Pääsiäiskortit postiin viimeistään tiistaina 22. maaliskuuta
Pääsiäinen on yksi suosituimmista korttipäivistä. Vuosittain pääsiäiskortteja lähetetään noin kaksi miljoonaa kappaletta. Tänä vuonna pääsiäistervehdykset kannattaa postittaa viimeistään tiistaina 22. maaliskuuta, jolloin ne varmasti ilahduttavat saajaansa juuri pääsiäisen alla. Pääsiäiskorteissa voi tänä vuonna käyttää ajankohtaan sopivia postimerkkiaiheita, kuten Virpi Pekkalan piirtämää virpoja-aiheista postimerkkiä. Postimerkissä on pääsiäistrulli kimppu virpomavitsoja sylissään. Merkin arvo on 0,65 euroa. Posti tarjoaa sähköisten viestinten käyttäjille vaihtoehtoja, jossa internetin kautta tai tekstiviestinä lähetetty pääsiäiskortti jaetaan vastaanottajalle aitona postikorttina. Sähköisesti lähetettävien korttien viimeinen lähetyspäivä on 22. maaliskuuta klo 14.00 mennessä. Lisätietoja erilaisten pääsiäiskorttien lähettämisestä saa Postin internet-palvelusta osoitteesta www.posti.fi. Viime vuonna pääsiäiskortteja lähetettiin 2 miljoonaa. Pääsiäinen onkin vakiintunut kolmanneksi vilkkaimmaksi korttisesongiksi joulun ja ystävänpäivän jälkeen. Kaikkiaan suomalaiset lähettävät vuodessa noin 70 miljoonaa postikorttia. Innokkaimpia korttien lähettäjiä ovat naiset. LISÄTIETOJA: Tuotepäällikkö Irina Kemppainen, puh. 020 451 7302 tai irina.kemppainen@posti.fi Pääsiäiskorttien historiaa Pääsiäiskortteja on lähetetty Suomessa jo 1870-luvulta saakka. Vanhimmat säilyneet pääsiäiskortit ovat vuodelta 1880. Pääsiäiskorteille on ollut tyypillistä uskonnollinen kuvamaailma. Erityisesti ortodoksit ovat suosineet uskonnollisia kuva-aiheita korteissaan. Suomalaisten pääsiäiskortteihin ovat kuuluneet myös trulliperinteestä juontuva pääsiäisnoita sekä pääsiäistontut, pupujussit, pääsiäismunat, pajunkissat ja pääsiäissuudelmat. Pääsiäissuudelmat olivat peräisin ortodokseilta, jotka jakoivat ystävilleen taidokkaasti koristeltuja pääsiäismunia antaen samalla suudelman poskelle. 1900-luvun alussa pääsiäiskortit seurasivat aikamme yhteiskunnallisia tapahtumia, kuten Japanin-Venäjän sotaa, sekä naisasia- ja työväenliikettä. Myöhemmin pääsiäiskorttien kuva-aiheisiin heijastuivat autot, puhelimet ja muut tekniset innovaatiot. Sota-aikana 1940-luvulla kuvattiin huolia ja murheita: korteissa pääsiäispuput jonottivat asuntojonoissa tai vaatekaupan tiskillä. Pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat säilyneet maassamme varsin vahvoina. 1960-luvun kaupungistuminen oli kuitenkin kuihduttaa perinteet. Uusi käänne tapahtui 1990-luvun alussa, jolloin pääsiäiskorttien lähettäminen ”löydettiin” uudelleen. Samaan ajankohtaan osuu myös muiden korttisesonkien, kuten joulun uusi tuleminen.