Harkinnanvaraisen kuntoutuksen painopisteenä työkyvyn edistäminen

Kela tiedottaa 6.4.2004 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen painopisteenä työkyvyn edistäminen Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnitelma vuosille 2005-2007 painottaa työkyvyn edistämistä. Kuntoutus pyritään kohdistamaan tasapuolisesti eri sairaus- ja vammaisryhmiin. Eniten kuntoutustarvetta aiheuttavat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta (KKL 2 §) ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta (KKL 3 §). Kolmas kuntoutuksen muoto on harkinnanvarainen kuntoutus (KKL 4 §), johon eduskunta myöntää vuosittain erillisen rahamäärän. Ensisijainen ja perusvastuu kuntoutuksesta on kuitenkin kunnilla lukuun ottamatta em. vajaakuntoisten ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Vuonna 2003 Kelan järjestämää kuntoutusta sai yhteensä 87 769 henkilöä, lisäystä on vajaa prosentti edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutujista lähes 60 % sai harkinnanvaraista kuntoutusta (52 058 henkilöä). Lain mukaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on käytettävä vuosittain vähintään 4 % vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määrästä (39,2 miljoonaa euroa vuonna 2004). Lisäksi eduskunta voi käyttää budjettivaltaa ja näin lisätä harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärää. Vuonna 2004 harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on eduskunnan päätöksellä käytettävissä kaikkiaan 98 miljoonaa euroa. Kela laatii vuosittain kolmivuotissuunnitelman siitä, miten rahamäärä käytetään eri kuntoutusmuotoihin ja eri kuntoutujaryhmille. Vuosille 2005-2007 vahvistettu suunnitelma perustuu laskennallisin rahamääriin, joissa on otettu huomioon vain yleisen kustannustason nousun vaikutus. Vuonna 2005 harkinnanvaraisen kuntoutuksen laskennallinen rahamäärä on 100 miljoonaa euroa. Eduskunta arvioi vuoden 2004 lopussa rahamäärän riittävyyden eri painoalueilla ja tekee lopulliset ratkaisut painoalueista ja kokonaisrahamäärästä. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista suurin osa käytetään jatkossakin työkykyä edistävään kuntoutukseen (72 % vuonna 2005). Tärkeimpiä kuntoutusmuotoja ovat ASLAK®-kurssit eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eri ammattiryhmille, mielenterveysongelmaisten työkykyä edistävä kuntoutus (psykoterapiat ja mielenterveyskurssit), yksilö- ja kurssimuotoinen laitoskuntoutus tuki- ja liikuntaelinsairaille sekä sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit mm. sydän-, syöpä-, reuma- ja hengityselinsairauksista kärsiville. Toinen painopiste on työelämästä poissaolevien kuntoutus, johon varataan 6 % yksilökohtaisen kuntoutuksen varoista vuonna 2005. Tärkeimmät kuntoutusmuodot ovat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit lapsille ja nuorille. Vanhusväestön toimintakykyä ylläpitävään kuntoutukseen Kelalla ei ole resursseja. Sen sijaan Kela toteuttaa parhaillaan laajaa IKÄ-tutkimushanketta, jossa pyritään löytämään tieteellisen tutkimuksen kautta iäkkäille sopiva ja vaikuttavaksi todettava kuntoutusmuoto sekä avohoidossa että laitosjaksoina tai niiden yhdistelminä. Kolmanneksi varoja käytetään kehittämis- ja kokeilutoimintaan (18 % yksilökohtaisen kuntoutuksen varoista vuonna 2005). Kehittämis- ja kokeiluhankkeita ovat mm. lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen kokeiluhankkeet ja ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien kuntoutus. Aktiivisen sosiaalipolitiikan kuntoutuskokeilut päättyvät vuoden 2005 aikana. Keskeinen lähtökohta on se, että maan eri osissa asuvat vakuutetut voisivat päästä kuntoutukseen yhdenmukaisin perustein. Samoin pyritään varmistamaan tasapuolisuus eri sairaus- ja vammaryhmien kesken. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansanterveysongelma, kuten myös krooninen selkäoireyhtymä sekä lonkka- ja polvinivelrikko. Myös aivohalvaus ja muut hermoston sairaudet tulevat lisääntymään väestön ikääntyessä. Harkinnanvaraista kuntoutusta sai vuosina 2000-2003 yhä useammin mielenterveyden häiriöistä tai hermoston sairauksista kärsivä kuntoutuja. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsivien osuus kuntoutujista väheni. Mielenterveyskuntoutuksen kehitys kuvaa Kelan järjestämän kuntoutustoiminnan piirissä tapahtuu rakennemuutosta. Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutus vähenee suhteellisesti ja absoluuttisestikin, koska sairauksien esiintyvyys pysyy lähes ennallaan, kun taas mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa monista syistä nopeasti. Tämä heijastuu myös palvelutuotantoon. Kuntoutuksen vaikuttavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Vahvinta tieteellistä näyttöä kuntoutuksen myönteisistä vaikutuksista löytyy tällä hetkellä alaselän pitkittyneen kivun kuntoutuksesta, aivohalvauspotilaiden kuntoutuksesta sekä äkillisesti sairastumisen tai tapaturman vuoksi toimintakykynsä menettäneiden vanhusten sairaalakuntoutuksessa. Myös varhaiskuntoutuksella (esim. ASLAK®) on todettu myönteisiä vaikutuksia toimintakykyyn, sitä haittaaviin oireisiin, psyykkiseen hyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Lisätietoja Kelan kuntoutuslinja, kuntoutuspäällikkö Jouko Waal, puh. 020 434 3211 kehittämispäällikkö Tomi Ståhl, puh. 020 434 3666 Kelan viestintä, tiedottaja Minna Latvala, puh. 020 434 1418 KKL = Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/06/20040406BIT00340/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/06/20040406BIT00340/wkr0002.pdf