Kansalaiset haluavat parannuksia toimeentuloturvaan

Toimeentuloturvassa on monien riskiryhmien kohdalla selviä puutteita, jotka vaarantavat kansalaisten tasa-arvoa.

Kelan tutkimusosaston julkaisemassa tuoreessa artikkelikokoelmassa punnitaan toimeentuloturvajärjestelmän toimivuutta. Aihetta lähestytään tarkastelemalla toimeentuloturvan marginaalissa olevia väestöryhmiä, kansaneläkeläisiä sekä sairausvakuutuksen korvauksia.

Tutkimusta varten kerätyn laajan kyselyaineiston perusteella suomalaiset ovat halukkaita parantamaan etuuksien tasoa ja lieventämään etujen saantiperusteita. Asiakkaana oleminen heijastuu etuuksia koskeviin mielipiteisiin: toimeentuloturvaetuuksia saavat arvioivat muita useammin, että etuuksien alikäyttö on yleistä ja ylikäyttö tai väärinkäyttö harvinaista.

Toimeentuloturvan marginaaliryhmistä kirjassa tarkastellaan työmarkkinatuen saajia, helsinkiläisiä toimeentulotukiasiakkaita sekä ulkomaalaisia tilapäistyöntekijöitä. Työmarkkinatuen saajien kohdalla erilaiset taloudelliset vaikeudet ovat hyvin arkipäiväisiä. Laskujen maksamatta jättäminen, vaate- ja harrastusmenoista tinkiminen ja jopa suoranainen nälän näkeminen ovat tavallisia työmarkkinatuen varassa elävien keskuudessa.

Helsingin toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla on havaittavissa vuoden 2008 taantuman jälkeinen selvä piikki niin asiakasmäärissä kuin pitkäaikaisasiakkaiden määrässä. Ulkomaalaisten tilapäistyöntekijöiden kohdalla tietämättömyys ja kielitaidottomuus ovat merkittäviä syitä siihen, että oikeutta toimeentuloturvaan ei aina käytetä hyödyksi.

Täyden kansaneläkkeen saajia tarkasteltaessa havaitaan, että koetut toimeentulo-ongelmat eivät ole niin suuria, kuin pienet eläketulot antavat aihetta olettaa. Samanlainen ”pärjäämisen pakko” on havaittavissa saamenkielisten kansaneläkeläisten keskuudessa. Heidän kohdallaan voidaan puhua jopa kaksinkertaisesta pärjäämisen pakosta: asioimisen vaikeus äidinkielellä ja saamelaiseen kulttuuriin kuuluva omillaan pärjäämisen ihanne tuovat haasteita toimeentuloturvajärjestelmän kanssa asioimiseen.

Sairausvakuutuksen korvauksia tarkasteltaessa kirjassa nostetaan esiin matkakorvaukset, kansalaismielipiteet erilaisista korvauskatoista ja lääkekorvaukset. Matkakorvaukset ovat jatkaneet nousuaan ja vuoden 2013 alusta toteutettiin suuri omavastuukorotus, jonka voi ennakoida vaikeuttavan pienituloisten toimeentuloa ja jopa mahdollisuuksia hakeutua hoitoon.

Kansalaisten mielipiteet eri omavastuu- ja asiakasmaksukatoista osoittautuvat pääsääntöisesti yhdensuuntaisiksi. Lähes kaikki väestöryhmät haluavat alentaa vuosittaisia omavastuita. Erityisesti terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja lääkekustannusten omavastuisiin halutaan reiluja alennuksia.

Lääkekustannuksien kohdalla havaitaan, että lääkekustannusten omavastuun ylittäjillä erilaiset taloudelliset vaikeudet olivat yleisiä. Lääkekustannusten omavastuun ylittäjät ovat tavallista useammin eläkeläisiä. Lääkkeitä jätetään myös hankkimatta kustannussyistä. Voidaankin kysyä takaako sairausvakuutus – edes toimeentulotuella täydennettynä – tasa-arvoisen hoidon saatavuuden kaikille.

Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto,
erikoistutkija, VTT Ilpo Airio, puh. 020 634 1954
etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Airio I, toim. Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa. Kansalaisten käsitykset ja odotukset. Helsinki: Kela, 2013. ISBN 978-951-669-906-9 (nid.), 978-951-669-907-6 (pdf). Hinta: 20 euroa.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38496

Tilaukset: julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947.