Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus. Enemmistö tutkimukseen vastanneista koki vanhat kaivosympäristöt epämiellyttäviksi ja näki, että vanhat kaivosalueet kaipasivat hoitotoimenpiteitä ja maisemointia.

– Tutkimus osoittaa, että kaivostoiminnan jälkeiseen maankäytön suunnitteluun olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota, erityisesti kun kaivosten koot ovat kasvaneet pohjoisilla alueilla, sanoo tutkija Sonja Kivinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa oli mukana Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita. Tutkijat selvittivät paikallisten asukkaiden ja alueella vierailevien käsityksiä Hannukaisen ja Rautuvaaran vanhoista kaivosympäristöistä osallistavan paikkatiedon avulla. Alueelle suunnitellaan parhaillaan uutta kaivostoimintaa. Paikkaan sidottuja arvoja, mielipiteitä ja tiedontarpeita selvitettiin karttapohjaisen Harava-kyselypalvelun avulla.

Vanhan kaivoksen varjo ulottuu pitkälle

Uusi kaivostoiminta jakoi vahvasti tutkimukseen vastanneiden mielipiteitä erityisesti suunnitellun uuden avolouhoksen matkailuelinkeinovaikutusten osalta. Tutkimus osoittaa, että havaitut ympäristövaikutukset sekä epävarmuus ja tiedonpuute ympäristövaikutuksista voivat vaikuttaa eri toimijoiden jokapäiväiseen maankäyttöön vanhoja kaivoksia ympäröivillä alueilla.

– Vanhan kaivoksen varjo ulottuu kauas vanhoilta kaivosalueilta ja näyttää jatkuvan pitkään kaivosten sulkemisen jälkeen. Hoitamattomat ja maisemoimattomat vanhat kaivosalueet vähentävät maisema-arvoja, luonnonarvoja ja kaivostoiminnan jälkeisen maankäytön mahdollisuuksia, Kivinen toteaa.

Tutkimus osoitti, että vanhoja kaivosalueita ympäröivät alueet sisältävät runsaasti luonnonympäristöön, vapaa-ajan viettoon ja luonnontuotteiden hankkimiseen liittyviä positiivisia arvoja ja kokemuksia. Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöihin olivat selkeä huolenaihe Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella.

Uudet kaivoshankkeet pohjoisilla alueilla ovat yleensä vanhoja kaivosalueita laajempia, mikä korostaa sulkemistoimenpiteiden ja kaivostoiminnan jälkeisen maankäytön suunnittelun merkitystä.

– Eri toimijoiden arvojen, mielipiteiden ja tiedontarpeiden tunnistaminen voisi parantaa huomattavasti kaivostoiminnan jälkeisen maankäytön suunnittelua ja edistää erilaisten toimintojen säilymistä kaivosten lähialueilla.

Lisätietoja: Sonja Kivinen, puh. 040 588 4185, sonja.kivinen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Kivinen, S.; Vartiainen, K.; Kumpula, T. People and Post-Mining Environments: PPGIS Mapping of Landscape Values, Knowledge Needs, and Future Perspectives in Northern Finland. Land 2018, 7, 151. https://doi.org/10.3390/land7040151

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 500 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa