Suomen nuorisoa uhkaa työttömyys ja syrjäytyminen

​Suomen suurin nuorisotyöllistäjä kauppa vaatii poliittisilta päättäjiltä toimia nuorten työllisyys- ja asuntotilanteen parantamiseksi. 

Nuorisotyöttömyys on pahentunut nopeasti Suomessa viimeisen vuoden aikana. Alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on jo lähes 27 prosenttia. Samanaikaisesti asuntojen hintakehitys kasvukeskuksissa on karannut käsistä, mikä on nuorille vaikea yhtälö. Palkan pitäisi riittää vuokraan tai oman asunnon hankkimiseen.

Kauppa on Suomen suurin nuorisotyöllistäjä. Kaupan 270 000 työllisestä on yli 30 prosenttia alle 30-vuotiaita. Muilla aloilla nuorten osuus työllisistä on 20 prosenttia. Kaupalla on siksi merkittävä rooli yhteiskunnassa edistää nuorison hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. 

Kauppa on laatinut osana hallitusohjelmatavoitteitaan erillisen viiden kohdan nuoriso-ohjelman.

"Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, jotta nuorisotyöttömyys lähtisi laskuun ja nuorten syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa", liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Seuraavassa on listattu kaupan ehdotukset nuorten tilanteen auttamiseksi:

 1. Palkkatukijärjestelmä nuorille
Nykyinen ikääntyvien palkkatukijärjestelmä on tuloksiltaan tehoton ja kohdistuu käytännössä kuntasektoriin. Tukijärjestelmää tulisikin kohdentaa nuoriin, alle 26-vuotiaisiin työntekijöihin ja rajata koskemaan pelkästään yksityistä sektoria. Näin siitä ei tule julkisen sektorin sisäistä tulonsiirtojärjestelmää. 

2. Asuntopolitiikka
Nuorilla on oltava mahdollisuus asua siellä, missä on työtä. Varsinkin pääkaupunkiseudun hintataso on niin korkea, ettei nuorilla ole mahdollisuuksia hankkia kohtuuhintaista asuntoa. Valtion on pakko tehdä jotain nuorten asuntotilanteen helpottamiseksi. Hallituksen pitää löytää oikeat ja toimivat tukimuodot esimerkiksi nuorten asumisen korkotukena tai vastaavana.

 3. Koulutus
Hyvä koulutus kantaa nuorta koko elämän. Osa peruskoululaisista ei kuitenkaan viihdy koulutyössä ja samalla erilaiset oppimisvaikeudet ovat yleistyneet. Kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen keskeytyksittä peruskoulun jälkeen on liian haasteellista monille nuorille, mikä lisää syrjäytymisvaaraa. Kaupan alalle pitää luoda starttiohjelma, jossa nuori tekemällä oppii kaupan perustyötehtäviä yrityksessä. Tavoitteena on, että nuori työllistyisi startin kautta kaupan alalle ja riittävästi työkokemusta hankittuaan voisi suorittaa liiketalouden perustutkinnon eli merkonomitutkinnon näyttötutkintona.

 4. Maahanmuuttajanuoret
Maahanmuuttajat ovat olennainen tekijä tulevaisuuden työmarkkinoilla niin kaupassa kuin muillakin toimialoilla. Maahanmuuttajaperheiden lasten koulunkäyntiä on tuettava. Erityisesti on korostettava työelämätietoutta ja suomen kieltä, jotta jatko-opinnot ja kunnollinen työura olisivat myöhemmin mahdollisia.

 5. Turvallisuus
Kaupan turvallisuus on koko yhteiskunnan turvallisuutta. Myymälävarkauksien kasvu on hälyttävä kehityssuunta. Kaupan asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuteen täytyy panostaa ja katkaista nuorten rikostentekijöiden rikoskierre aikaisessa vaiheessa, koska tämä auttaa myös syrjäytyneitä nuoria saamaan otteen elämästä. Peruskoululaisiin pitää vaikuttaa, jotta he ymmärtävä myymälävarkauksien seuraukset sekä tekijälle että yrityksille.

Lisätiedot: Juhani Pekkala, Kaupan liitto, p. 0400 419560, juhani.pekkala@kauppa.fi

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa.