Maakuntakeskusten elämänlaatu vetoaa suomalaisiin

Report this content

Kärkimedian tuoreen Kotiseutu-tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat maakuntakeskuksia. Maakuntakeskukset koetaan juuri oikean kokoisiksi: ne pystyvät tarjoamaan riittävän laajan palveluvalikoiman ilman että tärkeänä pidetystä yhteisöllisyydestä tarvitsisi tinkiä.

Peräti 89 prosenttia suomalaisista uskoo suurten maakuntakaupunkien merkityksen lähivuosina kasvavan. Pääkaupunkiseutulaisistakin tätä mieltä on 84 prosenttia.

Yhteisöllisyyden lisäksi maakuntakeskuksissa arvostettiin erityisesti elämänlaatua. Parempaan elämänlaatuun vaikuttavat esimerkiksi asumisen hinta, kaiken tarvittavan läheisyys, luonto sekä leppoisa ja kiireetön elämänmeno.

”Omassa maakunnassani elämä on ihmisen mittaista ja kokoista, asiat ovat hyvin hallittavissa. Elämä on täysipainoista, nautittavaa ja kehittävää. Pääkaupunkiseudun näen kasvottomana kiireen tyyssijana”, vastasi eräs tutkimukseen osallistunut vuonna 1962 syntynyt pohjoissuomalainen nainen.

”Ihmiset ovat todella iloisia ja mukavia: kaupungilla voi mennä juttelemaan vieraillekin ihmisille ja kysyä vaikka apua”, totesi puolestaan vuonna 1987 syntynyt itäsuomalainen nainen.

Pääkaupunkiseudun elämänlaatua pitää muuta maata parempana vain yhdeksän prosenttia suomalaisista. Pääkaupunkiseutulaisista omaa elämänlaatuaan pitää muuta maata parempana kolmannes vastaajista - alueen naisista tätä mieltä on vain neljännes.

Näkemykset kehä kolmosen sisä- ja ulkopuolisen elämän eroista ovat tutkimuksen mukaan muutenkin vahvoja. Maakunnissa pääkaupunkiseudun elämänmeno nähdään kiireisenä, stressaantuneena ja itsekeskeisenä suorittamisena, joka pyörii rahan ja muiden materiaalisten arvojen ympärillä. Myös pääkaupunkiseutulaiset kritisoivat omaa elämäntyyliään liian kiireiseksi.

”Pääkaupunkiseudulla on leikisti hektisempää kuin muualla Suomessa. Ihmiset ovat huomattavasti pinnallisempia eikä täällä voi sillä tavoin luottaa ihmisten puheisiin kuin vaikka Pirkanmaalla tai Pohjanmaalla”, totesi tutkimuksessa vuonna 1966 syntynyt pääkaupunkiseutulainen mies.

Suomalaisista 59 prosenttia piti pääkaupunkiseutulaisten arvoja kovempina kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudun arvojen kovuuteen uskoivat erityisesti korkeakoulutetut (64%), yli 50-vuotiaat (68%) sekä pääkaupunkiseudun miehet (72 %).

Maakuntakeskusten arvostus näkyy myös niiden kiinnostavuudessa. 60 prosenttia suomalaista uskoo muuttoliikkeen kulkevan seuraavan kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulta maakuntiin. Maakuntiin muuttoon uskovat enemmän naiset kuin miehet. Peräti 47 prosenttia pääkaupunkiseudun naisista uskoo muuttoliikkeen jatkossa kulkevan metropolialueelta maakuntiin. Eniten muuttoliikkeeseen pääkaupunkiseudulle uskovat maakuntien asukkaista pohjoissuomalaiset miehet (57 prosenttia) sekä itäsuomalaiset naiset (48 prosenttia).

Kärkimedian Kotiseutu-tutkimus toteutettiin kesän 2008 aikana. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1720 lukijaa yhdeksästä eri puolilla Suomea ilmestyvästä Kärkimedia-lehdestä (Helsingin Sanomat, Aamuposti, Etelä-Suomen Sanomat, Ilkka, Satakunnan Kansa, Etelä-Saimaa, Karjalainen, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa). Eri alueiden aineistot painotettiin vastaamaan toisiaan iän ja sukupuolen mukaan.

Lisätiedot: Marja Isokangas-Huiko, Kärkimedia, 040 5588 066
Kotiseutu-tutkimusraportti on ladattavissa osoitteessa www.karkimedia.fi/kotiseutu .
Raportissa on lisää lukijapaneeleihin osallistuneiden suomalaisten avovastauksia.

Liitteet & linkit