Keskon tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2018: kaikkien aikojen paras vertailukelpoinen liikevoitto

TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI, JATKUVAT TOIMINNOT:

• Konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 10 383 milj. euroa (10 492 milj. euroa), ja se kasvoi vertailukelpoisesti 3,5 %
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 332,2 milj. euroa (296,2 milj. euroa)
• Liikevoitto oli 307,9 milj. euroa (338,6 milj. euroa)
• Liiketoiminnan rahavirta oli 437,1 milj. euroa (291,9 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto oli 14,0 % (13,3 %)
• Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 327,5 milj. euroa (300,3 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,47 euroa (2,29 euroa)
• Päivitetyn osinkopolitiikan mukaisesti hallituksen ehdotus osingoksi on 2,34 euroa osakkeelta, joka esitetään maksettavaksi kahdessa samansuuruisessa erässä huhtikuussa ja lokakuussa 
• Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Kuitenkin panostukset tietojärjestelmiin ja digitaalisiin palveluihin rasittavat osaltaan kannattavuutta ennustekaudella. Autokaupassa kannattavuutta rasittaa siirtyminen WLTP-päästömittausmenetelmään, joka pidentää autojen toimitusaikoja. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa toteutettujen yritysostojen myötä oman vähittäiskaupan osuus on kasvanut, mikä lisää tulokseen liittyvää kausivaihtelua.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER:

Keskon strategian kulmakivet ovat kannattava kasvu, fokusoituminen ydinliiketoimintoihin ja yksi yhtenäinen K. Kaikille liiketoiminnoillemme on yhteistä vahvasti asiakaslähtöinen toiminta ja erottautuminen laadulla niin kaupoissa kuin digitaalisissa kanavissa. Strategiamme onnistuneen toteuttamisen ansiosta saavutimme vuonna 2018 Keskon kaikkien aikojen parhaimman tuloksen. Samalla saavutimme sidotun pääoman tuoton osalta vuonna 2015 asettamamme 14 %:n tavoitetason. Jatkoimme voimakasta uudistamista ja kilpailukyvyn parantamista kaikilla toimialoilla ja samalla toteutimme useita strategian mukaisia yritysostoja. Vahva taloudellinen asemamme mahdollistaa investoinnit kasvuun myös tulevina vuosina hyvän osingonmaksukyvyn ohella. Päivitetyn osinkopolitiikan mukaisesti hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle on yhteensä 231 702 946,02 milj. euroa eli 2,34 €/osakkeelta, joka esitetään maksettavaksi kahdessa samansuuruisessa erässä huhtikuussa ja lokakuussa.

Päivittäistavarakaupassa kaikkien ketjujemme myynti kehittyi hyvin ja markkinaosuutemme vahvistui edelleen. Jatkoimme kauppojemme uudistuksia ja kauppakohtaisten liikeideoiden toteutusta, mikä näkyi asiakasmäärien ja asiakastyytyväisyyden selvänä kasvuna. Merkittävä osa kaupoistamme on uudistettu sekä valikoimiltaan että ilmeeltään, ja tämä työ jatkuu alkaneena vuonna. Myös ruoan verkkokauppamme vahva kasvu jatkui ja verkkokaupan palveluita tarjosi vuoden lopussa jo yli 150 kauppaa. Kespron kilpailukykyä vahvistettiin foodservice-tukkukaupassa ostamalla markkinoiden korkealaatuisimpiin kala- ja lihatuoretuotteisiin erikoistuneet Kalatukku E. Eriksson ja Reinin Liha. Myös kannattavuus kehittyi hyvin, kannattavuutta paransi vahvan myynnin kehityksen ohella Suomen Lähikaupan integraation myötä saavutetut synergiahyödyt.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan strategian toteutus eteni suunnitellusti. Toimialan johtamismallia uudistettiin merkittävästi vuoden alussa ja käyttöön otettu maakohtainen fokus paransi kilpailukykyä ja kannattavuutta. Sekä rautakaupan että Onnisen vertailukelpoinen liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat. Myynti ja tulos vahvistuivat erityisesti Suomessa, Baltiassa ja Puolassa. Strategisesti tärkeät yritysostot Norjassa Byggmakker-ketjussa luovat hyvän perustan liiketoiminnan edelleen kasvattamiselle tulevina vuosina. Ruotsissa käynnistimme uuden johdon vetämänä kokonaisvaltaisen uudistamisohjelman, jonka johdosta vertailukelpoinen liikevaihto kääntyi kasvuun viimeisellä vuosineljänneksellä.

Autokaupan vuosi onnistui kokonaisuutena hyvin, vaikka WLTP-päästömittausmenetelmä aiheuttikin autokauppaan loppuvuonna merkittäviä häiriöitä koko Euroopassa. Erityisesti Porschen kehitys oli vahvaa, sen ensirekisteröinnit kasvoivat Suomessa yli 60 %. Myös SEATin ja Volkswagenin markkinaosuudet vahvistuivat. Toimialan liikevoitto parani, mihin vaikutti vakaa myynnin kehitys huollossa, jälkimarkkinoinnissa ja käytetyissä autoissa. Vuoden aikana lanseerasimme myös uusia liikkumisen palveluita, kuten leasing-tuotteet sekä yhteiskäyttöautopalvelut ja sähköautojen latauspisteet K-kauppojen yhteyteen, mikä mahdollistaa asiakasvirtojen kasvattamisen yli toimialarajojen. WLTP:n aiheuttaman markkinahäiriön odotamme normalisoituvan kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin loppuun mennessä. Autokaupan strategia perustuu kattavaan yhteistyöhön maailman johtavan autovalmistajan Volkswagen-konsernin kanssa, jonka mukaisesti valikoimaa laajennetaan tänä vuonna myös Bentleyn mallistolla.

Vastuullisuustyömme tavoitteena on mahdollistaa nykyisille ja tulevien sukupolvien asiakkaillemme kestävä elämäntapa - oli kyseessä sitten arjen ruokailu, liikkuminen tai asuminen. Jatkoimme aktiivista työtä vastuullisuusstrategiamme toteuttamiseksi, lisäsimme mm. tuotteiden hankintakanavien auditointeja ja jatkoimme investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden edelleen parantamiseen. Olemmekin iloisia, että Kesko valittiin äskettäin jälleen Global 100 –listalle maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä.

Myös näkymät alkaneelle vuodelle 2019 ovat hyvät. Kasvustrategiamme toimii ja jatkamme sen johdonmukaista toteuttamista kohti yhä vahvempaa ja asiakaslähtöisempää vähittäiskaupan yhtiötä. Kasvatamme myyntiämme ja parannamme edelleen tehokkuuttamme toimimalla yhtenä yhtenäisenä K:na. Päivittäistavarakaupassa painopisteinämme ovat myynnin kasvattaminen ja asiakaskokemuksen edelleen parantaminen. Jatkamme kauppakohtaisten liikeideoiden toteutusta ja vahvistamme edelleen kauppiasyrittäjyyttä. Kespron foodservice-tukkukaupassa tavoittelemme kasvua. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa painopisteinämme ovat myynnin kasvattaminen ja kannattavuuden parantaminen, erityisesti Ruotsissa. Pohjois-Euroopan alueella haemme kasvua myös yrityskaupoilla. Autokaupassa tiivistämme edelleen kumppanuuttamme Volkswagen-konsernin kanssa.   

JATKUVIEN TOIMINTOJEN TALOUDELLINEN KEHITYS

Liikevaihto ja tulos tammi-joulukuu 2018

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-joulukuussa 2018 oli 10 383 milj. euroa, mikä on 1,0 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (10 492 milj. euroa). Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetut yritysmyynnit. Liikevaihdon kasvu vertailukelpoisesti ilman yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa oli 3,5 %. Konsernin liikevaihto laski Suomessa 1,5 %, mutta kasvoi vertailukelpoisesti 4,0 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 0,9 % ja vertailukelpoisesti 1,5 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 20,5 % (20,1 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihdon kasvu oli 2,0 %, jota osaltaan pienensi Suomen Lähikaupan yritysoston kautta tulleiden kauppojen siirtäminen kauppiaille. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 5,1 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä vähentämällä 1.6.2018 ostetun Reinin Lihan ja 2.7.2018 ostetun Kalatukku E. Erikssonin vaikutus.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto laski 4,6 %, mihin vaikuttivat vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetut yritysmyynnit. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,7 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman 2017 toteutuneiden yritysmyyntien sekä 2.7.2018 ostetun Skattum Handel AS:n, 23.7.2018 ostetun Gipling AS:n ja 1.10.2018 ostetun 1A Groupin vaikutusta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 2,4 % ja se kasvoi vertailukelpoisesti 2,6 %. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 43,5 % yritysmyynneistä johtuen, vertailukelpoinen kehitys oli +3,5 %.

Autokaupassa liikevaihto laski 1,8 %. Kehitykseen vaikutti uuden WLTP-päästömittausmenetelmän voimaantulo Euroopassa syyskuun alussa ja siitä johtuneet autojen toimitusviiveet.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota 1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018 toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja Gipling AS, jotka ovat operoineet kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen 2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Tilikauden 2017 aikana Kesko-konserni myi 1.6.2017 K-maatalous-liiketoiminnan ja 30.6.2017 Asko ja Sotka -huonekalukaupan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamaha-edustuksen.

16.2.2018 Kesko tiedotti luopuvansa Venäjän rautakaupasta. Myyty Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan lopetettuna toimintona eikä se sisälly tilinpäätöstiedotteessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja talotekniikan kaupan lukuihin. Vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 332,2 milj. euroa (296,2 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten ja toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoista liikevoittoa ilman erikoiskauppaa kasvattivat rautakauppa Suomessa, Norjassa ja Baltiassa sekä Onninen Suomessa ja Puolassa. Positiiviseen tuloskehitykseen Norjassa vaikuttivat osaltaan toteutuneet yritysostot. Erikoiskaupan liikevoiton laskuun vaikuttivat vuoden 2017 aikana toteutuneet yritysmyynnit. Autokaupassa kannattavuus pysyi hyvällä tasolla.

Liikevoitto oli 307,9 milj. euroa (338,6 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -24,2 milj. euroa (42,5 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin ja kauppapaikkaverkoston muutoksiin liittyvät kulut 7,6 milj. euroa, rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8 milj. euroa. Suomen Lähikaupan kauppojen siirtäminen kauppiaille saatiin päätökseen 30.6.2018. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät edellisenä vuonna olivat Baltian kiinteistöjärjestelystä syntynyt myyntivoitto 49,7 milj. euroa, Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin liittyneet kulut 21,4 milj. euroa, K-maatalous-liiketoiminnan myynnistä syntynyt myyntivoitto 12,3 milj. euroa sekä Asko ja Sotka –huonekalukaupan myynnistä syntynyt myyntivoitto 19,0 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 327,5 milj. euroa (300,3 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 296,8 milj. euroa (342,4 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 2,18 euroa (2,75 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 2,47 euroa (2,29 euroa). Kesko on sopinut myyvänsä jäljellä olevan osuutensa Baltian konekaupan tytäryhtiöistään ja Konekesko Oy:n Suomen maatalouskoneliiketoiminnan Danish Agro –konsernille. Konekaupan yhtiöiden vähemmistöosuuden vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli -0,04 euroa. Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,06 euroa (21,45 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv. 0 %) tammi-joulukuussa oli 12 852 milj. euroa ja se kasvoi 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma). K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi
86 886 uutta taloutta tammi-joulukuussa 2018. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2,4 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,5 miljoonaa.

Liikevaihto ja tulos loka-joulukuu 2018

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto loka-joulukuussa 2018 oli 2 655 milj. euroa, mikä on 3,1 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 575 milj. euroa). Liikevaihtoa kasvattivat osaltaan kesä-lokakuussa 2018 toteutuneet yritysostot Suomessa, Norjassa ja Baltiassa, ja sitä pienensi Suomen Lähikaupan yritysoston kautta tulleiden kauppojen siirtäminen kauppiaille. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,1 % ilman yritysostoja ja -myyntejä ja paikallisissa valuutoissa. Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 1,3 % ja vertailukelpoisesti 2,7 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 10,7 % ja vertailukelpoisesti 4,7 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 21,0 % (19,6 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 2,2 % ja vertailukelpoisesti 4,2 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat osaltaan Suomen Lähikaupan kauppojen siirtäminen kauppiaille K-Market-ketjussa sekä kauppapaikkaverkoston muutokset.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 8,1 %, ja kehitykseen vaikuttivat osaltaan heinäkuussa Norjassa ja lokakuussa Baltiassa toteutuneet yritysostot. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 5,2 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman heinäkuussa ostettujen Skattum Handel AS:n ja Gipling AS:n sekä lokakuussa ostetun 1A Groupin vaikutusta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 8,6 % ja vertailukelpoisesti 5,1 %. Erikoiskaupassa liikevaihto kasvoi 3,2 %, vertailukelpoinen kehitys oli +5,3 %.

Autokaupassa liikevaihto laski 12,9 %. Kehitykseen vaikutti uuden WLTP-päästömittausmenetelmän voimaantulo Euroopassa syyskuun alussa ja siitä johtuneet autojen toimitusviiveet.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 90,5 milj. euroa (80,4 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten ja toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoista liikevoittoa ilman erikoiskauppaa kasvattivat erityisesti rautakauppa Suomessa ja Baltiassa. Autokaupassa kannattavuus oli hyvällä tasolla liikevaihdon laskusta huolimatta.

Liikevoitto oli 79,8 milj. euroa (70,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -10,7 milj. euroa (-9,5 milj. euroa) ja ne liittyivät konsernin rakennejärjestelyihin sekä muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 89,8 milj. euroa (81,6 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 72,6 milj. euroa (71,7 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,54 euroa (0,57 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 0,70 euroa (0,65 euroa). Kesko on sopinut myyvänsä jäljellä olevan osuutensa Baltian konekaupan tytäryhtiöistään ja Konekesko Oy:n Suomen maatalouskoneliiketoiminnan Danish Agro –konsernille. Konekaupan yhtiöiden vähemmistöosuuden vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli 0,01 euroa.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv. 0 %) loka-joulukuussa oli 3 268 milj. euroa ja se kasvoi 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma).

Rahoitus

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 437,1 milj. euroa (291,9 milj. euroa). Rahavirtaa vahvistivat kannattavuuden parantuminen sekä maaliskuussa Keskon Eläkekassan maksama 58 milj. euron ylikatepalautus. Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta oli -23,3 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 413,8 milj. euroa (301,7 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta oli -209,0 milj. euroa (-88,3 milj. euroa). Investointien rahavirta sisältää Venäjän kiinteistöjen divestoinnista saadun kauppahinnan 161 milj. euroa. Investointien rahavirtaan sisältyvät kesä-lokakuussa toteutuneiden yritysostojen kauppahinnat, yhteensä 164,7 milj. euroa. Vertailukauden investointien rahavirta sisältää Danish Agro -konsernille myydyn 45 %:n omistusosuuden Konekeskon Baltian maayhtiöissä, Baltian kiinteistöjen, K-maatalouskaupan liiketoiminnan, Asko ja Sotka -huonekalukaupan sekä Yamahan edustuksen että Yamarin-veneliiketoiminnan divestoinnit, yhteensä 199,6 milj. euroa.

Konsernin likvidit varat olivat kauden lopussa 250 milj. euroa (398 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 411 milj. euroa (534 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 162 milj. euroa (136 milj. euroa). Syyskuussa Kesko Oyj maksoi vuonna 2012 liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljellä olevan pääoman, 225 milj. euroa. Lainan takaisinmaksu jälleenrahoitettiin nostamalla lyhytaikaista yritystodistusvelkaa 150 milj. euroa ja pitkäaikaista korollista lainaa 91 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 51,4 % (50,4 %).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat tammi-joulukuussa 1,1 milj. euroa (nettorahoitustuotot 2,2 milj. euroa). Vertailukauden rahoituseriin sisältyy osinkotuottoja ja osuuspääoman korkoja 4,5 milj. euroa, josta 2,3 milj. euroa oli Suomen Luotto-osuuskunnalta saatua osuuspääoman korkoa. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -10,1 milj. euroa. Keskon ja Oriolan yhteisyrityksen hyvinvointiketju Hehkun vaikutus oli -11,2 milj. euroa, jossa on otettu huomioon yhteisyrityksen toiminnan lopettamiskustannukset. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -3,6 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 127,4 milj. euroa (110,6 milj. euroa). Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta oli 0,0 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli loka-joulukuussa 127,5 milj. euroa (115,8 milj. euroa). Konsernin investointien rahavirta oli -56,7 milj. euroa (-99,2 milj. euroa).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoitustuotot olivat loka-joulukuussa 0,0 milj. euroa (nettorahoituskulut 0,7 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -7,2 milj. euroa. Keskon ja Oriolan yhteisyrityksen hyvinvointiketju Hehkun vaikutus oli -7,4 milj. euroa, jossa on otettu huomioon yhteisyrityksen toiminnan lopettamiskustannukset. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -0,7 milj. euroa.

Verot

Konsernin jatkuvien toimintojen verot tammi-joulukuussa olivat 61,9 milj. euroa (57,9 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 20,9 % (16,9 %). Vertailukaudella efektiivistä veroastetta alensivat verovapaat kiinteistöjen ja tytäryritysten myyntivoitot. Loka-joulukuussa konsernin jatkuvien toimintojen verot olivat 14,9 milj. euroa (12,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 20,5 % (17,8 %).

Investoinnit

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 417,6 milj. euroa (333,5 milj. euroa) eli 4,0 % (3,2 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 111,8 milj. euroa (239,8 milj. euroa), yritysostot 172,0 milj. euroa, it-investoinnit 48,8 milj. euroa (32,8 milj. euroa) ja muut investoinnit 85,1 milj. euroa (60,6 milj. euroa).

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 67,7 milj. euroa (117,1 milj. euroa) eli 2,6 % (4,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 24,2 milj. euroa (86,3 milj. euroa), yritysostot 6,0 milj. euroa, it-investoinnit 11,2 milj. euroa (11,3 milj. euroa) ja muut investoinnit 26,4 milj. euroa (19,5 milj. euroa).

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 995 (22 077) henkilöä.

Joulukuun 2018 lopussa henkilömäärä oli 23 458 (24 983), joista Suomessa työskenteli 11 878 (12 327) ja Suomen ulkopuolella 11 523 (12 656) henkilöä. Henkilömäärän laskuun Suomessa vaikutti Suomen Lähikaupalta hankittujen kauppojen siirtäminen kauppiaille. Ulkomailla henkilömäärää kasvattivat totetuneet yrityskaupat ja sitä laski Venäjän rautakauppaliiketoiminnan lopettaminen.

LOPETETUT TOIMINNOT

Kesko Oyj sopi helmikuussa 2018 myyvänsä 12 Pietarin ja Moskovan alueilla toimivaa K-Rauta-kiinteistöä ranskalaisen Leroy Merlinin Venäjän yhtiölle. Kiinteistöissä harjoitettu liiketoiminta ja varastot eivät sisältyneet kauppaan vaan liiketoiminta ajettiin alas ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kiinteistöjen omistusoikeus siirtyi ostajalle vuoden 2018 toisen vuosineljänneksen aikana. Kaupan ulkopuolelle jääneet kaksi rautakauppakiinteistöä Moskovan alueella myytiin joulukuussa 2018.

Kesko Oyj:lle realisoitui helmikuussa kiinteistöjen myynnistä 171 milj. euron positiivinen kassavirta. Kiinteistöjen myynnistä toteutui lopetettuihin toimintoihin nettona 16 milj. euron myyntivoitto. Toiminnan operatiivinen tulos verojen jälkeen oli -1,7 milj. euroa, minkä lisäksi liiketoiminnan alasajosta kirjattiin 23 milj. euron lopetuskustannus sekä venäläisten tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen liittyneet kurssi- ja muuntoerot -39 milj. euroa. Lisäksi kiinteistöjen myynnistä aiheutui 8 milj. euron verokustannus.

Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan lopetettuna toimintona eikä se sisälly tilinpäätöstiedotteessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja talotekniikan kaupan lukuihin. Vuoden 2017 vertailutiedot on oikaistu tuloslaskelman, rahavirtalaskelman sekä eräiden tunnuslukujen osalta. Keskon rautakaupan liikevaihto Venäjällä vuonna 2017 oli 184 milj. euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 0,6 milj. euroa.

SEGMENTIT

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin. Suomen Lähikaupan, Onnisen sekä norjalaisten Skattum Handel AS:n ja Gipling AS:n yritysostot voimistivat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Näiden yritysten liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Päivittäistavarakauppa

   * K-Marketiin kohdistuneen liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli tammi-joulukuussa +4,6 % ja loka-joulukuussa +6,1 %.

Tammi-joulukuu 2018

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 5 386 milj. euroa (5 282 milj. euroa) ja se kasvoi 2,0 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 5,1 %. Liikevaihdon kehitykseen K-Market-ketjussa vaikutti Suomen Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä kauppojen siirtäminen kauppiaille. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä vähentämällä Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vaikutus. Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin Kespron foodservice-liiketoimintaa 1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018 toteutuneella yrityskaupalla.

Suomen Lähikaupalta vuonna 2016 ostettujen kauppojen siirtäminen kauppiaille saatiin päätökseen kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Yhteensä 380 kauppaa siirrettiin kauppiaille elokuusta 2016 alkaen sen jälkeen, kun hankitut kaupat oli konvertoitu K-ruokakaupoiksi. Yrityskaupalla tavoitellut synergiahyödyt ovat toteutuneet.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv.) arvioidaan kasvaneen noin 4,0 % tammi-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 2,4 %, mihin vaikutti osaltaan tupakka- ja alkoholiverojen nousu vuoden 2018 alussa (sis. alv., Keskon oma arvio perustuen PTY:n hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi 4,8 % (sis. alv.) ja ilman Suomen Lähikaupan hankinnan vaikutusta 5,7 % (sis. alv.).

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 228,0 milj. euroa (203,4 milj. euroa) ja se kasvoi 24,6 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten sekä toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta. Myös Kespron myynti kasvoi ja kannattavuus parani. Suomen Lähikaupalta vuonna 2016 hankittujen kauppojen kannattavuus parani merkittävästi K-Marketeiksi konvertoimisen ja kauppiaille siirtämisen ansiosta sekä kauppapaikkaverkoston sopeuttamisen johdosta.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 219,3 milj. euroa (181,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -8,7 milj. euroa (-22,1 milj. euroa), ja ne liittyvät pääosin Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, -7,6 milj. euroa (-21,4 milj. euroa).

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 124,1 milj. euroa (224,4 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 89,5 milj. euroa (213,1 milj. euroa) ja yritysostot 13,1 milj. euroa.

Loka-joulukuu 2018

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 1 430 milj. euroa (1 399 milj. euroa) ja se kasvoi 2,2 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 4,2 %. Liikevaihtoa kasvattivat onnistuneet ketju-uudistukset sekä kauppapaikkaverkoston muutokset. Raportoitua liikevaihtoa laskivat Suomen Lähikaupan kauppojen siirtäminen kauppiaille K-Market-ketjussa sekä kauppapaikkaverkoston muutokset.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv.) arvioidaan kasvaneen noin 3,5 % loka-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 2,4 %, mihin vaikutti osaltaan tupakka- ja alkoholiverojen nousu vuoden 2018 alussa (sis. alv., Keskon oma arvio perustuen PTY:n hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynti kasvoi 5,1 % (sis. alv.) ja ilman Suomen Lähikaupan hankinnan vaikutusta 5,9 % (sis. alv.).

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 71,8 milj. euroa (67,0 milj. euroa) ja se kasvoi 4,8 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuus parani merkittävästi myynnin kasvun, onnistuneiden ketju-uudistusten sekä toteutuneiden synergiahyötyjen ansiosta.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 69,9 milj. euroa (65,4 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -1,9 milj. euroa (-1,7 milj. euroa), ja ne liittyvät pääosin Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, -1,7 milj. euroa (-1,7 milj. euroa).

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 27,1 milj. euroa (81,5 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 18,0 milj. euroa (79,7 milj. euroa).

Loka-joulukuussa avattiin kolme uutta K-Supermarketia (yksi korvaava uusperustanta) sekä kolme uutta K-Marketia (kaksi korvaavaa uusperustantaa). Uudistuksia ja laajennuksia tehtiin yhteensä 35 kauppaan.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Citymarket Seinäjoelle (korvaava uusperustanta) sekä K-Supermarketit Helsingin Pasilaan ja Espoon Kauklahteen.

Lisäksi useat K-ruokakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Tammi-joulukuu 2018

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 4 103 milj. euroa (4 302 milj. euroa) ja se laski 4,6 %. Kehitykseen vaikutti vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutetut yritysmyynnit. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,7 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman 2017 toteutuneiden yritysmyyntien sekä 2018 toteutuneiden Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin yritysostojen vaikutusta.

Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja Gipling AS, jotka ovat operoineet kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen 2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018.

16.2.2018 Kesko tiedotti luopuvansa Venäjän rautakaupasta. Myyty Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan lopetettuna toimintona eikä se sisälly tilinpäätöstiedotteessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja talotekniikan kaupan lukuihin. Vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli tammi-joulukuussa 1 972 milj. euroa (2 190 milj. euroa) ja se laski 10,0 % vuonna 2017 toteutetuista yritysmyynneistä johtuen. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 4,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 131 milj. euroa (2 111 milj. euroa) ja se kasvoi 0,9 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 1,5 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 51,9 % (49,1 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli tammi-joulukuussa 3 728 milj. euroa (3 639 milj. euroa) ja se kasvoi 2,4 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,6 %.

Rautakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 162 milj. euroa (2 092 milj. euroa) ja se kasvoi 3,3 %. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 2,3 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 2,5 % ja Baltiassa 18,1 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 18,1 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Norjassa 4,1 % ja Ruotsissa 7,0 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikuttivat vuokrasopimusten päättymisestä johtuneet K-Rauta-kauppojen sulkemiset ja Norjassa laskuun vaikutti yhden kauppiassopimuksen päättyminen vuoden 2018 alussa.

Onnisen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 597 milj. euroa (1 571 milj. euroa) ja se kasvoi 1,7 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 7,6 % ja Baltiassa 11,1 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Puolassa 10,5 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Ruotsissa 15,8 % ja Norjassa 3,3 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikutti viiden kauppapaikan sulkeminen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen Suomessa. K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan myynti Suomessa kasvoi yhteensä 3,9 % ja kokonaismarkkinoiden (alv. 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 2,9 % (Keskon oma arvio).

Erikoiskaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 375 milj. euroa (663 milj. euroa) ja se laski 43,5 %. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat vuonna 2017 toteutetut yritysmyynnit. Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli +3,5 %. Konekaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 173 milj. euroa (188 milj. euroa) ja se kasvoi vertailukelpoisesti 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 28 milj. euroa ja se laski vertailukelpoisesti 13,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 145 milj. euroa ja se kasvoi 8,9 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 202 milj. euroa (196 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 %. Kesäkuussa 2017 myytyjen Asko ja Sotka -huonekalukaupan, K-maatalous-liiketoiminnan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamahan edustuksen liikevaihto oli vertailukaudella 279 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 98,4 milj. euroa (95,2 milj. euroa) ja se kasvoi 3,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 92,4 milj. euroa (78,9 milj. euroa) ja se kasvoi 13,4 milj. euroa. Rautakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 51,9 milj. euroa (46,3 milj. euroa) ja se kasvoi 5,6 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa Suomessa, Norjassa ja Baltiassa. Positiiviseen tuloskehitykseen Norjassa vaikuttivat osaltaan toteutetut yritysostot. Toukokuussa 2017 myytyjen Baltian kiinteistöjen vaikutus Kesko Senukain vertailukelpoiseen liikevoittoon oli -1,7 milj. euroa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 40,5 milj. euroa (32,7 milj. euroa) ja se kasvoi 7,7 milj. euroa. Onnisen liikevoitto kasvoi Suomessa, Puolassa ja Baltiassa. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,0 milj. euroa (16,2 milj. euroa) ja se laski 10,2 milj. euroa. Kesäkuussa 2017 myytyjen Asko ja Sotka -huonekalukaupan, K-maatalous-liiketoiminnan sekä Yamarin-veneliiketoiminnan ja Yamahan edustuksen vertailukelpoinen liikevoitto oli vertailukaudella 8,7 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 84,9 milj. euroa (168,7 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -13,5 milj. euroa (73,5 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8 milj. euroa. Merkittävimmät edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Baltian kiinteistökaupasta syntynyt myyntivoitto 49,7 milj. euroa, K-maatalous-liiketoiminnan myynnistä syntynyt myyntivoitto 12,3 milj. euroa sekä Asko ja Sotka -huonekalukaupan myynnistä syntynyt myyntivoitto 19,0 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 200,7 milj. euroa (63,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 21,8 milj. euroa (25,5 milj. euroa) ja yritysostot 159,0 milj. euroa.

Loka-joulukuu 2018

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 1 035 milj. euroa (957 milj. euroa) ja se kasvoi 8,1 %. Kehitykseen vaikuttivat kuluvan vuoden aikana toteutetut yritysostot. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 5,2 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa ja ilman heinäkuussa ostettujen Skattum Handel AS:n ja Gipling AS:n sekä lokakuussa ostetun 1A Groupin vaikutusta.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli loka-joulukuussa 477 milj. euroa (453 milj. euroa) ja se kasvoi 5,3 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 5,6 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli loka-joulukuussa 558 milj. euroa (504 milj. euroa) ja se kasvoi 10,7 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 4,7 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 53,9 % (52,7 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli loka-joulukuussa 953 milj. euroa (877 milj. euroa) ja se kasvoi 8,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 5,1 %.

Rautakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 548 milj. euroa (477 milj. euroa) ja se kasvoi 14,9 %. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 15,4 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 6,7 % ja Baltiassa 29,8 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 15,4 %, Norjassa 18,6 % ja Ruotsissa 1,2 %. Norjassa toteutuneet yritysostot kasvattivat liikevaihtoa 29,5 % paikallisessa valuutassa, mutta liikevaihtoa puolestaan laski yhden kauppiassopimuksen päättyminen vuoden 2018 alussa.

Onnisen liikevaihto oli loka-joulukuussa 413 milj. euroa (407 milj. euroa) ja se kasvoi 1,5 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 6,0 % ja Baltiassa 9,0 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Puolassa 10,2 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Ruotsissa 14,4 % ja Norjassa 3,2 %. Ruotsissa liikevaihdon laskuun vaikutti viiden kauppapaikan sulkeminen.

K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen Suomessa. K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan myynti Suomessa kasvoi yhteensä 5,1 % ja kokonaismarkkinoiden (alv. 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 4,4 % (Keskon oma arvio).

Erikoiskaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 82 milj. euroa (80 milj. euroa) ja se kasvoi 3,2 %. Vertailukelpoinen kehitys oli 5,3 %. Konekaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 25 milj. euroa (25 milj. euroa) ja se kasvoi vertailukelpoisesti 6,9 %. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 5 milj. euroa ja se laski vertailukelpoisesti 3,8 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 20 milj. euroa ja se kasvoi 10,0 %. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 57 milj. euroa (55 milj. euroa) ja se kasvoi 4,6 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 21,3 milj. euroa (14,0 milj. euroa) ja se kasvoi 7,4 milj. euroa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 20,7 milj. euroa (13,7 milj. euroa) ja se kasvoi 7,0 milj. euroa. Rautakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 10,7 milj. euroa (3,0 milj. euroa) ja se kasvoi 7,7 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa erityisesti Suomessa ja Baltiassa. Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 9,9 milj. euroa (10,6 milj. euroa) ja se laski 0,7 milj. euroa. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 milj. euroa (0,3 milj. euroa) ja se kasvoi 0,4 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 13,5 milj. euroa (12,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -7,8 milj. euroa (-1,8 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 2,0 milj. euroa sekä muista pitkäaikaisista varoista kirjatut arvonalennukset 2,2 milj. euroa.  

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 17,3 milj. euroa (22,4 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit 6,0 milj. euroa (6,4 milj. euroa) ja yrityshankinnat 6,0 milj. euroa.

Loka-joulukuussa avattiin yksi Onninen Express -myymälä Latvian Riiassa ja yksi Onninen Express -myymälä Puolan Płockissa.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat yksi K-Rauta Ruotsin Tukholmaan, yksi Byggmakker-myymälä Norjaan, yksi K-Senukai-myymälä Latviaan, yksi K-Senukai-myymälä Liettuaan sekä yksi rautakauppa Valko-Venäjälle. Onnisen merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat kaksi Onninen Express -myymälää Suomeen, kaksi Viroon ja neljä Puolaan.

Lisäksi rakentamisen ja talotekniikan kaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.
Kaksi Onnisen kauppaa Suomessa ja yksi Onnisen kauppa Ruotsissa toimii samassa toimipisteessä K-Raudan kanssa.

Autokauppa 

Tammi-joulukuu 2018

Autokaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 893 milj. euroa (909 milj. euroa) ja se laski 1,8 %. Kehitykseen vaikutti uuden WLTP-päästömittausmenetelmän voimaantulo Euroopassa syyskuun alussa ja siitä johtuneet autojen toimitusviiveet. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli tammi-joulukuussa +1,3 % (+1,0 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli tammi-joulukuussa 18,5 % (18,6 %). 

Autokaupassa kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 34,5 milj. euroa (33,1 milj. euroa) ja se kasvoi 1,4 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 4,4 milj. euroa (3,0 milj. euroa). Autokaupan liikevoitto tammi-joulukuussa oli 34,4 milj. euroa (33,1 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 49,0 milj. euroa (17,4 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit ovat pääosin leasing-autokantaan hankittuja autoja sekä takaisinostovelvoitteella myytyjä vuokraamoautoja.

Loka-joulukuu 2018

Autokaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 190 milj. euroa (218 milj. euroa) ja se laski 12,9 %. Kehitykseen vaikutti uuden WLTP-päästömittausmenetelmän voimaantulo Euroopassa syyskuun alussa ja siitä johtuneet autojen toimitusviiveet. Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli loka-joulukuussa 18,4 % (18,5 %).

Autokaupassa kannattavuus oli hyvällä tasolla liikevaihdon laskusta huolimatta. Vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 7,0 milj. euroa (6,7 milj. euroa) ja se kasvoi 0,3 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli -0,6 milj. euroa (0,5 milj. euroa). Autokaupan liikevoitto loka-joulukuussa oli 6,8 milj. euroa (6,7 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 12,7 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit ovat pääosin leasing-autokantaan hankittuja autoja sekä takaisinostovelvoitteella myytyjä vuokraamoautoja.

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesäkuussa Kesko Oyj sopi Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin liittymisestä osaksi foodservice-tukkukauppa Kesprota. Reinin Liha Oy:n yrityskauppa toteutui 1.6.2018 ja Kalatukku E. Eriksson Oy:n 2.7.2018.

Kesäkuussa Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker Handel AS sopi ostavansa norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS:n ja Gipling AS:n. Skattum Handel AS:n yrityskauppa toteutui 2.7.2018 ja Gipling AS:n 23.7.2018.

Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018.

Tilikauden aikana Kesko Oyj:öön fuusioitiin kuusi 100 %:sti omistettua suomalaista kiinteistöyhtiötä ja yksi suomalainen holding-yhtiö. Lisäksi yksi suomalainen holding-yhtiö lakkautettiin purkumenettelyllä.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2018 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli
A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2018 oli 1 001 399 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,47 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 1,00 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,26 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2018 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2017 lopussa 44,10 euroa ja joulukuun 2018 lopussa 43,60 euroa, missä oli laskua 1,1 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2017 lopussa 45,25 euroa ja joulukuun 2018 lopussa 47,10 euroa, missä oli kasvua 4,1 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-joulukuussa 2018 53,40 euroa ja alin 41,00 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 56,62 euroa ja alin 42,92 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) laski tammi-joulukuun 2018 aikana 8,0 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi laski 7,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 2,5 %.

Joulukuun 2018 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 383,7 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli 3 169,0 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 4 552,7 milj. euroa ja se nousi vuoden 2017 lopusta 88,8 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun 2018 aikana 1,4 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 68,4 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 52,0 milj. kpl. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 532,5 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista tammi-joulukuussa 2018 oli noin 41 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Cboe APA (lähde: Fidessa).

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Hallitus päätti 1.2.2018 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan) ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita kannustinohjelman (Bridge Plan) kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 66 190 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 15.3.2018, 5.4.2018 ja 1.6.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 1.2.2017 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (performance share plan, PSP) päärakenteena sekä rajoitetusta osakepalkkio-ohjelmasta (restricted share pool, RSP), joka on täydentävä osakepalkkio-ohjelma erityistilanteita varten. PSP:n ohella hallitus on päättänyt siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan) perustamisesta kattamaan siirtymävaihetta, jossa Kesko pitkän aikavälin kannustinjärjestelmärakenteessaan siirtyy yhden vuoden ansaintajaksosta pidempään ansaintajaksoon. Jos PSP 2017-2020 -ohjelmalle asetetut ansaintakriteerit saavutetaan kokonaisuudessaan, sen perusteella suoritettavien, B-sarjan osakkeina maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään 340 000 osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Uudesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017 ja siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) toteumasta pörssitiedotteella 1.2.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 20.3.2018 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2018-2021. Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti kalenterivuoden 2018 ansaintakriteereiksi vuoden 2017 kriteerien tavoin Kesko-konsernin verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). Ansaintakriteerit koskevat PSP ohjelmien 2017-2020 ja PSP 2018-2021 ansaintavuotta 2018. PSP 2018–2021 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 340 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2018-2020. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2018-2020 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2018 alkavan RSP-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. Uudesta PSP 2018-2021 ja RSP 2018-2020 -osakeohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 21.3.2018.

Vuosina 2014-2016 voimassa olleen osakepalkkiojärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen perusteella ja osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on tammi-joulukuussa palautunut yhteensä 7 211 osaketta osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Katsauskauden aikaisista palautumisista on kerrottu pörssitiedotteilla 28.2.2018, 30.7.2018 ja 7.9.2018. Vuosina 2014-2016 voimassa olleesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteella 4.2.2014 ja osakepalkkio-ohjelmasta (Bridge Plan) on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017.

Keskon hallituksella on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä valtuutus luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka. Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 päätti, että noin 30 % Keskon hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina (pörssitiedote 11.4.2018). Keskon hallitus päätti 24.4.2018 toteuttaa yhtiökokouksen päätöksen vuosipalkkioiden osakeosuuden maksamisesta luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia B-sarjan osakkeita Osakeantivaltuutus 2016:n perusteella (pörssitiedote 25.4.2018). Kyseiset osakkeet, 2 759 kappaletta, on siirretty yhtiön hallituksen jäsenille 27.4.2018. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut kolme vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden hankintavaltuutus 2018). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön johdon ja muun henkilökunnan sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.9.2019 saakka.

Kesko Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.4.2018 käyttää 11.4.2018 pidetyn yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia B-osakkeita ja perusti omien osakkeiden määräaikaisen takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön osakepohjaisiin sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Samalla yhtiön hallitus päätti toteuttaa yhtiökokouksen 11.4.2018 päätöksen maksaa noin 30 % hallituksen jäsenten vuosipalkkioista yhtiön B-sarjan osakkeilla siten, että osakepalkkio-osuus maksetaan käyttäen yhtiön hallussa olevia B-sarjan osakkeita. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 26.4.2018 ja loppuivat 18.5.2018. Tämän jakson aikana Kesko hankki 500 000 omaa B-sarjan osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 48,83 euroa. Hankintojen jälkeen Kesko omisti yhteensä 996 325 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 1,00 prosenttia Kesko Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteensä 1,46 prosenttia Kesko Oyj:n B-sarjan osakkeiden lukumäärästä. (Pörssitiedotteet 25.4.2018 ja 21.5.2018)

Keskon varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 10 000 000 uuden B-osakkeen antamisesta (Osakeantivaltuutus 2018). Uudet osakkeet voidaan antaa ainoastaan maksua vastaan. Uudet osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Hallitus päättää annettavien osakkeiden merkintähinnan. Hallituksella on oikeus antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2021 saakka ja se kumosi yhtiökokouksen 13.4.2015 hallitukselle antaman valtuutuksen antaa yhteensä enintään 20 000 000 uutta B-osaketta, jota valtuutusta hallitus ei ole käyttänyt.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2018 lopussa 40 745. Se on 1 577 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa. Joulukuun lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli 35,2 % ja B-osakkeista 50,3 %.

Liputusilmoitukset

Katsauskaudella ei tullut liputusilmoituksia.

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia

Kesko ilmoitti luopuvansa rautakaupasta Venäjällä ja myyvänsä 12 Venäjän rautakauppakiinteistöään ranskalaisen Leroy Merlinin Venäjän yhtiölle, OOO Leroy Merlin Vostokille. Leroy Merlin on Venäjän suurin rautakaupan ketju. Kiinteistöistä käteisellä maksettu kauppahinta oli noin 12 miljardia ruplaa (noin 169 milj. euroa). Kiinteistöjen omistusoikeus siirtyi ostajalle ensimmäisen vuosipuoliskon 2018 aikana. (Pörssitiedote 16.2.2018)

Kesko Oyj:n hallitus päätti Keskon suoriteperusteisen osakepohjaisen sitouttamis- ja kannustinohjelman kohderyhmäksi ansaintajaksolle 2018-2019 yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus myös vahvisti kriteerit vuodelle 2018 sekä vuonna 2017 alkaneen 2017-2020 ohjelman että vuosien 2018-2021 ohjelman osalta. Samalla hallitus päätti perustaa rajoitetun osakepohjaisen sitouttamis- ja kannustinohjelman vuosille 2018-2020. (Pörssitiedote 21.3.2018)

Venäjän rautakauppaliiketoiminnasta luopuminen esitettiin lopetettuna toimintona vuoden 2018 ensimmäisessä osavuosikatsauksessa standardin IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot mukaisesti. Standardi edellyttää vertailutietojen oikaisemista ja sen vuoksi vuotta 2017 koskevien tietojen esittämistä muutettiin. Tiedotteessa kerrottiin vuoden 2017 vertailutiedot tärkeimmistä jatkuvien toimintojen segmenttitiedoista. (Pörssitiedote 23.3.2018)

1.6.2018 toteutettiin yrityskauppa, jossa Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota. Samassa yhteydessä sovittiin Kalatukku E. Erikssonin yrityskaupasta, joka toteutui 2.7.2018. Molemmat yritykset jatkavat toimintaansa omistajavaihdoksen jälkeen itsenäisinä yrityksinä, minkä lisäksi koko niiden henkilöstö sekä toimiva johto jatkavat toimissaan. (Lehdistötiedotteet 1.6.2018 ja 2.7.2018)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker Handel AS sopi ostavansa norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS:n ja Gipling AS:n. Skattum Handel AS:n liikevaihto oli viime vuonna noin 94 miljoonaa euroa ja Gipling AS:n noin 151 miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt operoivat kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, jotka kauppojen seurauksena siirtyivät Byggmakker-ketjun omistukseen. Yritysostojen toteutumisen jälkeen Byggmakker-ketju hallinnoi yhteensä 30 Byggmakker-myymälää, mikä lisää entisestään mahdollisuuksia kasvun ja kannattavuuden parantamiseen Norjassa. Skattum Handel AS:n osto toteutui 2.7.2018 ja Gipiling AS:n osto 23.7.2018. (Lehdistötiedotteet 7.6.2018 ja 19.6.2018)

Kesko Senukai sopi ostavansa 1A Groupin, joka on yksi Baltian johtavista verkkovähittäiskaupan toimijoista. 1A Groupin viime vuoden liikevaihto oli noin 41 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Kesko Senukai nousee yhdeksi Baltian johtavaksi verkkokauppatoimijaksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kaupan toteutuminen edellytti paikallisten kilpailuviranomaisten hyväksyntää sekä muiden kauppaan liittyvien ehtojen täyttymistä. Kauppa toteutui 1.10.2018. (Lehdistötiedote 21.6.2018)

Kesko myy jäljellä olevan osuuden Baltian konekaupan tytäryhtiöistä ja Konekesko Oy:n Suomen maatalouskoneliiketoiminnan Danish Agro –konsernille. Danish Agro -konserni on käyttänyt helmikuussa 2017 ilmoitettua optiotaan ostaa jäljellä olevat Konekeskon Baltian tytäryhtiöiden osakkeet ja Suomen maatalouskoneliiketoiminnan. Järjestelyn toteutumisen myötä Danish Agro -konserni omistaa kokonaisuudessaan Konekeskon Baltian yhtiöt ja Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoiminnan. Kauppojen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää sekä kauppojen muiden ehtojen täyttymistä. (Lehdistötiedote 6.7.2018). Kauppojen ennakoitiin voivan toteutua viimeistään lokakuussa 2018. Kilpailuviranomaistutkinta on siirtynyt osin EU komissiolle, minkä perusteella kauppojen toteutumisajankohta on siirtynyt aiemmin ennakoidusta.

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker on sopinut ostavansa Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoiminnot. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus. Ostettavien liiketoimintojen pro forma -myynti oli yhteensä noin 24 milj. euroa vuonna 2017. Kaupan toteutuminen edellytti Norjan kilpailuviranomaisten hyväksyntää sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. (Lehdistötiedote 29.10.2018)

Kesko julkisti 1.1.2019 voimaan astuneen IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin mukaiset oikaistut vertailutiedot tammi-syyskuulta 2018. Standardi käsittelee vuokrasopimusten määritelmää, kirjaamista, arvostamista sekä vuokrasopimuksista annettavia muita tilinpäätöstietoja. Standardin mukaan vuokralleottaja kirjaa taseeseen käyttöoikeuteen perustuvan omaisuuserän sekä rahoitusvelan. (Pörssitiedote 19.12.2018)

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy on sopinut ostavansa LänsiAuto Oy:n Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa sijaitsevat Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot. (Lehdistötiedote 02.01.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy on sopinut ostavansa Huittisten Laatuauto Oy:n Volkswagen- ja SEAT-liiketoiminnot Forssassa ja Huittisissa. Kauppaan kuuluvat uusien ja käytettyjen autojen myynti ja autojen huolto- ja jälkimarkkinointipalvelut. (Lehdistötiedote 03.01.2019)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa. (Lehdistötiedote 31.1.2019)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2018 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä 

Kesko Oyj:n 11.4.2018 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2017 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 2,20 euroa osakkeelta eli yhteensä 218 945 469,60 euroa. Osingon maksupäivä oli 20.4.2018.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiökokous päätti valita yhtiön hallituksen jäseniksi yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättyessä, kauppatieteiden maisteri Jannica Fagerholmin, oikeustieteen kandidaatti Peter Fagernäsin (uusi jäsen), kauppatieteiden tohtori Piia Karhun (uusi jäsen), kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskisen, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsösen, diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumasen ja kauppias, eMBA Toni Pokelan. Yhtiökokous päätti muuttaa hallituksen jäsenten palkitsemisen rakennetta siten, että osa hallituspalkkioista annetaan yhtiön osakkeina. Muutoksen tarkoituksena on sitouttaa hallituksen jäsenet yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta sekä hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 10 000 000 uuden B-osakkeen antamisesta.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään vuonna 2019 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen Kesko Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi puheenjohtajakseen kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskisen ja varapuheenjohtajakseen oikeustieteen kandidaatti Peter Fagernäsin. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin kauppatieteiden maisteri Jannica Fagerholm (pj), kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen (vpj) ja kauppatieteiden tohtori Piia Karhu. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Esa Kiiskinen (pj), oikeustieteen kandidaatti Peter Fagernäs (vpj) ja kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 11.4.2018.

Kestävä kehitys  

K-ryhmä jatkoi aurinkovoimalainvestointejaan; uusimmat aurinkovoimalat valmistuivat Helsingin K-Supermarket Pohjois-Haagaan, Kouvolan kauppakeskus Veturiin ja K-ryhmän keskusvarastoon Vantaan Hakkilaan.

K-ryhmä asetti päivitetyssä muovilinjauksessaan entistä tiukempia tavoitteita muovin kierrättämiseksi, vähentämiseksi ja välttämiseksi.

K-ryhmä liittyi mukaan kansainväliseen muoviroskaa vähentävään The New Plastics Economy Global Commitment -sitoumukseen.

K-ryhmä osallistui Planin Girls Takeover -tempaukseen ja sitoutui vahvistamaan tasa-arvotyötään.

K-ryhmän ja WWF:n K-Kalapolut-talkoissa kunnostettiin kesä–lokakuussa yli 100 uutta kutupaikkaa uhanalaisille taimenille.

Keskon vuosiraportti valittiin kansalaisjärjestön suosikiksi yritysvastuuverkosto FIBSin järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailussa.

Plan International Suomen ja K-ryhmän nelivuotinen yhteistyö päättyi erinomaisin tuloksin. Uuden yhteistyömallin avulla parannettiin Thaimaan kalateollisuuden siirtotyöläisten perheiden elämää ja tehtaiden toiminnan vastuullisuutta.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja toimintotasoilla koko konsernissa.

Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Hintakilpailun kiristyminen Suomen päivittäistavarakaupassa

Ruokakaupan hintakilpailu on jatkunut kireänä markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Kiristyvä hintakilpailu voi heikentää Keskon päivittäistavarakaupan ja kauppiaiden kannattavuutta.

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai jatkuvasti lisääntyvät kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Tietomurto tai kriittisen tiedon joutuminen vääriin käsiin

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.                                                                               

Rakentamisen ja talotekniikan maakohtaisten strategioiden toteuttaminen

Toimialan maakohtaisten strategioiden toteuttamiseen ja liiketoimintamallien luomiseen liittyy riskejä, jotka voivat vaikeuttaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista erityisesti Ruotsissa.

Rakentamisen ja talotekniikan toimialan kustannusrakenne

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa yritysasiakaskaupan osuus suhteessa kuluttaja-asiakaskauppaan kasvaa markkinamuutoksen seurauksena. Riskinä on, että toimintamalleja ja kustannustehokkuutta ei saada riittävästi mukautettua eri asiakassegmenteissä tapahtuviin muutoksiin. 

Päästömittausnormien mittaustavan muutoksien vaikutus autokauppaan

EU-tasoisen henkilöautojen uuden päästömittausnormin (WLTP) voimaantulo on vaikuttanut autojen kysyntään ja saatavuuteen. Riskinä on, että päästömittausnormien päätetyt tulevat uudistukset vaikuttavat negatiivisesti uusien autojen myyntiin. 

Lainsäädäntö ja sopimukset

Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä muutostarpeita ja lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Tuoteturvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadun varmistaminen epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Digitaalisuuden aiheuttama muutos kaupan alalla

Vähittäiskaupan murroksessa liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta ja vahvaa osaamista asiakkaita kiinnostavien digitaalisten palveluiden ja verkkokauppojen kehittämisessä, monikanavaisuuden hyödyntämistä sekä näitä tukevaa asiakasviestintää. Verkkokaupan kehittämisen haasteita ovat mm. logististen toimintamallien kustannustehokkuus ja olemassa olevien kauppapaikkojen soveltuvuus verkkokauppaan.

Ihmisten osaaminen ja työssä jaksaminen

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Toteutuneet yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta. 

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption välttämisen sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta ja voivat aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos aiheuttaa sekä fyysisiä, sääntelyyn liittyviä, että mainetekijöihin vaikuttavia riskejä. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden riskiä. Ääri-ilmiöistä voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennaltaehkäisemään tai kattamaan vakuutuksilla. Kuivuus, aavikoituminen ja merenpinnannousu voivat vaikuttaa maataloustuotantoon ja raaka-aineiden sekä tuotteiden saatavuuteen. Mahdolliset päästörajoitukset ja verot voivat vaikuttaa energiamarkkinoihin.

Raportointi markkinoille

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2019-12/2019) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2018-12/2018). Tulevaisuuden näkymä perustuu 31.12.2018 voimassa olleisiin IFRS-standardeihin, eikä siinä ole otettu huomioon 1.1.2019 voimaan astuneen IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin vaikutuksia. 

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kaupan alan ennakoidaan kasvavan. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä, mutta ostovoiman kasvaessa laadun merkitys korostuu aikaisempaa enemmän. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa yritysasiakaskaupan kasvun ennakoidaan jatkuvan kuluttajakaupan kasvua vahvempana. Pohjoismaissa ja Baltian maissa markkinoiden ennakoidaan kasvavan, mutta kasvuvauhdin jonkin verran hidastuvan.  

Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Kuitenkin panostukset tietojärjestelmiin ja digitaalisiin palveluihin rasittavat osaltaan kannattavuutta ennustekaudella. Autokaupassa kannattavuutta rasittaa siirtyminen WLTP-päästömittausmenetelmään, joka pidentää autojen toimitusaikoja. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa toteutettujen yritysostojen myötä oman vähittäiskaupan osuus on kasvanut, mikä lisää tulokseen liittyvää kausivaihtelua.  

Päivitetty osinkopolitiikka

Pitkällä aikavälillä Keskon tavoitteena on jakaa tasaisesti kasvavaa osinkoa noin 60-100 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön taloudellinen tilanne ja strategia. Kesko suunnittelee maksavansa osingon kahdessa erässä vuodelta 2018 jaettavasta osingosta alkaen.

Aiemman osinkopolitiikan mukaisesti osinkoa jaettiin vähintään 50 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 8.4.2019 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2018 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,34 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 1,17 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 10.4.2019 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 17.4.2019.

Osingon toinen erä 1,17 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 10.10.2019 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 17.10.2019. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat, tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoesityksen tekopäivänä 5.2.2019 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 018 353 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 231 702 946,02 euroa.

Kesko-konsernin emoyhtiön Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 281 451 062,98 euroa, josta tilikauden voitto on 211 959 289,00 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2019 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2018 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2018 vuosiraportin viikolla 10 internetsivuillaan osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2018, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.

Helsingissä 5.2.2019
Kesko Oyj
Hallitus

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. 

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, puhelin 010 53 22113, sijoittajasuhdejohtaja Kia Aejmelaeus, puhelin 010 53 22533 ja talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 010 53 22338. Suomenkielinen webcast tilinpäätösinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen audiokonferenssi tilinpäätösinfosta pidetään tänään klo 13.30 (Suomen aikaa). Audiokonferenssiin kirjaudutaan Keskon internetsivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

Kesko Oyj:n vuoden 2019 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 25.4.2019. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internetsivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Liite: Kesko Q4 2018 Tilinpäätöstiedote