Keskon tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2019: Kasvustrategialla ennätystulos

TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI, JATKUVAT TOIMINNOT:                                              

• Konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 10 720,3 milj. euroa (10 382,8 milj. euroa), ja se kasvoi vertailukelpoisesti 1,4 %, raportoitu liikevaihto kasvoi 3,3 %
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 461,6 milj. euroa (428,5 milj. euroa)
• Liikevoitto oli 447,8 milj. euroa (404,3 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto oli 9,6 % (9,8 %)
• Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 370,7 milj. euroa (325,2 milj. euroa)
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,97 euroa (2,45 euroa)
• Hallituksen ehdotus osingoksi on 2,52 euroa osakkeelta. Osinko esitetään maksettavaksi kahdessa erässä
• Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille annettaisiin maksutta kutakin A- ja B-osaketta kohti kolme (3) uutta saman sarjan osaketta (nk. osakesplit)
• Kesko jatkaa määrätietoisesti liiketoimintansa asiakaslähtöistä uudistamista ja strategiansa toteuttamista. Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

SIIRTYMINEN IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET –STANDARDIN SOVELTAMISEEN

Konserni otti käyttöön tilikauden alussa 1.1.2019 voimaan tulleen uuden IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin. Standardi on otettu käyttöön takautuvasti ja vertailukauden 2018 raportointi on oikaistu vertailukelpoiseksi. Muutos kasvattaa vertailukelpoista liikevoittoa ja sidotun pääoman määrää sekä heikentää sidotun pääoman tuottoa. Konsernitasolla muutos kasvattaa konsernin nettorahoituskulujen ja korollisen velan määrää. Standardimuutos vaikuttaa merkittävästi konsernin rahavirran esittämistapaan, kun rahavirtaperusteiset vuokrakulut esitetään osin liiketoiminnan rahavirrassa ja osin rahoituksen rahavirrassa. Konsernin kokonaisrahavirta ei muutu.

Kesko Oyj on kertonut IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönotosta 19.12.2018 julkaistussa tammi-syyskuun 2018 vertailutiedot sisältäneessä tiedotteessa, 6.2.2019 julkaistussa vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa, 8.3.2019 julkaistussa tilinpäätöksessä sekä 25.3.2019 julkaistussa tilikauden 2018 vertailutiedot sisältäneessä tiedotteessa. Yksityiskohtaisia tietoja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen on kerrottu tämän tiedotteen taulukko-osassa sivulla 39 ja vaikutuksista segmenttikohtaisiin liikevoitto- ja käyttökatetietoihin on kerrottu segmenttitiedoissa sivulta 33 alkaen.

PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER:

”Keskon vuosi 2019 oli erittäin vahva. Liikevaihtomme, 10 720 milj. euroa, kasvoi edelleen ja vertailukelpoinen liikevoitto oli ennätykselliset 462 milj. euroa, ja se parani 33 miljoonaa euroa vuodesta 2018. Vuoden 2019 viimeinen vuosineljännes oli kaikkien aikojen paras Q4: liikevoitto parani 15 miljoonaa euroa ja oli 130 milj. euroa. Strategiamme mukaiset investoinnit kasvuun ovat parantaneet merkittävästi kannattavuuttamme. Taloudellisen menestyksen lisäksi K valittiin jälleen kerran maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi.

Erinomainen menestyksemme perustuu vuonna 2015 laadittuun strategiaan ja sen onnistuneeseen toteutukseen. Kaikkea tekemistämme ohjaa asiakaslähtöisyys. Strategiamme kulmakivet ovat kannattava kasvu, fokusoituminen ydinliiketoimintoihin, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta sekä yksi yhtenäinen K. Onnistumisestamme kertoo myös se, että luottamus K:hon on viime vuosina parantunut merkittävästi.

Jatkoimme vuonna 2019 voimakasta uudistumista ja kilpailukyvyn parantamista kaikilla toimialoilla. Samalla toteutimme useita kasvustrategian mukaisia yritysostoja. Hyvä tuloksentekokyky ja vahva taloudellinen asema mahdollistavat investointien lisäksi myös hyvän osingonmaksukyvyn. Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle on 2,52 €/osakkeelta eli yhteensä 249 702 740,28  milj. euroa. Osinko esitetään maksettavaksi kahdessa erässä.

Päivittäistavarakaupassa menestyksemme perustuu hyvään asiakaskokemukseen. Jo pitkään jatkunut myynnin ja markkinaosuuden hyvä kehitys jatkui myös vuonna 2019. Myös ruoan verkkokaupassa kasvu oli vahvaa. Myynnin ohella kannattavuuttamme on parantanut teknologian entistä laaja-alaisempi hyödyntäminen ja logistisen tehokkuuden parantaminen. Strategiamme ytimessä ovat ketjukonseptien päälle rakennettavat kauppakohtaiset liikeideat. On ollut ilo seurata myynnin kasvua niissä K-kaupoissa, joissa kauppakohtainen liikeidea on näkynyt asiakkaille entistä parempina valikoimina ja palveluina. Näen edelleen merkittävää potentiaalia myynnin ja tuloksen kasvattamiseen tukemalla ja kannustamalla K-kauppiaita kauppakohtaisten liikeideoiden toteuttamisessa koko 1 200 K-ruokakaupan verkostossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa myynti kasvoi ja tulos vahvistui. Toimialan kannattavuus on parantunut jo usean vuoden ajan. Olen erittäin tyytyväinen K-Raudan vahvaan kehitykseen Suomessa, joka näkyi yli 42 prosentin markkinaosuutena ja entistä vahvempana tuloksena. Onninen osana Keskoa on kehittynyt hyvin, ja kasvava teknisen tukkukaupan markkina luo hyvät edellytykset sen kasvulle ja kannattavuuden edelleen parantamiselle. Ruotsissa toteutimme tärkeän ammattirakentajiin keskittyvän yritysoston. Fresksin hankinnan toteutus ja ostettujen liiketoimintojen integrointi ovat onnistuneet hyvin. Tämä antaa meille hyvät lähtökohdat kasvattaa liiketoimintaa Ruotsissa sekä parantaa edelleen kannattavuutta. Tämän lisäksi jatkamme toimenpiteitä K-Raudan kannattavuuden parantamiseksi Ruotsissa.  Norjassa olemme strategiamme mukaisesti vahvistaneet Byggmakker-ketjun oman vähittäiskaupan osuutta ja jatkamme näiden yritysostojen integrointia alkaneena vuonna. Sekä Ruotsin että Norjan markkinat tarjoavat Keskolle merkittäviä kasvumahdollisuuksia.  

Autokaupan tilanne parani vuoden viimeisellä neljänneksellä, sekä autojen kysyntä että saatavuus paranivat. Tilanne ei ole kuitenkaan vielä täysin normalisoitunut. Yhteistyömme maailman suurimman auton valmistajan, Volkswagen-konsernin, kanssa luo meille erinomaisen kilpailukyvyn muuttuvassa markkinassa. Uudistuva mallisto – täyssähköautot, ladattavat hybridit, unohtamatta uusia, entistä vähäpäästöisempiä polttomoottoriautoja - sekä uudet autoiluun liittyvät palvelut, parantavat edellytyksiämme palvella asiakkaitamme tulevaisuudessa entistä paremmin autoiluun liittyvissä tarpeissa.

K on jälleen kerran valittu maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi. Tämä on vuosien työn tulosta. Meillä kaupan alan yrityksenä on ainutlaatuinen mahdollisuus ja velvollisuus mahdollistaa asiakkaillemme vastuullinen elämäntapa. Tämä edellyttää, että kaupan alan yritykset näyttävät avoimesti ostamiensa tuotteiden alkuperän ja hiilijalanjäljen. Näin haluamme tarjota K-kaupoissa asioiville mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja.

Näkymämme alkaneelle vuodelle 2020 ovat hyvät. Arvioimme vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason ja ennakoimme jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ylittävän seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla edeltävän 12 kuukauden tason.

Kiitän kaikkia asiakkaitamme, omistajiamme, tavarantoimittajiamme sekä muita sidosryhmiämme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä vuonna 2019. Haluan myös kiittää lämpimästi kaikkia K-ryhmäläisiä tuloksekkaasta työstänne ja sitoutumisestanne K-ryhmän uudistamiseen.

JATKUVIEN TOIMINTOJEN TALOUDELLINEN KEHITYS

LIIKEVAIHTO JA TULOS TAMMI-JOULUKUU 2019

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-joulukuussa 2019 oli 10 720,3 milj. euroa, mikä on 3,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (10 382,8 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti ilman yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa 1,4 %. Liikevaihto kasvoi päivittäistavarakaupassa ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa, mutta laski autokaupassa sekä konekaupan divestointien myötä erikoiskaupassa. Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 1,6 % ja vertailukelpoisesti 1,1 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 9,8 % ja vertailukelpoisesti 2,6 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 21,8 % (20,5 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 2,7 %, vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,2 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostetun Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vertailukelpoiset kuukaudet.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 5,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,1 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 6,9 % ja  vertailukelpoisesti 2,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi toteutettujen yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin vertailukelpoiset kuukaudet, ja ilman 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin ja 15.5.2019 myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan vaikutusta. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 7,5 % ja vertailukelpoisesti 3,7 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta.

Autokaupassa liikevaihto laski 3,3 % ja vertailukelpoisesti 11,6 %. Autokaupan kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP-päästömittausmenetelmässä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota 1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018 toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja Gipling AS, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen 2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019. Ruotsalainen rautakauppakonserni Fresks siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n omistukseen 17.5.2019. Fresks vahvistaa Keskon asemaa Ruotsissa erityisesti ammattirakentajien segmentissä. 15.5.2019 toteutui luopuminen Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevasta liiketoiminnasta. Laakkonen-konsernilta ostetut Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.7.2019. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 461,6 milj. euroa (428,5 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden parantuminen. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa kannattavuus on parantunut toteutettujen yrityskauppojen ansiosta. Baltiassa vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 13,4 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski 8,5 milj. euroa liikevaihdon laskusta johtuen.

Liikevoitto oli 447,8 milj. euroa (404,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -13,8 milj. euroa (-24,2 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myyntiin liittyneet kulut 7,8 milj. euroa, yritysostoihin liittyneet kulut 4,3 milj. euroa sekä Kruunuvuoren Sataman tytäryhtiöyhdistelyyn liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, nettona +4,8 milj. euroa. Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailuvuonna olivat Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin ja kauppapaikkaverkoston muutoksiin liittyvät kulut 7,6 milj. euroa, rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 370,7 milj. euroa (325,2 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 403,3 milj. euroa (294,5 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 3,31 euroa (2,16 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 2,97 euroa (2,45 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 20,44 euroa (19,33 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) tammi-joulukuussa oli 13 340,8 milj. euroa ja se kasvoi 1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma). K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi
98 902 uutta taloutta tammi-joulukuussa 2019. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2,4 miljoonaa ja
K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,5 miljoonaa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS LOKA-JOULUKUU 2019

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto loka-joulukuussa 2019 oli 2 734,2 milj. euroa, mikä on 3,0 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 655,1 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti ilman yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa 0,9 %. Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 2,9 % ja vertailukelpoisesti 1,5 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 3,4 % ja laski vertailukelpoisesti 1,7 %. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat päivittäistavarakaupan vahva kehitys sekä konsernin kasvustrategian mukaiset yrityskaupat rakentamisen ja talotekniikan kaupassa Ruotsissa ja Norjassa sekä autokaupassa Suomessa. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 21,1 % (21,0 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 1,8 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 1,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,7 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 2,5 % ja vertailukelpoisesti laski 0,5 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa vähentämällä liikevaihdosta 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin ja 15.5.2019 myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan vaikutus. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 8,6 % ja vertailukelpoisesti 3,0 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta.

Autokaupassa liikevaihto kasvoi 20,1 % ja vertailukelpoisesti 2,6 %. Autokaupan liikevaihdon kehitykseen vaikutti epävarmuus autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP-päästömittausmenetelmässä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota 1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018 toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja Gipling AS, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen 2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019. Ruotsalainen rautakauppakonserni Fresks siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n omistukseen 17.5.2019. Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevasta liiketoiminnasta luopuminen toteutui 15.5.2019. Laakkonen-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.7.2019. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 129,7 milj. euroa (114,5 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden parantuminen. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa kannattavuus parantui toteutettujen yritysjärjestelyiden ansiosta. Baltiassa ja Norjassa vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 1,6 milj. euroa (-0,4 milj. euroa).  Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta myynnin kasvusta johtuen.

Liikevoitto oli 127,8 milj. euroa (103,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -1,9 milj. euroa (-10,7 milj. euroa). Edellisen vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät konsernin rakennejärjestelyihin sekä muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin.

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 107,7 milj. euroa (90,8 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 105,7 milj. euroa (73,6 milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,90 euroa (0,55 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 0,90 euroa (0,70 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 20,44 euroa (19,33 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) loka-joulukuussa oli 3 362,6 milj. euroa ja se kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna (pro forma).

RAHOITUS

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 893,1 milj. euroa (748,4 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16 –standardin vaikutusta oli 564,8 milj. euroa (437,1 milj. euroa). Rahavirtaa vahvistivat pääomien käytön tehostuminen, maaliskuussa 2019 Keskon Eläkekassan maksama 48,3 milj. euron (57,8 milj. euroa) ylikatepalautus, toukokuussa 2019 Kruunuvuoren Satama Oy:n maksama osinko ja pääoman palautus yhteensä 44,1 milj. euroa sekä toisella vuosipuoliskolla osakkuusyritys Valluga-sijoitus Oy:n maksama osinko 39,3 milj. euroa. Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta oli 3,5 milj. euroa (-23,3 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 896,6 milj. euroa (725,2 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta oli -616,8 milj. euroa (-209,0 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyn vaikutus investointien rahavirtaan oli -84,6 milj. euroa. Vertailuvuoden investointien rahavirta sisältää Venäjän kiinteistöjen divestoinnista saadun kauppahinnan 161,3 milj. euroa.

Konsernin likvidit varat olivat kauden lopussa 169,0 milj. euroa (249,6 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 3 037,3 milj. euroa (2 700,3 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 2 868,4 milj. euroa (2 450,7 milj. euroa), josta leasingvelkoja oli 2 422,2 milj. euroa (2 289,0 milj. euroa). Korolliset nettovelat ilman leasingvelkoja olivat 446,1 milj. euroa (161,6 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 31,2 % (31,9 %).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat tammi-joulukuussa 91,4 milj. euroa (99,7 milj. euroa) sisältäen leasingvelkojen korot, jotka olivat 95,4 milj. euroa (98,6 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli 46,8 milj. euroa (-10,1 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n vaikutus tammi-joulukuun osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksiin oli 17,8 milj. euroa ja vertailukelpoiseen tulososuuteen +0,3 milj. euroa, kun huomioidaan Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyyn liittyvät myyntivoitot sekä arvonalentumiskirjaukset, nettona +17,4 milj. euroa. Kruunuvuoren Satama Oy on yhdistelty osakkuusyhtiönä Kesko-konserniin 14.6.2019 asti, mistä eteenpäin yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tytäryhtiönä. Muiden osakkuusyritysten yhteisvaikutus tammi-joulukuun osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksiin oli 29,1 milj. euroa ja vaikutus vertailukelpoiseen tulososuuteen 0,3 milj. euroa ilman osakkuusyritystuloksiin sisältyviä vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä raportoitavia myyntivoittoja, 28,7 milj. euroa. Keskon ja Oriolan yhteisyrityksen hyvinvointiketju Hehkun vaikutus edellisen vuoden tulososuuteen oli -11,2 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 273,2 milj. euroa (209,0 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16 –standardin vaikutusta oli 187,7 milj. euroa (127,4 milj. euroa). Rahavirtaa vahvisti pääomien käytön tehostuminen sekä lokakuussa osakkuusyritys Valluga-sijoitus Oy:n maksama osinko 30,1 milj. euroa. Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 273,3 milj. euroa (209,0 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta loka-joulukuussa oli -61,1 milj. euroa (-56,7 milj. euroa).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat loka-joulukuussa 21,3 milj. euroa (23,1 milj. euroa) sisältäen leasingvelkojen korot, jotka olivat 23,5 milj. euroa (23,1 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista oli -0,8 milj. euroa (-7,2 milj. euroa) ja -0,5 milj. euroa ilman osakkuusyritystuloksiin sisältyviä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia myyntivoittoja.

VEROT

Konsernin jatkuvien toimintojen verot tammi-joulukuussa olivat 69,6 milj. euroa (62,1 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 17,3 % (21,1 %), mihin vaikutti osaltaan osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Loka-joulukuussa konsernin jatkuvien toimintojen verot olivat 14,9 milj. euroa (15,5 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 14,1 % (21,1 %), mihin vaikutti osaltaan osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.

INVESTOINNIT

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 686,1 milj. euroa (417,6 milj. euroa) eli 6,4 % (4,0 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 227,7 milj. euroa (111,8 milj. euroa), yritysostot 290,5 milj. euroa (172,0 milj. euroa), it-investoinnit 33,9 milj. euroa (48,8 milj. euroa) ja muut investoinnit 134,0 milj. euroa (85,1 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyn vaikutus kauppapaikkainvestointeihin oli 85,3 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 83,3 milj. euroa (67,7 milj. euroa) eli 3,0 % (2,6 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 32,3 milj. euroa (24,2 milj. euroa), yritysostot 0,2 milj. euroa (6,0 milj. euroa), it-investoinnit 11,9 milj. euroa (11,2 milj. euroa) ja muut investoinnit 38,8 milj. euroa (26,4 milj. euroa).

HENKILÖKUNTA

Konsernin jatkuvien toimintojen henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 20 846 (19 579) henkilöä. Henkilömäärää kasvattavat toteutuneet yritysostot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Joulukuun 2019 lopussa henkilömäärä oli 25 168 (23 401), joista Suomessa työskenteli 12 657 (11 878) ja Suomen ulkopuolella 12 511 (11 523) henkilöä.

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2018 lopetettu Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan konsernitilinpäätöksessä lopetettuna toimintona eikä se sisälly tilinpäätöstiedotteessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja talotekniikan kaupan tilikauden tai vertailukauden lukuihin. Katsauskauden aikana venäläisten tytäryhtiöiden purku saatettiin päätökseen.

SEGMENTIT

TOIMINNAN KAUSILUONTEISUUS

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin. Suomen Lähikaupan, Onnisen, norjalaisten Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja Sørbøn rautakauppatoimintojen sekä ruotsalaisen Fresks-konsernin yritysostot voimistavat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Näiden yritysten liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA

   * K-Marketiin kohdistuneen liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli tammi-joulukuussa 5,3 % ja loka-joulukuussa 4,8 %.

Tammi-joulukuu 2019

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 5 531,2 milj. euroa (5 385,7 milj. euroa) ja se kasvoi 2,7 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa. Liikevaihdon kehitykseen K-Market-ketjussa vaikuttivat Suomen Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä kauppojen siirtäminen kauppiaille vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 3,2 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vertailukelpoiset kuukaudet.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan kasvaneen noin 2,6 % tammi-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 1,4 % (sis. alv), (Keskon oma arvio perustuen PTY:n hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kasvu oli 3,7 % (sis. alv), mikä ylitti selvästi markkinakehityksen. K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 327,9 milj. euroa (294,5 milj. euroa) ja se kasvoi 33,4 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys kauppapaikkaverkoston uudistamisen ja kauppakohtaisten liikeideoiden myötä ja toiminnan tehokkuuden parantuminen.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 334,6 milj. euroa (285,9 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 6,7 milj. euroa (-8,7 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tuotot, 5,9 milj. euroa, liittyvät Kruunuvuoren Satama Oy:n konserniyhdistelyyn. Vertailukauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin Suomen Lähikaupan uudelleenjärjestelyyn, -7,6 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 180,8 milj. euroa (124,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 157,0 milj. euroa (89,5 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus kauppapaikkainvestoinneista oli 62,8 milj. euroa. Muista kauppapaikkainvestoinneista kauppojen uudistuksia ja laajennuksia oli 73 %.

Loka-joulukuu 2019

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 1 456,0 milj. euroa (1 429,8 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa. Päivittäistavaroiden myynti kehittyi hyvin koko katsauskaudella. Käyttötavarakaupassa myyntiä laski leuto talvi sekä ostovoimaan vaikuttanut veronpalautuskäytännön muutos.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan kasvaneen noin 2,9 % loka-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen arvioidaan nousseen noin 1,2 %, (sis. alv), (Keskon oma arvio perustuen PTY:n hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kasvu oli 3,3 % (sis. alv), mikä ylitti markkinakakehityksen. K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 98,6 milj. euroa (88,6 milj. euroa) ja se kasvoi 10,1 milj. euroa. Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat myynnin kasvu ja toiminnan tehokkuuden edelleen parantuminen.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 98,5 milj. euroa (86,7 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,2 milj. euroa (-1,9 milj. euroa).

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 32,2 milj. euroa (27,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 20,5 milj. euroa (18,0 milj. euroa).

Loka-joulukuussa avattiin yksi uusi K-Citymarket (korvaava uusperustanta) ja yksi uusi K-Supermarket sekä viisi uutta K-Marketia (yksi korvaava uusperustanta). Uudistuksia ja laajennuksia tehtiin yhteensä 18 kauppaan.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Supermarketit Jyväskylän keskustaan ja Vaajakoskelle. K-Market Pirkanpoika Pirkkalassa laajennetaan K-Supermarketiksi.

Lisäksi useat K-ruokakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

RAKENTAMISEN JA TALOTEKNIIKAN KAUPPA

Tammi-joulukuu 2019

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 4 331,1 milj. euroa (4 102,6 milj. euroa) ja se kasvoi 5,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,1 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta.

Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin vertailukelpoiset kuukaudet, ja ilman 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin, 15.5.2019 myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan ja 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta.

Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Fresks-konserni siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n omistukseen 17.5.2019. Ruotsissa on lanseerattu uusi ammattirakentajille suunnattu brändi nimeltään K-Bygg, jonka alla myös Fresks-konserni palvelee asiakkaita. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli tammi-joulukuussa 1 991,6 milj. euroa (1 972,0 milj. euroa) ja se kasvoi 1,0 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 1,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 339,6 milj. euroa (2 130,6 milj. euroa) ja se kasvoi 9,8 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 2,6 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 54,0 % (51,9 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli tammi-joulukuussa 3 984,5 milj. euroa (3 728,0 milj. euroa) ja se kasvoi 6,9 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,7 %.

Rautakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 447,8 milj. euroa (2 161,8 milj. euroa) ja se kasvoi 13,2 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,3 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 1,8 % ja Baltiassa 18,8 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 11,4 %, Norjassa 7,2 % ja Ruotsissa 75,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi Suomessa 1,3 % sekä Baltiassa 13,3 % ja laski Ruotsissa 3,3 % sekä Norjassa 7,8 %.

Onnisen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 587,7 milj. euroa (1 597,3 milj. euroa) ja se laski 0,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,0 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 3,2 % ja Baltiassa 10,4 %. Puolassa liikevaihto oli paikallisessa valuutassa edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Norjassa 3,1 % ja Ruotsissa 17,1 %. Ruotsissa liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 20,8 % ottaen huomioon katsauskaudella toteutettu LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myynti.

Erikoiskaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 346,7 milj. euroa (374,6 milj. euroa) ja se laski 7,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 3,7 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 203,7 milj. euroa (201,6 milj. euroa) ja se kasvoi 1,1 %. Konekaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 143,0 milj. euroa (173,0 milj. euroa) ja se laski 17,4 %. Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 13,4 milj. euroa (28,2 milj. euroa) ja se laski 52,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 129,6 milj. euroa (144,8 milj. euroa) ja se laski 10,5 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi-joulukuussa 142,8 milj. euroa (126,8 milj. euroa) ja se kasvoi 16,0 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 133,3 milj. euroa (117,5 milj. euroa) ja se kasvoi 15,7 milj. euroa. Rautakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 83,3 milj. euroa (72,5 milj. euroa) ja se kasvoi 10,8 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa kannattavuus on parantunut toteutettujen yrityskauppojen ansiosta. Baltiassa vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 13,4 milj. euroa (2,1 milj. euroa). Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 50,0 milj. euroa (45,0 milj. euroa). Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Baltiassa Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto pysyi edellisen vuoden tasolla. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 9,5 milj. euroa (9,3 milj. euroa).

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 127,6 milj. euroa (113,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -15,3 milj. euroa (-13,5 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myyntiin liittyvät kuluerät -7,8 milj. euroa. Vertailuvuoden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut -8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 332,7 milj. euroa (200,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 60,2 milj. euroa (21,8 milj. euroa) ja yritysostot 233,2 milj. euroa (159,0 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus kauppapaikkainvestoinneista oli 22,4 milj. euroa. Raportointikaudella toteutettiin Norjassa Sørbøn rautakauppatoimintojen ja Ruotsissa Fresks-konsernin yritysostot.

Loka-joulukuu 2019

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 1 051,6 milj. euroa (1 034,6 milj. euroa) ja se kasvoi 1,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa vähentämällä liikevaihdosta 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin ja 15.5.2019 myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan vaikutus ja 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutus. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Fresks-konserni siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n omistukseen 17.5.2019. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli loka-joulukuussa 474,7 milj. euroa (476,7 milj. euroa) ja se laski 0,4 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa vertailukelpoisesti 0,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli loka-joulukuussa 577,0 milj. euroa (557,9 milj. euroa) ja se kasvoi 3,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski vertailukelpoisesti 1,7 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 54,9 % (53,9 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli loka-joulukuussa 976,6 milj. euroa (952,5 milj. euroa) ja se kasvoi 2,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,5 %.

Rautakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 594,7 milj. euroa (548,0 milj. euroa) ja se kasvoi 8,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,5 %. Suomessa liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto kasvoi Baltiassa 5,3 %. Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Ruotsissa 119,8 % ja Valko-Venäjällä 11,5 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Norjassa 9,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski Ruotsissa 10,4 % ja Norjassa 12,2 %.

Onnisen liikevaihto oli loka-joulukuussa 398,4 milj. euroa (413,2 milj. euroa) ja se laski 3,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 1,6 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa 2,0 % ja Baltiassa 12,3 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Puolassa 1,1 %, Norjassa 7,4 % ja Ruotsissa 31,7 %. Ruotsissa liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 23,0 % ottaen huomioon toteutettu LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myynti.

Erikoiskaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 75,0 milj. euroa (82,1 milj. euroa) ja se laski 8,6 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 3,0 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 57,8 milj. euroa (57,5 milj. euroa) ja se kasvoi 0,6 %. Konekaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 17,2 milj. euroa (24,6 milj. euroa) ja se laski 30,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019, mikä vaikutti liikevaihdon kehitykseen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 16,9 milj. euroa (19,6 milj. euroa) ja se laski 13,7 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 30,9 milj. euroa (28,3 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 29,4 milj. euroa (26,9 milj. euroa) ja se kasvoi 2,4 milj. euroa. Rautakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 15,6 milj. euroa (15,8 milj. euroa) ja se laski 0,2 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi rautakaupassa Suomessa ja Ruotsissa. Valko-Venäjällä vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla. Ruotsissa kannattavuus on parantunut toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Baltiassa ja Norjassa vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 1,6 milj. euroa (-0,4 milj. euroa). Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 13,9 milj. euroa (11,1 milj. euroa). Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,6 milj. euroa (1,3 milj. euroa) ja se kasvoi 0,2 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 28,4 milj. euroa (20,4 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -2,6 milj. euroa (-7,8 milj. euroa). Vertailukauden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut 2,0 milj. euroa sekä muista pitkäaikaisista varoista kirjatut arvonalennukset 2,2 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 18,2 milj. euroa (17,3 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 7,5 milj. euroa (6,0 milj. euroa). Vertailukauden yritysostot olivat 6,0 milj. euroa.

Loka-joulukuussa avattiin yksi Onninen Express Kemissä, yksi Byggmakker-myymälä Hamarissa, yksi K-Senukai Riiassa ja yksi OMA Minskissä. Lisäksi avattiin yksi Intersport Vantaalla ja yksi Helsingissä, The Athlete's Foot -kauppa Helsingissä sekä Kookenkä Helsingissä.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat yksi rautakauppa Suomeen, yksi K-Bygg Ruotsiin ja yksi rautakauppa Liettuaan. Onnisen merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat kaksi Onninen Express-myymälää Suomeen ja kaksi Puolaan.

Lisäksi rakentamisen ja talotekniikan kaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

Kaksi Onnisen kauppaa Suomessa toimii samassa toimipisteessä K-Raudan kanssa.

AUTOKAUPPA

Tammi-joulukuu 2019

Autokaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 863,9 milj. euroa (893,1 milj. euroa) ja se laski -3,3 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 11,6 %. Autokaupan kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP-päästömittausmenetelmässä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli tammi-joulukuussa -5,4 % (1,3 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli tammi-joulukuussa 16,9 % (18,5 %).

Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 26,8 milj. euroa (35,2 milj. euroa) ja se laski 8,5 milj. euroa liikevaihdon laskusta johtuen. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,1 milj. euroa (4,5 milj. euroa).

Autokaupan liikevoitto tammi-joulukuussa oli 25,5 milj. euroa (35,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -1,2 milj. euroa (-0,1 milj. euroa) ja ne liittyivät toteutettuihin tehostamistoimiin sekä rakennejärjestelyihin.

Autokaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 131,3 milj. euroa (49,0 milj. euroa). Huittisten Laatuauton ja LänsiAuton autokauppaliiketoimintojen sekä Laakkonen-konsernin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen yritysostot olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Investoinnit sisältävät leasing-autokantaan hankitut autot sekä takaisinostovelvoitteella myydyt vuokraamoautot.

Loka-joulukuu 2019

Autokaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 228,5 milj. euroa (190,2 milj. euroa) ja se kasvoi 20,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,6 %. Autokaupan kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP-päästömittausmenetelmässä. Epävarmuus autoverotuksesta ja käyttövoimasta on lisännyt Keskon autokaupan tarjoamien leasing-palveluiden kysyntää. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli loka-joulukuussa 11,6 % (-12,1 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli loka-joulukuussa 16,4 % (18,4 %).

Autokaupassa vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 9,0 milj. euroa (7,2 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,3 milj. euroa (-0,6 milj. euroa).

Autokaupan liikevoitto loka-joulukuussa oli 8,0 milj. euroa (7,0 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -1,0 milj. euroa (-0,1 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 21,6 milj. euroa (12,7 milj. euroa). Investoinnit sisältävät leasing-autokantaan hankitut autot sekä takaisinostovelvoitteella myydyt vuokraamoautot.

MUUTOKSET KONSERNIN RAKENTEESSA

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa.

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Huittisten Laatuauto Oy:n Volkswagen- ja SEAT-liiketoimintojen oston Forssassa ja Huittisissa sekä LänsiAuto Oy:n Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Kesko-konserniin kuuluva K-rauta AB toteutti Fresks-konsernin oston Litorinalta, Oscarson Investiltä ja yhtiön johdolta. Fresks-konserni on merkittävä toimija Ruotsin rautakaupassa. Kauppa vahvistaa merkittävästi Keskon markkina-asemaa Ruotsissa, erityisesti kasvavassa ammattirakentajien asiakassegmentissä.

Kruunuvuoren Satama Oy:stä tuli Kesko Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö 14.6.2019, kun Kesko Oyj, Keskon Eläkekassa ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen toteuttivat sopimuksensa purkaa Kruunuvuoren Satama Oy:n yhteisomistus.

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Laakkonen-konsernin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston.  

Kesko-konserniin kuuluva Konekesko Oy myi Suomen maatalouskoneliiketoiminnan Danish Agro Machineryn suomalaiselle tytäryhtiölle Finnish Agro Machinerylle.

OSAKE, OSAKEMARKKINAT JA HALLITUKSEN VALTUUDET

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2019 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2019 oli 931 363 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,36 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,93 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,24 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä
385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2019 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa 43,60 euroa ja joulukuun 2019 lopussa 58,80 euroa, missä oli kasvua 34,9 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2018 lopussa 47,10 euroa ja joulukuun 2019 lopussa 63,08 euroa, missä oli kasvua 33,9 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-joulukuussa 2019 59,20 euroa ja alin 42,10 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 64,12 euroa ja alin 45,19 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi tammi-joulukuun 2019 aikana 12,2 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 13,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi 34,4 %.

Joulukuun 2019 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 866,1 milj. euroa. B-osakkeiden markkina-arvo oli
4 248,5 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli
6 114,7 milj. euroa ja se nousi vuoden 2018 lopusta 1 562,0 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 6,7 milj. kpl. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 329,7, milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 45,5 milj. kpl. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 459,8 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista tammi-joulukuussa 2019 oli noin 66,0 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Cboe (lähde: Euroland).

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Hallitus päätti 5.2.2019 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon osakepohjaisen sitouttamis- ja kannustinohjelman (PSP) ansaintajakson 2017-2018 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ohjelman kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 71 432 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 6.2.2019 ja 20.3.2019.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 8.4.2019 päätti, että noin 30 % Keskon hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina (pörssitiedote 8.4.2019). Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet hankitaan tai luovutetaan hallituksen jäsenille vuoden 2019 ensimmäistä vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä arkipäivänä. Keskon hallitus päätti toteuttaa yhtiökokouksen päätöksen vuosipalkkioiden osakeosuuden maksamisesta luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia B-sarjan osakkeita Osakeantivaltuutus 2016:n perusteella (pörssitiedote 25.4.2019). Kyseiset osakkeet, 2 378 kappaletta, on siirretty yhtiön hallituksen jäsenille 26.4.2019 (pörssitiedote 26.4.2019).  Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut kolme vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Kesko Oyj:n hallitus on 1.2.2017 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta (performance share plan, PSP) päärakenteena sekä rajoitetusta osakepalkkio-ohjelmasta (restricted share pool, RSP), joka on täydentävä osakepalkkio-ohjelma erityistilanteita varten. PSP:n ohella hallitus on päättänyt siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan) perustamisesta kattamaan siirtymävaihetta, jossa Kesko pitkän aikavälin kannustinjärjestelmärakenteessaan siirtyy yhden vuoden ansaintajaksosta pidempään ansaintajaksoon. Uudesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017 ja siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) toteumasta pörssitiedotteella 1.2.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 20.3.2018 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2018-2021. Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti kalenterivuoden 2018 ansaintakriteereiksi Kesko-konsernin vertailukelpoisen verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). PSP 2018–2021 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 340 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2018-2020. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2018-2020 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2018 alkaneen RSP-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2021. PSP 2018-2021 ja RSP 2018-2020 -osakeohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 21.3.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 19.3.2019 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2019-2022. Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti kalenterivuoden 2019 ansaintakriteereiksi vuoden 2018 kriteerien tavoin Kesko-konsernin vertailukelpoisen verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). Ansaintakriteerit koskevat PSP ohjelmien 2018-2021 ja PSP 2019-2022 ansaintavuotta 2019. PSP 2019–2022 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 310 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2019-2021. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2019-2021 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2019 alkavan RSP-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä 2022. Uudesta PSP 2019-2022 ja RSP 2019-2021 -osakeohjelmasta on kerrottu pörssitiedotteessa 20.3.2019.

Tammi-joulukuussa 2019 yhtiölle on palautunut yhteensä 3 774 osaketta vuosina 2014-2016 voimassa olleen osakepalkkiojärjestelmän, Keskon siirtymävaihteen osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) 2017-2020 ja suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman PSP 2017 ehtojen mukaisesti. Katsauskauden aikaisista palautumisista on kerrottu pörssitiedotteilla 8.3.2019, 14.6.2019 ja 24.9.2019. Osakepalkkiojärjestelmästä 2014-2016 on kerrottu  pörssitiedotteessa 4.2.2014 sekä Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta ja osakepalkkio-ohjelmasta PSP 2017 on kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017.

Keskon hallituksella on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä valtuutus luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka.

Varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään
1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden hankintavaltuutus 2018). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön johdon ja muun henkilökunnan sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus oli voimassa 30.9.2019 saakka.

Kesko Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.4.2018 käyttää 11.4.2018 pidetyn yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia B-osakkeita ja perusti omien osakkeiden määräaikaisen takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön osakepohjaisiin sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 26.4.2018 ja loppuivat 18.5.2018. Tämän jakson aikana Kesko hankki 500 000 omaa B-sarjan osaketta, joiden hinta oli keskimäärin 48,83 euroa. Hankintojen jälkeen Kesko omisti yhteensä 996 325 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastasi noin 1,00 prosenttia Kesko Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteensä 1,46 prosenttia Kesko Oyj:n B-sarjan osakkeiden lukumäärästä. (Pörssitiedotteet 25.4.2018 ja 21.5.2018)

Keskon varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 10 000 000 uuden B-osakkeen antamisesta (Osakeantivaltuutus 2018). Uudet osakkeet voidaan antaa ainoastaan maksua vastaan. Uudet osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Hallitus päättää annettavien osakkeiden merkintähinnan. Hallituksella on oikeus antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2021 saakka ja se kumosi yhtiökokouksen 13.4.2015 hallitukselle antaman valtuutuksen antaa yhteensä enintään 20 000 000 uutta B-osaketta, jota valtuutusta hallitus ei ole käyttänyt.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2019 lopussa 41 175. Se on 430 enemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Joulukuun lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli 36,35 % ja B-osakkeista 52,11 %.

LIPUTUSILMOITUKSET

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osuus ylitti viiden (5) prosentin rajan Keskon osakkeista ja kymmenen (10) prosentin rajan äänistä 28.5.2019. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus Keskon osakkeista ja äänistä laski nollaan 28.5.2019 tehtyjen osakekauppojen seurauksena. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan K-Kauppiasliitto ry:n osuus ylitti viiden (5) prosentin rajan Keskon osakkeista 30.8.2019. (Pörssitiedote 30.8.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osuus alitti viiden (5) prosentin rajan osakkeista 28. lokakuuta 2019. (Pörssitiedote 29.10.2019)

KATSAUSKAUDEN KESKEISIÄ TAPAHTUMIA

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa. (Lehdistötiedote 31.1.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Huittisten Laatuauto Oy:n Volkswagen- ja SEAT-liiketoimintojen oston Forssassa ja Huittisissa sekä LänsiAuto Oy:n Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. (Lehdistötiedote 1.3.2019)

Kesko Oyj sopi Ruotsin Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myymisestä Solar A/S:lle. Kauppa toteutui 15.5.2019 (Lehdistötiedote 12.3.2019 ja 15.5.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K-rauta AB sopi ostavansa Fresks-konsernin, joka on merkittävä toimija Ruotsin rautakaupassa. Kauppa toteutui 17.5.2019. (Lehdistötiedote 29.3.2019 ja 17.5.2019)

Kesko Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen liikevoitto-% 5,0 % ja vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 11,0 %. Asetetuissa kannattavuustavoitteissa on huomioitu IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin vaikutukset. Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on aikaisemman käytännön mukaisesti korolliset nettovelat / käyttökate, ilman IFRS 16 vaikutuksia, enintään 2,5. (Pörssitiedote 25.4.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy sopi ostavansa Laakkonen-konsernin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot. Kaupan kohteena olevien liiketoimintojen yhteenlaskettu pro forma -liikevaihto 2018 oli noin 259 milj. euroa ja liikevoitto 5,4 milj. euroa. Ostettavissa liiketoiminnoissa työskentelevät noin 470 henkilöä siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keskon palvelukseen. Kauppa toteutettiin 1.7.2019. (Lehdistötiedote 25.4.2019 ja 1.7.2019)

Kesko sopi ostavansa Heinon Tukku Oy:n perheyhtiö Tukkuheino Oy:ltä ja henkilöomistajilta. Kauppa toteuttaa Keskon kasvustrategiaa ja monipuolistaa tarjontaa kasvavassa foodservice-markkinassa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 13.9.2019 jatkavansa yrityskaupan käsittelyaikaa 31.10.2019 asti. KKV teki 18.11.2019 markkinaoikeudelle esityksen kaupan kieltämisestä. Yrityskaupan käsittely jatkuu markkinaoikeudessa ja ratkaisua asiaan odotetaan kolmen kuukauden kuluessa. (Lehdistötiedottet 17.5.2019 ja 18.11.2019)

Kesko Oyj, Keskon Eläkekassa ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat 28.5.2019 purkavansa Kruunuvuoren Satama Oy:n yhteisomistuksen. Samassa yhteydessä Ilmarinen hankki Kruunuvuoren Satamalta sen omistamat 3 438 885 Keskon A-osaketta. Kruunuvuoren Satama Oy:stä tuli Kesko Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö 14.6.2019. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Konekesko Oy ja Danish Agro -konserniin kuuluva Danish Agro Machinery A/S sopivat Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoiminnan siirtyvän Danish Agro Machineryn suomalaiselle tytäryhtiölle Finnish Agro Machinerylle 1.8.2019. (Lehdistötiedote 3.7.2019)

Autojen maahantuojana toimivan K-Auton ja vähittäismyynnistä vastaavan K-Caaran elokuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen. Neuvottelujen tuloksena molempien yritysten henkilöstön määrää sopeutettiin ja organisaatiorakenteisiin tehtiin muutoksia. Yrityksistä irtisanottiin yhteensä noin 100 henkilöä. (Lehdistötiedote 4.10.2019)

Kesko sopi yhteensä 700 milj. euron rahoituksesta, jonka korkomarginaali huomioi sen, miten Kesko saavuttaa hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden auditoinneille asetetut vastuullisuustavoitteet. Lainaa nostettiin 300 milj. euroa ja sitä on mahdollisuus nostaa myöhemmin lisää. (Lehdistötiedote 7.10.2019)

Kesko Oyj:n lakiasiaintoimintoja organisoidaan uudelleen. Uudeksi lakiasioista vastaavaksi johtajaksi nimitettiin 1.1.2020 alkaen varatuomari, OTK Lasse Luukkainen, 41. Hän toimii jatkossa myös Keskon hallituksen ja sen valiokuntien sekä konsernijohtoryhmän sihteerinä. Luukkainen raportoi tehtävässään pääjohtaja Mikko Helanderille. Muutoksen yhteydessä Keskon nykyinen lakiasiainjohtaja ja konsernijohtoryhmän jäsen Mika Majoinen siirtyy pois yhtiön palveluksesta. (Pörssitiedote 13.12.2019)

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN 2019 JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Kesko Oyj:n 8.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2018 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,34 euroa osaketta kohden. Osinko maksetaan kahdessa 1,17 euron erässä. Osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivä oli 10.4.2019 ja maksupäivä 17.4.2019. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä oli 10.10.2019 ja maksupäivä 17.10.2019.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiön hallituksessa jatkavat kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskinen (pj), oikeustieteen kandidaatti Peter Fagernäs (vpj), kauppatieteiden maisteri Jannica Fagerholm, kauppatieteiden tohtori Piia Karhu, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen, diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumanen ja kauppias, eMBA Toni Pokela. Hallituksen jäsenet on valittu varsinaisessa yhtiökokouksessa 2018 yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättyessä. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiöjärjestyksen kohtia 6 § Tilintarkastaja, 9 § Yhtiökokouskutsu ja 10 § Varsinainen yhtiökokous.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään vuonna 2020 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Kesko Oyj:n hallitus valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallituksen koko kolmivuotiseksi toimikaudeksi ja valiokuntien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja jäsenet vuodeksi kerrallaan. Varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Esa Kiiskisen ja varapuheenjohtajaksi Peter Fagernäsin. Varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2019 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus piti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin Jannica Fagerholm (pj), Matti Kyytsönen (vpj) ja Piia Karhu. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Esa Kiiskinen (pj), Peter Fagernäs (vpj) ja Matti Kyytsönen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 8.4.2019.

KESTÄVÄ KEHITYS

K-ryhmän sähköautojen latausverkosto K-Lataus nousi Suomen suurimmaksi pikalatausverkostoksi.

Asiakkaiden käyttöön K-Ostokset-palveluun tuotiin hiilijalanjälkimittari, jonka avulla voi seurata ostostensa ilmastovaikutuksia ja tehdä ilmaston kannalta kestävämpiä valintoja.

K-ruokakaupoille kehitettiin uusi energiankierrätysmalli, jonka avulla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 % ja kiinteistöstä tulee energian osalta lähes hiilineutraali.

K-ryhmä keräsi asiakkaidensa kanssa ennätyskorkean lahjoitussumman,  yli 770 000 euroa, vuoden 2019 Roosa nauha -kampanjalle.

Ympäristöjärjestö WWF myönsi Keskon päätoimitalolle K-Kampukselle Green Office -sertifikaatin.

Keskon vuosiraportti valittiin Vastuullisuusraportointi-kilpailun Ihmisoikeus-sarjan voittajaksi.

Viiden K-Supermarketin kalatiskeille myönnettiin MSC- ja ASC-jäljitettävyyssertifikaatit.

RISKIENHALLINTA

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja toimintotasoilla koko konsernissa.

Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Talouskasvun hidastuminen

Talouden kasvunäkymiin liittyy epävarmuutta Keskon toimintamaissa. Taloustilanteen merkittävä heikentyminen vaikuttaisi erityisesti autokauppaan sekä rakentamisen markkinaan. Päivittäistavarakaupassa talouskasvun hidastuminen korostaisi hinnan merkitystä kulutuskäyttäytymisessä.

Kriittisen tiedon joutuminen vääriin käsiin

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityskauppojen integrointi

Ruotsissa ja Norjassa tehtyjen yritysostojen integraatiot ovat käynnissä ja niiden läpivientiin liittyy operatiivisia riskejä.

Autokaupan markkinatilanne

Kuluttajien epävarmuus liittyen autojen käyttövoimaan, jälleenmyyntiarvojen kehittymiseen ja mahdollisiin autoverotuksen muutoksiin voi heikentää autokaupan markkinatilannetta.

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai jatkuvasti lisääntyvät kyberuhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Henkilöstön saatavuus

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Toteutuneet yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta. Pääkaupunkiseudulla on vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilökuntaa logistiikkaan ja kauppoihin.

Tuotteiden turvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Lainsäädäntö ja sopimukset

Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä muutostarpeita ja lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä. EU:n tietosuoja-asetus on korostanut henkilötietojen suojaamisen tarvetta.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Kaupungistumisen seurauksena, markkinatilanteen muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, korruption välttämisen sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta ja voivat aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voidaan jakaa kahteen osaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Keskolle liittyvät lisääntyvään sääntelyyn ja sään ääri-ilmiöihin. Lisääntyvä sääntely edellyttää muutoksia liiketoimintaan ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja kauppapaikkaverkostossa. Keskon toiminnan vaikutukset ilmastolle liittyvät puolestaan Keskon energiaratkaisuihin ja päästöihin sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden elinkaaren vaikutuksiin.

Raportointi markkinoille

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2020-12/2020) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2019-12/2019). Arvio tulevasta kehityksestä pitää sisällään IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin vaikutukset konsernin vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä katsauskautta seuraavalla että katsauskautta edeltäneellä 12 kuukauden ajanjaksolla.

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon eri toimintamaissa. Keskon toimintamaissa yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kasvanut ja talouden kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä, mutta markkinan ennakoidaan kasvavan. Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinassa asuntojen uudisrakentamisen volyymin normalisoiduttua huippuvuosien tasosta painopisteen ennakoidaan siirtyvän korjausrakentamiseen ja toimitilarakentamiseen. Suomen autokaupassa markkinan ennakoidaan olevan hieman pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa matalammalla tasolla.

Kesko jatkaa määrätietoisesti liiketoimintansa asiakaslähtöistä uudistamista ja strategiansa toteuttamista. Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 30.3.2020 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 vahvistetun taseen perusteella osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,52 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä 1,28 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 1.4.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 8.4.2020.

Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän täsmäytyspäivänä 1.10.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.  Hallitus ehdottaa samalle yhtiökokoukselle myös maksuttomasta osakeannista päättämistä. Jos hallituksen ehdotus maksuttomasta osakeannista hyväksytään, jakautuu toinen erä yhden vanhan ja kolmen uuden osakkeen kesken siten, että kullekin osakkeelle maksetaan 0,31 euroa/osake. Ellei yhtiökokous hyväksy hallituksen ehdotusta maksuttomasta osakeannista, osingon toisena eränä maksetaan 1,24 euroa/osake. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi 8.10.2020. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2020 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 088 389 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 249 702 740,28  euroa.

Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 447 026 389,20  euroa, josta tilikauden voitto on 393 877 216,77  euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2020 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2019 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2019 vuosiraportin viikolla 10 internetsivuillaan osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2019, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.

Helsingissä 4.2.2020
Kesko Oyj
Hallitus
 

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, puhelin 010 53 22113, sijoittajasuhdejohtaja Hanna Jaakkola, puhelin 010 53 23540 ja talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 010 53 22338. Suomenkielinen webcast tilinpäätösinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen audiokonferenssi tilinpäätösinfosta pidetään tänään klo 12.30 (Suomen aikaa). Audiokonferenssiin kirjaudutaan Keskon internetsivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

Kesko Oyj:n vuoden 2020 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 28.4.2020. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internetsivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

KESKO OYJ

LIITE: Tiinpäätöstiedote