Keskon osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2019

TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI, JATKUVAT TOIMINNOT:                                              

• Konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2 400,8 milj. euroa (2 413,2 milj. euroa), ja se laski vertailukelpoisesti 0,6 %
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 57,5 milj. euroa (63,8 milj. euroa)
• Vertailukelpoisen liikevoiton kehitykseen vaikuttivat tuloksen kausivaihtelua lisänneet yritysostot, joiden vaikutus oli -3,6 milj. euroa, sekä pääosin WLTP-muutoksesta johtunut autokaupan myynnin ja liikevoiton lasku, mistä johtuen autokaupan liikevoitto 7,7 milj. euroa jäi -3,4 milj. euroa vertailukautta pienemmäksi
• Liikevoitto oli 51,6 milj. euroa (60,4 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto oli 9,5 % (1-12/2018 9,8 %) (liukuva 12 kk)
• Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 34,6 milj. euroa (38,3 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (0,34 euroa)
• Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

Siirtyminen IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin soveltamiseen

Konserni otti käyttöön tilikauden alussa 1.1.2019 voimaan tulleen uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Standardi on otettu käyttöön takautuvasti ja vertailukauden 2018 raportointi on oikaistu vertailukelpoiseksi. Muutos kasvattaa ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoista liikevoittoa ja sidotun pääoman määrää, sekä heikentää sidotun pääoman tuottoa. Konsernitasolla muutos kasvattaa konsernin nettorahoituskulujen ja korollisen velan määrää. Standardimuutos vaikuttaa merkittävästi konsernin rahavirran esittämistapaan, kun rahavirtaperusteiset vuokrakulut esitetään osin liiketoiminnan rahavirrassa ja osin rahoituksen rahavirrassa. Konsernin kokonaisrahavirta ei muutu.

Kesko Oyj on kertonut IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönotosta 19.12.2018 julkaistussa tammi-syyskuun 2018 vertailutiedot sisältäneessä tiedotteessa, 6.2.2019 julkaistussa vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa, 8.3.2019 julkaistussa tilinpäätöksessä sekä 25.3.2019 julkaistussa koko tilikauden 2018 vertailutiedot sisältäneessä tiedotteessa. Yksityiskohtaisia tietoja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen on kerrottu tämän tiedotteen taulukko-osassa sivulla 30 ja vaikutuksista segmenttikohtaisiin liikevoitto- ja käyttökatetietoihin on kerrottu segmenttitiedoissa sivulta 24 alkaen.

PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER:

Keskon hyvä kehitys jatkui alkuvuonna. Päivittäistavarakaupassa myynti kasvoi, markkinaosuus vahvistui ja kannattavuus parani edelleen. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti kasvoi selvästi ja tulos oli hyvä muistaen, että kausivaihtelusta johtuen ensimmäisen neljänneksen liikevoitto on perinteisesti pienempi kuin muilla vuosineljänneksillä. Autokaupan liikevoitto oli hyvällä tasolla siitä huolimatta, että käyttöönotettu WLTP-päästömittausmenetelmä on häirinnyt merkittävästi autokauppaa Euroopassa.  

Taloudellinen raportointimme uudistettiin vuoden alusta IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaiseksi. Uuden standardin mukaisesti laskettu ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 57,5 milj. euroa kun se aikaisemman laskentakäytännön mukaisesti laskettuna oli 34,9 milj. euroa. Standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta tulokseen ennen veroja, joka oli katsauskaudella 34,6 milj. euroa.

Raportoitu liikevoitto 57,5 milj. euroa oli vertailukauden liikevoittoa pienempi (63,8 milj. euroa). Tähän vaikuttivat erityisesti tuloksen kausivaihtelua lisänneet yritysostot sekä autokaupan myynnin lasku WLTP-päästömittausmenetelmän käyttöönoton seurauksena.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihto kehittyi hyvin ja liikevoitto kasvoi, vaikka pääsiäissesonki ajoittui tänä vuonna kokonaisuudessaan huhtikuulle. Asiakasmäärien kasvu jatkui kaikissa ketjuissamme ja K-ryhmän vähittäismyynti kasvoi 1,5 %. Tämä ylitti selvästi markkinakasvun, joka oli 0,4 %. Ruoan verkkokaupassa myynnin kasvu jatkui vahvana ollen 110 %. Liikevoittoa paransi hyvän myynnin kehityksen ohella toiminnan tehokkuuden parantuminen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi selvästi. Kehitys oli erityisen hyvä Baltiassa, Suomessa ja Puolassa. Norjassa kasvua vauhdittivat toteutetut Byggmakker-ketjua vahvistaneet yritysostot. Toimialan liikevoitto kehittyi hyvin, mutta jäi odotetun mukaisesti vertailukautta pienemmäksi johtuen tuloksen kausivaihtelua lisänneistä Norjassa ja Baltiassa toteutetuista yritysostoista. Näiden vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli -3,6 miljoonaa euroa. Ruotsissa toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi ja markkina-aseman vahvistamiseksi jatkuivat. Rautakauppaketju Fresksin oston myötä Keskosta tulee yksi Ruotsin johtavista rautakauppatoimijoista. Katsauskaudella ilmoitimme myös divestoivamme Ruotsissa Onnisen tappiollisen urakoitsijaliiketoiminnan.

Autokaupassa liikevoitto oli hyvällä tasolla huolimatta WLTP-päästömittausmenetelmän käyttöönotosta johtuvasta tilapäisestä liikevaihdon laskusta. Lisäksi epävarmuus autoverotuksesta sekä autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu Suomen eduskuntavaalien yhteydessä heikensivät markkinakysyntää kuluttaja-asiakkaissa. Alkuvuonna laajensimme jälleenmyyntiverkostoamme ostamalla Huittisten Laatuauton ja LänsiAuton liiketoimintoja. Odotamme markkinahäiriöiden vähenevän ja myynnin normalisoituvan jälkimmäisellä vuosipuoliskolla.

Kasvustrategiamme onnistuneen toteutuksen seurauksena kannattavuutemme on parantunut merkittävästi ja saavutimme sidotun pääoman tuoton osalta vuonna 2015 asettamamme 14 %:n tavoitetason. Uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton jälkeen Kesko Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernille uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen liikevoitto-% 5,0 % ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 11,0 %. Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on korolliset nettovelat / käyttökate, ilman IFRS 16 vaikutuksia, enintään 2,5.

Näkymät alkaneelle vuodelle ovat hyvät. Talouden kehitys on edelleen vakaata kaikissa kahdeksassa toimintamaassamme. Kasvustrategiamme toimii ja jatkamme sen määrätietoista toteuttamista kohti vieläkin vahvempaa ja asiakaslähtöisempää yhtiötä.

JATKUVIEN TOIMINTOJEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja tulos tammi-maaliskuu 2019

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-maaliskuussa 2019 oli 2 400,8 milj. euroa, mikä on 0,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 413,2 milj. euroa). Liikevaihto laski vertailukelpoisesti ilman yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa 0,6 %. Konsernin liikevaihdon kehitykseen vaikutti autokaupan liikevaihdon lasku sekä pääsiäisen ajoittuminen huhtikuulle, kun se vertailukaudella oli maalis-huhtikuun vaihteessa. Konsernin liikevaihto laski Suomessa 3,0 % ja vertailukelpoisesti 2,0 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 10,8 % ja vertailukelpoisesti 5,9 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 19,9 % (17,8 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto laski 1,0 % pääsiäisen ajoittumisesta johtuen. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 0,4 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä vähentämällä vuonna 2018 ostettujen Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vaikutus.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 6,9 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 4,5 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa, Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa. Norjassa liikevaihto kasvoi toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman vuonna 2018 ostettujen Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin sekä 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen vaikutusta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 8,1 % ja se kasvoi vertailukelpoisesti 5,6 %. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 6,6 %.

Autokaupassa liikevaihto laski 22,5 % ja vertailukelpoisesti 21,9 %. Kehitykseen vaikutti WLTP-päästömittausmenetelmän käyttöönotosta aiheutuneet toimitusviiveet sekä heikentynyt markkinakysyntä kuluttaja-asiakkaissa. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen vaikutusta.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota 1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018 toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja Gipling AS, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen 2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019.

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-maaliskuussa 57,5 milj. euroa (63,8 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden parantuminen erityisesti K-Market-ketjussa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi Suomessa, Baltiassa ja Puolassa. Norjassa toteutuneet yrityskaupat ovat lisänneet tulokseen liittyvää kausivaihtelua. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa toteutuneiden yrityskauppojen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli -3,6 milj. euroa. Autokaupassa kannattavuus oli hyvällä tasolla liikevaihdon laskusta huolimatta. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 7,7 milj. euroa (11,1 milj. euroa) ja se laski 3,4 milj. euroa.

Liikevoitto oli 51,6 milj. euroa (60,4 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -5,8 milj. euroa (-3,4 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myyntiin liittyvät kulut 5,5 milj. euroa. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät edellisenä vuonna olivat Onnisen Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 3,5 milj. euroa sekä kiinteistöjen myyntivoitot 2,0 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-maaliskuussa oli 34,6 milj. euroa (38,3 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja tammi-maaliskuussa oli 28,8 milj. euroa (34,9 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,28 euroa (0,31 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 0,33 euroa (0,34 euroa). Kesko sopi heinäkuussa 2018 myyvänsä jäljellä olevan osuutensa Baltian konekaupan tytäryhtiöistään ja Konekesko Oy:n Suomen maatalouskoneliiketoiminnan Danish Agro –konsernille. Kilpailuviranomaistutkinnan johdosta kauppojen toteutumisajankohta on siirtynyt aiemmin ennakoidusta. Konekaupan yhtiöiden vähemmistöosuuden vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli yhteensä 0,03 euroa (0,01 euroa) jakautuen tammi-maaliskuun 2019 vähemmistöosuuteen 0,01 euroa ja edellisen tilikauden vaikutukseen 0,02 euroa. Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,79 euroa (19,81 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv. 0 %) tammi-maaliskuussa oli 2 934,9 milj. euroa ja se kasvoi 0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma). K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi
16 481 uutta taloutta tammi-maaliskuussa 2019. K-Plussa-talouksien määrä oli maaliskuun lopussa 2,4 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,5 miljoonaa.

Rahoitus

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa oli 157,0 milj. euroa (116,0 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16 –standardin vaikutusta oli 77,9 milj. euroa (39,3 milj. euroa). Rahavirtaa vahvistivat pääomien käytön tehostuminen sekä maaliskuussa 2019 Keskon Eläkekassan maksama 48,3 milj. euron (57,8 milj. euroa) ylikatepalautus. Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta oli 4,8 milj. euroa (33,5 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 161,7 milj. euroa (149,4 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta oli -82,7 milj. euroa (125,3 milj. euroa). Vertailuvuoden investointien rahavirta sisältää Venäjän kiinteistöjen divestoinnista saadun kauppahinnan 170,8 milj. euroa.

Konsernin likvidit varat olivat kauden lopussa 237,6 milj. euroa (599,2 milj. euroa). Korolliset velat olivat maaliskuun lopussa 2 699,3 milj. euroa (2 773,9 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 2 461,7 milj. euroa (2 174,8 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli 2 287,1 milj. euroa (2 233,9 milj. euroa). Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja olivat 174,6 milj. euroa (-59,1 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 31,8 % (31,4 %).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat tammi-maaliskuussa 23,7 milj. euroa (25,3 milj. euroa) sisältäen leasingvelkojen korot, jotka olivat 24,6 milj. euroa (25,4 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 0,8 milj. euroa (-0,1 milj. euroa). Keskon ja Oriolan yhteisyrityksen hyvinvointiketju Hehkun vaikutus edellisen vuoden tulososuuteen oli -1,3 milj. euroa.

Verot

Konsernin jatkuvien toimintojen verot tammi-maaliskuussa olivat 6,1 milj. euroa (7,0 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 21,2 % (20,1 %).

Investoinnit

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit tammi-maaliskuussa olivat yhteensä 97,3 milj. euroa (54,5 milj. euroa) eli 4,1 % (2,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 32,2 milj. euroa (27,4 milj. euroa), yritysostot 37,7 milj. euroa, it-investoinnit 6,6 milj. euroa (12,6 milj. euroa) ja muut investoinnit 20,7 milj. euroa (14,5 milj. euroa).

Henkilökunta

Konsernin jatkuvien toimintojen henkilökuntamäärä oli tammi-maaliskuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 878 (18 773) henkilöä.

Maaliskuun 2019 lopussa henkilömäärä oli 23 526 (22 349), joista Suomessa työskenteli 11 845 (11 802) ja Suomen ulkopuolella 11 681 (10 547) henkilöä.

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2018 lopetettu Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan konsernitilinpäätöksessä lopetettuna toimintona eikä se sisälly osavuosikatsauksessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja talotekniikan kaupan tilikauden tai vertailukauden lukuihin.

SEGMENTIT

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin. Suomen Lähikaupan, Onnisen sekä norjalaisten Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja Sørbøn rautakauppatoimintojen yritysostot voimistivat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Näiden yritysten liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Päivittäistavarakauppa

* Vertailuvuoden sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %, liukuva 12 kk on laskettu 1-12/2018.

   * K-Marketiin kohdistuneen liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli tammi-maalikuussa +2,1 %.

Tammi-maaliskuu 2019

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 1 263,9 milj. euroa (1 276,2 milj. euroa) ja se laski 1,0 % pääsiäisen ajoittumisesta johtuen. Liikevaihdon kehitykseen K-Market-ketjussa vaikuttivat Suomen Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä kauppojen siirtäminen kauppiaille vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 0,4 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä vähentämällä vuonna 2018 ostettujen Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vaikutus.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv.) arvioidaan kasvaneen noin 0,4 % tammi-maaliskuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 2 %, (sis. alv), (Keskon oma arvio perustuen PTY:n hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kasvu oli 1,5 % (sis. alv), mikä ylitti markkinakakehityksen. K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa ketjuissa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 56,8 milj. euroa (55,2 milj. euroa) ja se kasvoi 1,6 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden parantuminen, erityisesti K-Market-ketjussa.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 56,8 milj. euroa (54,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,0 milj. euroa (-1,2 milj. euroa). Vertailukauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, -1,1 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat tammi-maaliskuussa 28,6 milj. euroa (28,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 25,9 milj. euroa (24,9 milj. euroa).

Tammi-maaliskuussa avattiin kolme uutta K-Marketia (kaksi korvaavaa uusperustantaa) ja K-Citymarket Pori Puuvillaa laajennettiin. Uudistuksia ja laajennuksia tehtiin yhteensä 23 kauppaan.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Citymarket Seinäjoelle (korvaava uusperustanta) sekä K-Supermarketit Helsingin Pasilaan ja Espoon Kauklahteen. K-Citymarket Oulu Ruskoa laajennetaan.

Lisäksi useat K-ruokakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

* Vertailuvuoden sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %, liukuva 12 kk on laskettu 1-12/2018.

Tammi-maaliskuu 2019

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 937,6 milj. euroa (877,3 milj. euroa) ja se kasvoi 6,9 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 4,5 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa, Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa. Norjassa liikevaihto kasvoi toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman 2018 toteutuneiden Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin sekä 2019 toteutuneen Sørbøn rautakauppatoimintojen yritysostojen vaikutusta. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli tammi-maaliskuussa 460,6 milj. euroa (446,8 milj. euroa) ja se kasvoi 3,1 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 3,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 477,0 milj. euroa (430,5 milj. euroa) ja se kasvoi 10,8 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 5,9 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 50,9 % (49,1 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli tammi-maaliskuussa 867,5 milj. euroa (802,3 milj. euroa) ja se kasvoi 8,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 5,6 %.

Rautakaupan liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 507,3 milj. euroa (452,5 milj. euroa) ja se kasvoi 12,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 6,7 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 3,6 % ja Baltiassa 30,0 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 14,8 %, Norjassa 17,6 % ja Ruotsissa 0,4 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski Norjassa 2,0 %.

Onnisen liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 370,2 milj. euroa (356,6 milj. euroa) ja se kasvoi 3,8 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 6,2 % ja Baltiassa 9,9 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Puolassa 8,3 % ja Norjassa 0,8 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Ruotsissa 1,5 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikuttivat katsauskaudella julkistettu LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myynti sekä kauppapaikkaverkoston muutokset edellisellä tilikaudella.

K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen Suomessa. K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan myynti Suomessa kasvoi yhteensä 4,1 % ja kokonaismarkkinoiden (alv. 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 4,0 % (Keskon oma arvio).

Erikoiskaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 70,1 milj. euroa (75,1 milj. euroa) ja se laski 6,6 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 49,2 milj. euroa (49,8 milj. euroa) ja se laski 1,2 %. Konekaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 20,9 milj. euroa (25,2 milj. euroa) ja se laski 17,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 2,2 milj. euroa (4,7 milj. euroa) ja se laski 52,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 18,6 milj. euroa (20,5 milj. euroa) ja se laski 9,3 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-maaliskuussa 3,2 milj. euroa (4,7 milj. euroa) ja se laski 1,4 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 3,9 milj. euroa (5,0 milj. euroa) ja se laski 1,0 milj. euroa. Rautakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli -1,3 milj. euroa (-0,4 milj. euroa) ja se laski 0,9 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa Suomessa ja Baltiassa. Norjassa toteutuneet yrityskaupat ovat lisänneet tulokseen liittyvää kausivaihtelua. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa toteutuneiden yrityskauppojen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli -3,6 milj. euroa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 5,1 milj. euroa (5,3 milj. euroa). Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi Suomessa ja Puolassa. Ruotsissa Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto laski johtuen julkistetusta urakoitsija-liiketoiminnan myynnistä. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,7 milj. euroa (-0,3 milj. euroa) ja se laski 0,4 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli -2,1 milj. euroa (2,7 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -5,4 milj. euroa (-2,0 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myyntiin liittyvät kulut 5,5 milj. euroa. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät edellisenä vuonna olivat Onnisen Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 3,5 milj. euroa sekä kiinteistön myyntivoitto 2,0 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit tammi-maaliskuussa olivat yhteensä 35,5 milj. euroa (6,2 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 5,2 milj. euroa (2,3 milj. euroa) ja yritysostot 25,5 milj. euroa.

Tammi-maaliskuussa avattiin yksi K-Bygg & Grund -myymälä Ruotsin Tukholmassa ja yksi K-Senukai-myymälä Latvian Cēsisissä.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat yksi Byggmakker-myymälä Norjaan, yksi K-Senukai-myymälä Latviaan, yksi K-Senukai-myymälä Liettuaan sekä yksi rautakauppa Valko-Venäjälle. Onnisen merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat kolme Onninen Express -myymälää Suomeen, kaksi Viroon, yksi Liettuaan ja kolme Puolaan.

Lisäksi rakentamisen ja talotekniikan kaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.
Kaksi Onnisen kauppaa Suomessa ja yksi Onnisen kauppa Ruotsissa toimii samassa toimipisteessä K-Raudan kanssa.

Autokauppa

* Vertailuvuoden sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, %, liukuva 12 kk on laskettu 1-12/2018.

Tammi-maaliskuu 2019

Autokaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 200,5 milj. euroa (258,9 milj. euroa) ja se laski 22,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 21,9 %. Kehitykseen vaikutti WLTP-päästömittausmenetelmän käyttöönotosta aiheutuneet toimitusviiveet sekä heikentynyt markkinakysyntä kuluttaja-asiakkaissa. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli tammi-maaliskuussa -14,6 % (3,3 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli tammi-maaliskuussa 16,5 % (19,0 %).

Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019.

Autokaupassa kannattavuus oli hyvällä tasolla liikevaihdon laskusta huolimatta. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 7,7 milj. euroa (11,1 milj. euroa) ja se laski 3,4 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,4 milj. euroa (1,4 milj. euroa). Autokaupan liikevoitto tammi-maaliskuussa oli 7,6 milj. euroa (11,1 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat tammi-maaliskuussa 26,7 milj. euroa (8,7 milj. euroa). Yritysostot olivat 12,3 milj. euroa. Investoinnit sisältävät leasing-autokantaan hankitut autot sekä takaisinostovelvoitteella myydyt vuokraamoautot.

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa. (31.1.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Huittisten Laatuauto Oy:n Volkswagen- ja SEAT-liiketoimintojen oston Forssassa ja Huittisissa sekä LänsiAuto Oy:n Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. (1.3.2019)

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli maaliskuun 2019 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.3.2019 oli 930 342 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,36 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,93 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,24 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli maaliskuun 2019 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa 43,60 euroa ja maaliskuun 2019 lopussa 49,30 euroa, missä oli kasvua 13,1 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2018 lopussa 47,10 euroa ja maaliskuun 2019 lopussa 54,24 euroa, missä oli kasvua 15,2 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-maaliskuussa 2019 50,20 euroa ja alin 43,60 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 55,08 euroa ja alin 47,06 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi tammi-maaliskuun 2019 aikana 8,5 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 9,2 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi 14,3 %.

Maaliskuun 2019 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 564,6 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli 3 653,2 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 5 217,8 milj. euroa ja se nousi vuoden 2018 lopusta 665,1 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-maaliskuun aikana 0,5 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 22,1 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 10,6 milj. kpl. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 552,1 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista tammi-maaliskuussa 2019 oli noin 39,9 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Cboe (lähde: Fidessa).  

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Hallitus päätti 5.2.2019 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon osakepohjaisen sitouttamis- ja kannustinohjelman (PSP) ansaintajakson 2017-2018 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ohjelman kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 71 432 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 6.2.2019 ja 20.3.2019.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 8.4.2019 päätti, että noin 30 % Keskon hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina (pörssitiedote 8.4.2019). Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet hankitaan tai luovutetaan hallituksen jäsenille vuoden 2019 ensimmäistä vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä arkipäivänä. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut kolme vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Kesko Oyj:n hallitus on 1.2.2017 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (performance share plan, PSP) päärakenteena sekä rajoitetusta osakepalkkio-ohjelmasta (restricted share pool, RSP), joka on täydentävä osakepalkkio-ohjelma erityistilanteita varten. PSP:n ohella hallitus on päättänyt siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan) perustamisesta kattamaan siirtymävaihetta, jossa Kesko pitkän aikavälin kannustinjärjestelmärakenteessaan siirtyy yhden vuoden ansaintajaksosta pidempään ansaintajaksoon. Uudesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017 ja siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) toteumasta pörssitiedotteella 1.2.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 20.3.2018 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2018-2021. Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti kalenterivuoden 2018 ansaintakriteereiksi Kesko-konsernin vertailukelpoisen verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). PSP 2018–2021 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 340 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2018-2020. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2018-2020 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2018 alkaneen RSP-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. PSP 2018-2021 ja RSP 2018-2020 -osakeohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 21.3.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 19.3.2019 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2019-2022. Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti kalenterivuoden 2019 ansaintakriteereiksi vuoden 2018 kriteerien tavoin Kesko-konsernin vertailukelpoisen verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). Ansaintakriteerit koskevat PSP ohjelmien 2018-2021 ja PSP 2019-2022 ansaintavuotta 2019. PSP 2019–2022 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 310 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2019-2021. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2019-2021 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2019 alkavan RSP-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022. Uudesta PSP 2019-2022 ja RSP 2019-2021 -osakeohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 20.3.2019.

Keskon siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) 2017-2020 perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on tammi-maaliskuussa palautunut yhteensä 375 osaketta osakepalkkio-ohjelman ehtojen mukaisesti. Katsauskauden aikaisesta palautumisesta on kerrottu pörssitiedotteella 8.3.2019. Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017.

Keskon hallituksella on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä valtuutus luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka.

Varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden hankintavaltuutus 2018). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön johdon ja muun henkilökunnan sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.9.2019 saakka.

Kesko Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.4.2018 käyttää 11.4.2018 pidetyn yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia B-osakkeita ja perusti omien osakkeiden määräaikaisen takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön osakepohjaisiin sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 26.4.2018 ja loppuivat 18.5.2018. Tämän jakson aikana Kesko hankki 500 000 omaa B-sarjan osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 48,83 euroa. Hankintojen jälkeen Kesko omisti yhteensä 996 325 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastasi noin 1,00 prosenttia Kesko Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteensä 1,46 prosenttia Kesko Oyj:n B-sarjan osakkeiden lukumäärästä. (Pörssitiedotteet 25.4.2018 ja 21.5.2018)

Keskon varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 10 000 000 uuden B-osakkeen antamisesta (Osakeantivaltuutus 2018). Uudet osakkeet voidaan antaa ainoastaan maksua vastaan. Uudet osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Hallitus päättää annettavien osakkeiden merkintähinnan. Hallituksella on oikeus antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2021 saakka ja se kumosi yhtiökokouksen 13.4.2015 hallitukselle antaman valtuutuksen antaa yhteensä enintään 20 000 000 uutta B-osaketta, jota valtuutusta hallitus ei ole käyttänyt.

Osakkeenomistajien määrä oli maaliskuun 2019 lopussa 40 855. Se on 110 enemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Maaliskuun lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli 35,3 % ja B-osakkeista 50,6 %.

Liputusilmoitukset

Katsauskaudella ei tullut liputusilmoituksia.

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa. (31.1.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Huittisten Laatuauto Oy:n Volkswagen- ja SEAT-liiketoimintojen oston Forssassa ja Huittisissa sekä LänsiAuto Oy:n Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. (1.3.2019)

Kesko Oyj on tehnyt sopimuksen Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myymisestä Solar AS:lle. (Lehdistötiedote 12.3.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K-rauta AB on sopinut ostavansa Fresks-konsernin, joka on merkittävä toimija Ruotsin rautakaupassa. (Lehdistötiedote 29.3.2019)

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Kesko Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen liikevoitto-% 5,0 % ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 11,0 %. Nyt asetetuissa kannattavuustavoitteissa on huomioitu IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin vaikutukset. Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on aikaisemman käytännön mukaisesti korolliset nettovelat / käyttökate, ilman IFRS 16 vaikutuksia, enintään 2,5. (Pörssitiedote 25.4.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy on sopinut ostavansa Laakkonen-konsernin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen yhteenlaskettu pro forma -liikevaihto 2018 oli noin 259 milj. euroa ja liikevoitto 5,4 milj. euroa. Ostettavissa liiketoiminnoissa työskentelevät noin 470 henkilöä siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keskon palvelukseen. (25.4.2019)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

Kesko Oyj:n 8.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2018 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,34 euroa osaketta kohden. Osinko maksetaan kahdessa 1,17 euron erässä. Osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivä on 10.4.2019 ja maksupäivä 17.4.2019. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 10.10.2019 ja maksupäivä 17.10.2019.  

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiön hallituksessa jatkavat kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskinen (pj), oikeustieteen kandidaatti Peter Fagernäs (vpj), kauppatieteiden maisteri Jannica Fagerholm, kauppatieteiden tohtori Piia Karhu, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen, diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumanen ja kauppias, eMBA Toni Pokela. Hallituksen jäsenet on valittu varsinaisessa yhtiökokouksessa 2018 yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättyessä. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiöjärjestyksen kohtia 6 § Tilintarkastaja, 9 § Yhtiökokouskutsu ja 10 § Varsinainen yhtiökokous.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään vuonna 2020 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Kesko Oyj:n hallitus valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallituksen koko kolmivuotiseksi toimikaudeksi ja valiokuntien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja jäsenet vuodeksi kerrallaan. Varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Esa Kiiskisen ja varapuheenjohtajaksi Peter Fagernäsin.Varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2019 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus piti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin Jannica Fagerholm (pj), Matti Kyytsönen (vpj) ja Piia Karhu. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Esa Kiiskinen (pj), Peter Fagernäs (vpj) ja Matti Kyytsönen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 8.4.2019.

Kestävä kehitys

Kesko on tammikuussa julkaistulla Global 100 -listalla sijalla 88 ja samalla maailman vastuullisin kaupan alan yritys jo viidettä vuotta peräkkäin.

K-ryhmän Tuottajalle kiitos -toimintamalli laajeni helmikuussa viiden suomalaisen yrityksen valituilla brändituotteilla. Yhteensä toimintamallilla on kerätty tukea suomalaisille tuottajille jo lähes 1,7 miljoonaa euroa.

K-ryhmä lähti helmikuussa mukaan elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen ja sitoutui edistämään materiaalitehokkuuttaan monin tavoittein ja toimenpitein.

Maaliskuussa lanseerattu K-Ostokset-palvelu näyttää asiakkaille heidän K-ruokakaupoista tekemänsä ostokset kokonaisuudessaan ja auttaa ymmärtämään ostosten vaikutuksia, ensimmäisessä vaiheessa ostosten kotimaisuustason.

Yhtenä muovilinjauksensa mukaisena toimenpiteenä K-ryhmä poistaa muovit Pirkka-vanupuikoista, mistä syntyy muovisäästöä 30 tonnia vuodessa.

Maaliskuussa julkaistu Keskon vuosiraportti 2018 kertoo Keskon strategian ja kestävän kehityksen työn etenemisestä kattavin tunnusluvuin.

Pirkka-sarjan luomutuotteiden valikoima kasvaa vuoden 2019 aikana nykyisestä lähes 120 tuotteesta lähes 200 tuotteeseen.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja toimintotasoilla koko konsernissa.

Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (4/2019-3/2020) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (4/2018-3/2019). Tulevaisuuden näkymä perustuu 1.1.2019 voimaan astuneisiin IFRS-standardeihin ja pitää sisällään IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin vaikutukset konsernin vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä katsauskautta seuraavalla että katsauskautta edeltäneellä 12 kuukauden ajanjaksolla.

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kaupan alan ennakoidaan kasvavan. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä, mutta ostovoiman kasvaessa laadun merkitys korostuu aikaisempaa enemmän. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa yritysasiakaskaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan kuluttajakaupan kasvua vahvempana. Pohjoismaissa ja Baltian maissa markkinoiden ennakoidaan kasvavan, mutta kasvuvauhdin jonkin verran hidastuvan.  

Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason.

Helsingissä 24.4.2019
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, puhelin 010 53 22113, sijoittajasuhdejohtaja Kia Aejmelaeus, puhelin 010 53 22533 ja talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 010 53 22338. Suomenkielinen webcast tilinpäätösinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen audiokonferenssi tilinpäätösinfosta pidetään tänään klo 14.00 (Suomen aikaa). Audiokonferenssiin kirjaudutaan Keskon internetsivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

Kesko Oyj:n vuoden 2019 tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus julkaistaan 24.7.2019. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internetsivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

KESKO OYJ

LIITTEET: TAULUKKO-OSA

Laadintaperiaatteet
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16 vaikutusta
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta ilman IFRS 16 vaikutusta
Konsernin tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin, vertailukelpoinen
Liikevoitto-% segmenteittäin, vertailukelpoinen
Liikevoitto segmenteittäin ilman IFRS 16 vaikutusta, vertailukelpoinen
Liikevoitto-% segmenteittäin ilman IFRS 16 vaikutusta, vertailukelpoinen
Käyttökate segmenteittäin,vertailukelpoinen
Käyttökate segmenteittäin ilman IFRS 16 vaikutusta, vertailukelpoinen
Sidottu pääoma segmenteittäin
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin, vertailukelpoinen
Investoinnit segmenteittäin
Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin
Yritysostot
Lopetetut toiminnot
Uusien ja uudistettujen standardien vaikutukset, IFRS 16 Vuokrasopimukset
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden muutos
Käyttöoikeusomaisuuserät
Lähipiiritapahtumat

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Henkilökunta keskimäärin ja katsauskauden lopussa
Konsernin vastuusitoumukset
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Tunnuslukujen täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin
K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti

JAKELU
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesko.fi