Kamux ja CAP ryhtyvät turvatalkoisiin: Testaa tiedätkö mitä tieliikennelain uudistumisen myötä pitää ottaa huomioon pimeällä ja liukkaalla ajaessa
Nyt käynnissä on ensimmäinen syksy uuden tieliikennelain voimaan astumisen jälkeen, minkä vuoksi käytettyjen autojen kauppaketju Kamux ja CAP-Autokoulu antavat vinkit turvalliseen liikkumiseen pimenevissä illoissa. Yritykset ovat aloittaneet yhteistyön edistääkseen hyvää liikennekulttuuria ja lisätäkseen autoilun turvallisuutta.
Uusi tieliikennelaki astui voimaan tämän vuoden kesäkuussa ja toi tullessaan tukun uusia käytänteitä, jotka jokaisen on hyvä kerrata lähestyessämme vuoden pimeintä ja liukkainta aikaa. Lain päivittymisen myötä esimerkiksi tielle tai kaistalle voidaan asettaa vähimmäisnopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä.
Lisälaitteet eivät korvaa ennakointia tai ajotaitoja
”Laki ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoituksesta on peräisin 1980-luvulta, jonka jälkeen ajoneuvotekniikka on kehittynyt huomattavasti. Nykyisissä autoissa on monia turvallisuutta edistäviä ominaisuuksia ja lisävarusteita, kuten vakionopeudensäädin, luiston- ja törmäyksenestojärjestelmä sekä kaistavahti, joilla turvallisuutta voi parantaa etenkin huonoissa sääolosuhteissa ajaessa. Kuitenkin lisälaitteitakin tärkeämpää turvallisessa ajamisessa on kuskin ajotaidot. Neliveto on hyvä talvikeleillä, mutta sen turvallisuuteen ei pidä tuudittautua – onnettomuusriski saattaa jopa kasvaa, jos nelivedon siivittämänä ajonopeudet kasvavat. Tärkeää on muistaa, että uusi tieliikennelaki myös vaatii autoilijoilta aiempaa enemmän valppautta ja ennakointia”, Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki sanoo.
Nykyään kokonaismassaltaan enintään 750-kiloista kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h tiekohtaisen nopeusrajoituksen niin salliessa. Sampsa Lindberg CAP-Autokoulusta huomauttaa, että perävaunujen osalta riskit aiheutuvat useimmiten huolimattomasta ja virheellisestä kuorman sijoittamisesta sekä sitomisesta.
”Myös perävaunujen kunnossa on paljon eroja. Vanha perävaunu voi olla jo alle 80 tuntinopeudessa ääritilanteissa arvaamaton, kun taas hyväkuntoisella ja uudella perävaunulla voi turvallinen vetonopeus olla hyvin 100 km/h.”
Muuttunut talvirengaspakko hämmentää
Ennakointia täytyy harjoittaa aiempaa täsmällisemmin myös renkaidenvaihdossa. Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää – eli talvirengaspakko sidotaan entistä enemmän keliolosuhteisiin. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.
”Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että olosuhteet saattavat muuttua nopeasti leudon syksyisistä talven liukkaisiin, ja säätiedotuksia seurataan tiiviisti. Talvi oikeasti yllättää suomalaisen aika harvoin, vaikka se vitsinä kulkeekin. Havaintojemme mukaan lakimuutos on kuitenkin herättänyt hiukan hämmennystä, kun siihen on otettu mukaan autoilijan vastuu arvioida sääolosuhteita ja tilanteita. Ehkä haastavin tilanne on eteläisessä Suomessa, jossa liukkaan kelin päivät saattavat vuorotella miellyttävien ajokelien kanssa. Autokaupoilla kannattaa kiinnittää huomiota talvirenkaiden kuntoon – silloinkin, kun kauppoja tehdään kesäkeleissä. Näin ei tule yllätyksiä talven saapuessa”, Iiskonmäki kertoo.
Uudistus sujuvoittanut pysäköintiä
Kaupunkilaisille silmiinpistävin ero vanhaan on se, että taajaman kaksisuuntaisella tiellä saa nyt pysäköidä vasemmalle puolelle tietä. Lisäksi pysäköintiajan alkamisen voi pysäköintikiekon sijaan ilmoittaa esimerkiksi digitaalisella laitteella tai kirjoittamalla sen paperille.
”Pysäköintitapojen vaihtoehdot ovat lisänneet pysäköinnin sujuvuutta. Kadun kaksi- tai yksisuuntaisuuden tunnistamista se tietysti osin vaikeuttaa ja autokoulussa keskitytäänkin sen opettamiseen, että kyseinen pysäköintitapa vaikeuttaa parkista lähtevän kuljettajan havainnointia, etenkin pimeällä. On entistä tärkeämpää seurata pysäköityjen autojen mahdollisia liikkeellelähtöjä, sillä havainnoitavaa on tien kummallakin puolen”, Lindberg kertoo.
”Parkkeeratessa rattia tulee käännettyä nyt entistä useammin toiseen suuntaan kuin yleensä. Tämä voi aiheuttaa tottumattomalle kuskille aluksi päänvaivaa, mutta esimerkiksi peruutustutka on suosiotaan kasvattava lisälaite ja oiva apuri uusiin pysäköintitilanteisiin”, Iiskonmäki lisää.
Pyörän takavalopakko auttaa havainnointia pimeässä
Kuljettajan valppaus on erityisen isossa roolissa taajama-ajossa liukkailla keleillä, eikä vähiten siksi, että joillain yksisuuntaisilla autoteillä on sallittua ajaa pyörällä väärään suuntaan.
”Liikenneturvallisuuden kannalta on hieno asia, että pyöräilijöille tuli pakolliseksi käyttää punaista takavaloa hämärässä tai pimeässä ajaessa. Etenkin siksi, ettei pyörää edelleenkään ole pakko taluttaa suojatien yli, vaan ylityksen voi tehdä ajaen. Kun autoilija muistaa aina sopeuttaa ajovauhtinsa vallitseviin olosuhteisiin, niin vaaratilanteiden voi olettaa vähentyvän”, Iiskonmäki arvioi.
”Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisäksi liikenteessä liikutaan nykyisin hyvin monimuotoisilla sähköisilläkin välineillä. Siksi ennakointi on avainasemassa ja siihen keskitytään autokoulussa erityisen paljon. On hyvä muistaa, että ajokorttikoulutus on laajin liikennekasvatuksen muoto”, Lindberg lisää.
FAKTABOKSI: MISSÄ TIELIIKENNELAKIA SOVELLETAAN
- Yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai käytetty alue, mm. maantie, katu, yksityinen tie, moottorikelkkailureitti tai muu vastaava.
- Markettien pysäköintialueet ja huoltoasematkin ovat yleisiä teitä.
- Tehdas, satama ja kasarmialue eivät ole, koska niille on rajattu pääsy.
Kamux ja CAP-Autokoulu ovat aloittaneet yhteistyön edistääkseen hyvää liikennekulttuuria ja lisätäkseen autoilun turvallisuutta. Kamuxilta auton ostavat asiakkaat saavat pääsyn CAP-Autokoulun verkko-oppimispakettiin, jonka avulla voi virkistää omaa osaamistaan ja muistuttaa mieleen ensiaputaitojen tärkeimmät asiat.
Lisätietoja:
Tommi Iiskonmäki, maajohtaja, Kamux Suomi Oy, 040 5801 498
Sampsa Lindberg, HR ja yhteiskuntasuhteet, CAP-Autokoulu, 041 730 3664
Kamux Oyj on nopeasti kasvanut käytettyjen autojen sekä niihin liittyvien palveluiden myyntiin erikoistunut vähittäiskaupan ketju. Kamux yhdistää digitaalisen kaupankäynnin kattavaan myymäläverkostoon tarjotakseen asiakkailleen erinomaisen palvelukokemuksen ajasta tai paikasta riippumatta. Digitaalisten kanavien lisäksi yhtiöllä on yhteensä 78 myymälää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Kamux aloitti toimintansa vuonna 2003 Hämeenlinnassa ja on myynyt perustamisensa jälkeen noin 300 000 käytettyä autoa, joista 55 432 autoa vuonna 2019. Kamuxin liikevaihto nousi 658,5 miljoonaan euroon vuonna 2019. Kamuxin palveluksessa oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 595 henkilöä vuonna 2019. Kamuxin osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. www.kamux.com
CAP-Group toteuttaa laadukasta ajokorttikoulutusta hyödyntäen simulaattoriopetusta sekä etäteoriaopetusta lähes sadassa CAP-Autokoulussa valtakunnallisesti sekä CAP-Ammattiliikenteen toteuttamaa tehokasta kuljettajakoulutusta yrityksille ja Puolustusvoimille eri puolilla Suomea. Vuonna 2020 CAP-Group Oy:llä työskentelee yhteensä noin 400 tyytyväistä työntekijää ja useita sopimuskouluttajia. CAP haluaa olla kannattavasti kasvava valtakunnallinen kuljettajakouluttaja, joka ohjaa markkinakehitystä ja hyödyntää sen mahdollisuuksia. CAP-Group Oy:n omistava Verdane on pohjoismainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa rahastojensa kautta teknologiavetoisiin kasvuyrityksiin. www.cap.fi
