Puolueiden verolinjaukset myrkkyä erikoiskaupalle

Kaupan liiton selvityksen mukaan puolueiden esittämät veronkiristykset moukaroisivat erityisen raskaasti erikoiskaupan yrityksiä, jotka ovat usein pieniä ja yrittäjävetoisia. Kaupan liitto esittää, että sekä yritysveroa ja työn verotusta pitää laskea ja työantajamaksuja ja palvelualojen sähköveroa keventää. Liitto torjuu myös alv:n korotuksen.

Kaupan liitto on analysoinut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen* avulla, miten Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n sekä lisäksi Hetemäen työryhmän veroehdotukset vaikuttaisivat kaupan alan nettotuloksiin. Puolueiden verotavoitteet vaikuttavat kauppaan muun muassa ostovoiman ja suorien kustannusten kautta. Tuloksiin vaikuttavat muun muassa yritysvero, ansiotulovero, arvonlisävero, kiinteistövero, pääomatulovero, energiaverot ja erilaiset ympäristö- ja valmisteverot.

Tulokset kertovat, että sosiaalidemokraattien verolinjaukset leikkaisivat kaupan nettotuloksia eniten kaikilla kaupan aloilla. Kuitenkin kaikkien puolueiden vero-ohjelmat moukaroisivat eniten erikoiskauppaa. Erikoiskaupan alttius veronkirityksille johtuu siitä, että sen kustannusrakenne on herkempi kuin muussa kaupassa. Esimerkiksi rahoituskustannukset ovat erikoiskaupassa lähes 260 prosenttia päivittäistavarakaupan kustannuksista. Vaikka liiketuloksella mitattuna nämä kaksi kaupan alaa ovat samaa suuruusluokkaa, niin erikoiskaupan nettotulos 52 miljoonaa on vain 22 prosenttia päivittäistavarakaupan 230 miljoonan euron nettotuloksesta.

”Erikoiskaupassa on pieniä yrityksiä, joiden neuvotteluvoima rahoitusmarkkinoilla on heikko. Kun tulevat kiristykset iskevät näihin yrittäjiin, tulemme näkemään monta konkurssia, fuusiota, ketjuuntumista ja viime kädessä kilpailun vähenemistä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala ennustaa.

Vaikka Kokoomuksen ohjelma on lempein erikoiskaupalle, sekin tarkoittaa yli 42 prosentin leikkauksia alan yritysten nettotuloksiin. SDP:n leikkuri veisi sen sijaan näiltä kaupoilta yli 70 prosenttia tuloksesta. Sosiaalidemokraattien tavoite pitää arvonlisävero ennallaan ei riitä paikkaamaan sitä, että he olisivat valmiita leikkaamaan kuluttajien ostovoimaa ja yritysten tuloksia 1,1 miljardilla eurolla pääomaveron, valmiste- ja ympäristöverojen kiristyksillä.

Kaupan liitto toivoo, että puolueet miettisivät nyt aidosti, miten pienten palvelualojen yritysten toimintamahdollisuuksia parannetaan ja että veronkiristysten sijaan etsittäisiin tapoja tehostaa julkista sektoria. Kaupan liitto toivoo, että tuleva hallitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet kotimaisen pk-palvelualan turvaamiseksi:

• Työn verotusta tulee alentaa ja luopua vähennysjärjestelmistä, jotka eivät kannusta työntekoon.
• Arvonlisävero tulee pitää ennallaan, koska korotukset syövät suoraan kuluttajien ostovoimaa.
• Yhteisöveron lasku 22 prosenttiin on vahva kannuste palvelualan yrityksille.
• Palvelualojen sähkövero täytyy laskea teollisuuden tasolle.

”Työllistävä palvelusektori ei voi olla päämaksaja tulevissa verotalkoissa. Kireä palkkavero syö ostovoimaa, mikä näkyy lopulta palvelujen työllisyydessä. Pienien palkkojen veronkiristykset luovat kannustimia pysytellä työelämän ulkopuolella”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Nykyisessä ansiotuloverotuksessa on vähennyksiä, jotka eivät kannusta työntekoon. Vähennysjärjestelmän uudistamisella voidaan saavuttaa useiden miljoonien eurojen vuosittainen verotuotto. Esimerkiksi valtion verotuksen eläketulovähennykselle ei ole perusteita, koska eläkkeiden verotuksen pitäminen keinotekoisesti palkansaajan verotuksen tasolla ei kannusta työurien pidentämiseen.

Kulutusverotus on jo puolestaan Suomessa eurooppalaisittain ankaraa. Arvonlisävero on osa työvoimakustannuksen verokiilaa ja syö kotimaista ostovoimaa ja palvelusektorin elinvoimaisuutta.

”Suuri osa suomalaisista kuluttajista asuu lähellä Viroa, jonka palvelusektori hyötyy Suomen korkeista hinnoista. Myös ulkomaisten verkkokauppojen myynti on Suomessa jatkuvasti kasvanut. Arvonlisäverotuksen kiristäminen tarkoittaa suoraa tukea ulkomaisille palveluille ja heikentää kotimaista kysyntää”, Pekkala linjaa.

Liitteet:

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen –esitys
Kaupan liiton hallitusohjelmatavoitteet

* Kustannuslaskelmien pohjana ovat kaupan tilinpäätöstiedot vuodelta 2009 ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemä vaikutusanalyysikehikko. Tulkinnat puolueiden verotavoitteista on tehty Kaupan liitossa ja PTT:ssä. Tulkinnat pohjautuvat kirjoitettuihin vero-ohjelmiin ja osittain ohjelmien epämääräisyydestä johtuen puolueiden edustajien puheisiin ja kirjoituksiin. Perussuomalaisten vero-ohjelmaa ei ole voitu ottaa mukaan tähän tarkasteluun sen muita puolueita vielä suuremman epämääräisyyden vuoksi. Työnantaja- ja palkansaajamaksujen kiristys on mukana kaikissa laskelmissa PTT:n arvioimalla suuruudella.

Lisätietoja:          Juhani Pekkala, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, juhani.pekkala@kauppa.fi, p. 0400 419 560
                              Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, jaana.kurjenoja@kauppa.fi, p. 040 820 5378

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa.