Aslak- ja Tyk-kuntoutukset parantavat mahdollisuuksia jatkaa työuraa

Paras tulos saavutetaan, kun kuntoutus aloitetaan ennen pitkiä sairauslomia ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Tuoreessa rekisteriselvityksessä tarkastellaan vuonna 2007 Kelan kuntoutuksen päättäneiden työuran jatkumista kolme vuotta kuntoutuksen jälkeen. Tarkastelu perustuu laajempaan Kelan kuntoutusta hakeneiden tai saaneiden rekisteriseurantaan. Vastaavia selvityksiä on aiemmin tehty kuntoutuksen vuonna 2002 ja 2003 päättäneille.

Aslak-kuntoutus eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on luonteeltaan varhaiskuntoutusta ja sillä pyritään ansiotyössä käyvän, oireilevan ja vajaakuntoisuuden uhkaaman henkilön toiminta- ja työkyvyn edistämiseen. Tavoitteena on samalla parantaa työssä jaksamista sekä työn ja elämän hallintaa. Toimenpiteet kohdistuvat paitsi kuntoutujaan myös työhön ja työolosuhteisiin.

Tyk-kuntoutuksella puolestaan pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä tilanteessa, jossa työkyvyttömyyden uhka on jo todellinen. Myös siinä kiinnitetään huomiota työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla.

Kolme vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen Aslak-kuntoutujista 96 % ja Tyk-kuntoutujista 77 % oli työmarkkina-asemaltaan aktiiveja, toisin sanoen he olivat työllisiä, työttömiä tai opiskelijoita. Vanhuuseläkkeelle oli siirtynyt kaikista Aslak-kuntoutujista 2 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 %. Vastaavasti Tyk-kuntoutujista 11 % oli siirtynyt vanhuuseläkkeelle ja 9 % työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä valtaosalla oli eläkehakemuksessa eri sairaus kuin kuntoutushakemuksessa. Kummassakin kuntoutusmuodossa ei-aktiivien osuus oli kasvanut tarkastelujaksolla 2007–2010 keskimääräistä useammin miesten ja ennen kaikkea vanhimpaan ikäryhmään kuuluneiden keskuudessa.

Aktiivisessa työmarkkina-asemassa vielä kolmen vuoden kuluttua Aslak-kuntoutuksesta olivat todennäköisimmin 26–52-vuotiaat naiset, jotka toimivat terveydenhuoltotyössä, hallinto- ja toimistotyössä tai teknisessä ja tieteellisessä työssä ja jotka eivät olleet kuntoutuksessa vähän ennen Aslak-kuntoutusta. Vastaavasti Tyk-kuntoutujista työmarkkinoiden käytettävissä olivat 28–56-vuotiaat naiset, joilla oli vain vähän sairauspäivärahapäiviä.

Selvityksen perusteella Aslak- ja Tyk-kuntoutukset parantavat mahdollisuuksia jatkaa työuraa. Tämä kuitenkin edellyttää varhaista kuntoutustarpeen toteamista sekä eri osapuolten – työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan – välistä yhteistyötä ennen kuntoutusta ja sen jälkeen. Kuntoutuksen käynnistäminen jo ennen pitkiä sairauslomia tukee työelämässä pysymistä.

Lisätietoja:

Kelan tutkimusosasto,

tutkija, LuK Tuula Toikka, puh. 020 63 42845

tutkimusprofessori, LKT Ilona Autti-Rämö, puh. 020 634 1910 tai 050 558 2205

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Lind J, Toikka T, Heino P, Autti-Rämö I. Aslak- ja Tyk-kuntoutujien työuran jatkuminen rekisteritietojen perusteella. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 83, 2013. ISBN 978-951-669-925-0 (nid.), 978-951-669-926-7 (pdf).

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.