Kauppa on pettynyt debit-maksamisen uusiin tariffeihin

Kaupan liitto on pettynyt Luottokunnan uusiin debit-maksukorteista perimiin kauppiaishintoihin. Luottokunta julkisti Visa- ja MasterCard-maksukorttien uudet kauppiashinnat 28.11.2010. Debit- ja online-korttien kauppiasveloitus säilyy sirumaksutapahtumien osalta 0,31 prosentissa, kuitenkin siten että enimmäisveloitus on 75 senttiä maksutapahtumalta. Vähimmäisveloitus on kaikissa korttitapahtumissa 4 senttiä. Magneettijuovatapahtumien osalta provisio nousee 0,51 prosenttiin. Luottokorttien osalta tariffit pysyvät ennallaan. Uudet hinnat astuvat voimaan helmikuun alussa 2011.

 – Kauppa on pettynyt, että prosentuaalisesta hinnoittelusta ei päästy eroon. Online-korttien hinnoittelumalliin perustuvan debit-korttien hinnoittelun todettiin aikoinaan olevan väliaikainen. Selkein ratkaisu, jota kauppa on esittänyt sekä Suomessa että Euroopassa, on tapahtumaperusteinen senttimääräinen maksu, joka kattaa prosessoinnin kustannukset ja luonnollisesti myös kohtuullisen liikevoiton, asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta toteaa.

Korttimaksun suuruuteen pohjautuva prosentuaalinen kauppiasmaksu ei perustu tapahtumakohtaisiin todellisiin kustannuksiin. Tällainen kauppiasmaksu ei ole läpinäkyvä vaan on korotusautomaatti.

Uusi hinnoittelu nostaa kaupan kustannuksia noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa verrattuna aikaan, jolloin debit-kortteja ei ollut käytössä. Tariffikorotuksen lisäksi kauppa saa debit-korteilla maksetuista ostoksista rahat tililleen hitaammin kuin pankkikorttien aikaan, mikä lisää kauppojen rahoituskustannuksia.

 – Nykyisessä mallissa voidaan pitää pienenä valonpilkahduksena niin sanotun leikkurin asettamista maksujen ala- ja ylälaitoihin. Tämä jakaa korttimaksamisen kustannusta kauppojen osalta tasapuolisemmin. Tosin rajat olisivat voineet olla alhaisempiakin. Myönteisenä voidaan pitää myös sitä, että Suomi säilyy maksamisen kustannuksissa eurooppalaisessa etulinjassa, vaikka parempaan olisi ollut myös mahdollisuus, Räisänen toteaa.

Kustannusnousun taustalla siirtyminen kansainvälisiin korttiohjelmiin

Korttimaksamisen kustannusnousun taustalla on luopuminen kansallisesta pankkikortista ja siirtyminen kansainvälisten korttiohjelmien tuotteisiin, mikä muutti korttimaksamisen hinnoittelua. Korteilla maksaminen kallistuu merkittävästi pankkikorttiaikaan verrattuna. Korttimaksuja vastaanottavien yritysten kustannukset nousevat nelinkertaisiksi. Keskeinen syy kustannusnousuun on kansainvälisten korttiohjelmien kortteihin liittyvä monenvälinen siirtomaksu eli niin sanottu interchange fee, jota pankkikorttimaailmassa ei ollut.

Interchange fee on maksukortin myöntäneelle pankille tilitettävä maksu, joka muodostaa noin kaksi kolmannesta kaupalta perittävästä maksusta. Itse tapahtuman prosessoinnin eli käsittelyn kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Kauppa on panostanut korttimaksamiseen

Kauppa on panostanut merkittävästi myös korttimaksamisen kehittämiseen. Investointeja on tehty maksamisen laitekantaan, turvallisuusjärjestelmiin ja kaupat ovat osallistuneet asiakkaiden kouluttamiseen sirukortteihin siirryttäessä, jotta korttimaksaminen sujuisi nopeasti, luotettavasi ja turvallisesti.

Maksupalvelulaki

Toukokuun alussa 2010 astui voimaan maksupalvelulaki, mikä mahdollistaa korttimaksujen perimisen asiakkailta. Jos yritys tällaiseen ryhtyy, sen on ilmoitettava asiasta selkeästi asiakkaille ennen maksutapahtuman suorittamista. Asiakkailta perittävä maksu ei saa ylittää yritykseltä itseltään perittävää maksua. Perityn maksun suuruus pitää näkyä myös asiakkaan kassakuitilla

Lisätiedot:   

Kaupan liitto, asiamies Matti Räisänen, puh. 050 357 1959, matti.raisanen@kauppa.fi

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa.