Kerrostaloasunnon keittiöstä ja saunasta näkee ajan muutokset

Asuntojen rakentamiseen erikoistuneessa JM Suomessa tunnetaan kerrostalojen suunnitteluhistorian muutokset. Varsinkin keittiön sijainnista ja saunasta voi päätellä, millä vuosikymmenellä kerrostalo on rakennettu. JM Suomen Joutsenmerkityt asuintalot edustavat nykytrendejä esimerkiksi avaruudeltaan. Uusissa kodeissa on sauna, keittiötila ja monipuoliset yhteiset tilat. Suunnittelun lähtökohtana on toimivuus.

JM Suomessa on huomattu asunnonostajien muistelevan lämmöllä 1970-luvun asuntojen pohjaratkaisuja. Myyjiltä kysellään välillä, miksi nykyasunnoissa kylpyhuoneet ovat niin isoja, pitääkö asunnossa olla aina sauna tai miksi ei ole erillistä keittiötä.

– Isojen kaupunkien asemakaavoissa on nykyään hyvin tarkasti ohjeistettu, mitä ja miten saa rakentaa. Myös esteettömyysvaatimukset ovat tuoneet tällä vuosituhannella muutoksia tilamitoitukseen. Esimerkiksi kaikissa uusissa asunnoissa kylpyhuoneissa ja keittiöissä tulee ottaa huomioon pyörätuolin käyttäjät. Myös kerrostalojen yleisissä tiloissa, kuten hisseissä ja porraskäytävissä mitoitus suunnitellaan pyörätuolien lisäksi esimerkiksi rollaattoreille ja lastenvaunuille sopiviksi, JM Suomen hankekehityspäällikkö Anniina Korkeamäki kertoo.

Kaikkien uusien asuntojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon pyörätuolin kääntösäteen 1,3 metrin vähimmäisvaatimus. Tilamitoituksessa on mietitty myös avustamista.

– Koska muun muassa eteisiin ja kylpyhuoneisiin on näin tullut lisäneliöitä, ovat makuuhuoneet ja oleskelutilat vastaavasti pienentyneet. Tämä saattaa osittain olla syynä 1970-luvun pohjaratkaisujen kaipailuun. Toisaalta nykyasunnoissa on usein myös erillis-wc tai sauna, eli esteettömyys ei yksin ole aiheuttanut muutosta, Korkeamäki pohtii.

– Jos nyt vertaa asuntoa 50 vuotta sitten rakennettuun, niin eroja löytyy.  Vastaavasti, sata vuotta sitten kerrostaloasunnot olivat erilaisia. Asuntosuunnittelu elää ajassa. Isoin muutos tapahtui sotien jälkeen ja juuri 1970-luvulla, kun kaupungistumisen myötä tarvittiin nopeasti lisää asuntoja. Silloin syntyi samanlaisten kerrostalojen elementtilähiöt, JM Suomen hankekehityspäällikkö Suvi Lepistö tiivistää.

Avoin pohjaratkaisu vallalla

Asetusten ja asemakaavojen lisäksi asuntojen pohjaratkaisuja muokkaavat ajan trendit ja mieltymykset. Korkeamäki toteaa, että tämä vaatii ennakointia, koska hankesuunnittelun ja projektin toteutuksen välissä saattaa kulua vuosia.

– 1970-luvulta tutut erilliskeittiöt ovat vaihtuneet oleskelutilojen yhteyteen rakennettuihin keittiöihin. Tämä on tullut suunnitteluun mukaan esteettömyyden mutta myös open concept -trendin eli avoimen pohjaratkaisun kautta, Lepistö kertoo.

JM Suomen kodit ovat avoimia ja valoisia. Nykyinen rakennustekniikka mahdollistaa isot ja energiatehokkaat ikkunat. Uusissa asunnoissa on tälle ajalle tyypillisesti myös isot parvekkeet. Lepistö toteaakin, että

parvekkeiden rooli on asumisessa muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun uudisrakennuksiin tulivat lasitetut parvekkeet. Parvekelasit ovat usein pakollisia nykyään esimerkiksi melun takia vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.

– Parvekkeiden koon kasvaminen on arkkitehtuurinen muutos. Asunnonostajat odottavat, että uudessa kodissa on tilava lasitettu parveke. Koska asuntojen pinta-alat ovat oleskelutiloissa pienentyneet, niin tilaa toivotaan parvekkeista, Lepistö miettii.

Asuntosaunat toivomuslistalla

Saunojen yleistyminen on yksi keskeisin muutos verrattuna 1970-luvun kerrostalokoteihin.

 – Nyt JM Suomen kodeissa on pääsääntöisesti sauna kaksioissa ja niitä isommissa asunnoissa. Jos on asunnon hankinnassa varhaisessa vaiheessa liikkeellä, saunan voi jättää pois ja tehdä tilalle esimerkiksi vaatehuoneen. Kovin harva näin tekee, koska asuntosauna on tärkeä osa asunnon kokonaisuutta ja samalla se antaa vapauden saunoa oman aikataulun mukaan, Korkeamäki kertoo.

Sauna halutaan asuntoon, vaikkei sitä käytettäisi. Se lisää asunnon jälleenmyyntiarvoa.

– Asuntosaunat alkoivat yleistyä 1980-luvulla, mutta 2000-luvun alussa niitä rakennettiin välillä vähemmän. Nyt on suuntausta taas siihen, että suositaan omia saunoja. Koronaepidemia lisäsi niiden suosiota, Korkeamäki sanoo.

JM Suomen Joutsenmerkityissä asuinkerrostaloissa painotetaan yhteistilojen rakentamista. Siksi taloissa on useimmiten oman asuntosaunan lisäksi myös yhteissauna. Sauna voi sijaita esimerkiksi kerhohuoneen yhteydessä.

JM Suomen kodit muuntojoustavia

Lepistö ja Korkeamäki kertovat seuraavansa JM Suomen hankekehityksessä alan suuntauksia ja muutoksia niin Suomessa kuin maailmallakin. JM Suomen asunnoissa korostuu esimerkiksi muuntojoustavuus.

– JM-konsernissa on yhteinen sisustustiimi, joka kartoittaa ja analysoi sisutustrendejä. Suomen sisustustiimi tekee kuitenkin omat, suomalaiseen makuun ja markkinaan sopivat valinnat. Pyrimme ajattomiin ja klassisiin ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa, Korkeamäki sanoo.

Nyt esimerkiksi on havaittavissa se, että täydellisen valkoisuuden rinnalle halutaan enemmän väriä myös keittiöihin. Kiiltävät keittiökalusteet ovat vaihtuneet mattapintaisiin. Erilliskeittiöitäkin on taas näkynyt asuntojen pohjapiirroksissa.

Lepistö arvelee, että arkkitehtuurissa ollaan menossa hieman lämpimämpään ja pehmeämpään suuntaan.

– Kerrostalojen suunnittelussa nähdään enemmän harjakattoja ja perinteiseen rakentamiseen viittaavat klassiset piirteet ovat nousussa. JM Suomessa rakennamme taloja Joutsenmerkki-kriteerien mukaisesti, mikä tuo niihin ympäristöystävällisyyden lisäksi myös turvallisia ja kestäviä asumisen ratkaisuja. Meillä talot rakennetaan kestämään sata vuotta. 1970-luvulle tyypillinen rakentaminen johtui yhteiskunnallisista muutoksista ja tarpeesta tehdä kaupunkiin muuttaneille nopeasti asuntoja, Korkeamäki sanoo.

Lisätietoja:

Laura Saraste-Mäkinen, viestintäpäällikkö, JM Suomi Oy, puh. 0400 764 148, laura.saraste-makinen@jmoy.fi

JM Suomi Oy on osa JM-konsernia, joka on Pohjoismaiden johtavia asuntojen rakentajia ja asuinalueiden kehittäjiä. Toiminnan pääpaino on asuntojen uudistuotannossa pääkaupunkiseuduilla ja isoissa kasvukeskuksissa Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Konserni toteuttaa myös liikekiinteistöihin ja urakointiin kuuluvia projekteja lähinnä Tukholmassa ja sen lähialueilla. JM pyrkii toiminnassaan pitkäjänteisyyteen ja toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita. Konsernin liikevaihto on noin 1,3 miljardia euroa ja sillä on noin 2 000 työntekijää. Yhtiö on noteerattu NASDAQ Tukholman Large Cap -listalla.