ja olivat luonteeltaan arkisia sekä normaaliin arjen kuormitukseen liitettäviä.

Työuupumusta oli vaikea ymmärtää osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Työuupumus heikensi ja vaikeutti työuupuneiden henkilöiden puolisoiden arjen toimintoja sekä asioiden hoitamista. Haastateltujen kokemukset työuupumuksesta olivat perheeseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä arjen ongelmia sekä puolisoiden omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia tekijöitä.

Yhdisti ja lähensi perheenjäseniä

Työuupumukseen liittyvien ongelmien lisäksi tutkimuksessa tuli esille työuupumusprosessiin sisältyviä positiivisia kokemuksia, jotka hahmottuivat vasta, kun työuupumukseen oli saatu riittävästi etäisyyttä.

Työuupumus oli synkkä kokemus. Samanaikaisesti se oli käänne, joka muutti elämän arvojärjestystä ja antoi rohkeutta tehdä uudenlaisia elämänvalintoja. Työuupumus yhdisti ja lähensi perheenjäseniä, jolloin he alkoivat löytää sosiaalisuuden, omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja positiivisen ajattelun ympärille rakentuvia selviytymiskeinoja.

Pirstaleinen, sokkeloinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä

Väitöstutkimuksessa tulee esille, että sosiaali- ja terveyspalveluita oli vaikeaa löytää ja ne ovat hajanaisia. Sosiaalisen tuen kanavat olivat apua tarvitsevien näkökulmasta piilotettuja käytäntöjä. Palveluntarvitsijalla ei ollut myöskään mahdollisuuksia osallistua oman alueensa palvelurakenteiden kehittämiseen, vaikka osallistuminen olisi lisännyt palveluverkostojen läpinäkyvyyttä.

Työuupuneiden henkilöiden puolisot kokivat perheenjäsenensä hoitoketjussa jäävänsä yksin ja olevansa ulkopuolisia, eikä heidän omaa tukitarvettakaan nähty todellisena.

Peiponen lähestyy tutkimuksessaan työuupumusta perhelähtöisestä näkökulmasta. Hän kysyy, millaisia tulkintoja työuupuneiden henkilöiden puolisot tekevät työuupumuksesta, ja miten työuupumus muuntuu sosiaalisesti koetuksi ja jaetuksi kokemukseksi. Lisäksi hän selvittää, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä vastaa työuupuneiden henkilöiden puolisoiden ja heidän perheidensä tarpeisiin, sekä miten kohdennettu vertaistuki istuu osaksi puolisoiden tukirakenteita. Tutkimuksessa on haastateltu yhdeksän työuupuneen henkilön puolisoa. Haastattelut tehtiin vuosina 2005–2008 erään mielenterveysyhdistyksen hallinnoiman kehittämisprojektin aikana.

Peiposen väitöskirja antaa lähtökohdan arjen hallintaa tukevien perhelähtöisten pitkäkestoisten toimintamallien kehittämiselle ja tutkimukselle. Se luo pohjaa kohdennettujen vertaistukiryhmien mallintamiselle ja verkostoyhteistyön rakentamiselle niin, että sosiaalisesti koetut ja jaetut kokemukset voidaan integroida palveluiden kehittämiseen.

Leila Peiposen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Sosiaalisesti koettu ja jaettu työuupumus – Työuupumus puolisoiden kokemuksena tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, VTT Kaisa Kauppinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori (emerita) Pirkkoliisa Ahponen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Leila Peiponen, puh. 050 524 8199, leila.peiponen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa