Kansaneläkerahaston rahoitus- ja maksuvalmius turvattava

Eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut edellyttävät, että kansaneläkerahastossa säilytetään myös jatkossa vähintään 5 %:n puskuri talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta.

Työnantajan kansaneläkemaksun kokonaan poistamista koskeva hallituksen esitys (HE 147/2009 vp) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Esityksen mukaan kansaneläkerahastosta maksettavat etuudet sekä niiden toimeenpanon Kelalle aiheuttamat toimintakulut rahoitettaisiin valtion varoista vuodesta 2010 lähtien. Kansaneläkerahaston maksuvalmius turvattaisiin edelleen rahoitusomaisuuden vähimmäismääräsäännöksellä. Hallitus kuitenkin esittää, että rahaston nettorahoitusomaisuus eli ns. puskuri olisi nykyisen 5 %:n sijaan vähintään 3,5 % kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuksista. Kelan valtuutetut uudistavat lausumansa 10.2.2009 ja edellyttävät, että työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen yhteydessä on varmistettava kansaneläkkeiden rahoitus- ja maksuvalmius pitkäjänteisellä, vakaalla ja turvaavalla tavalla. Kansaneläkerahastossa on myös edelleen säilytettävä vähintään 5 %:n suuruinen pysyvä puskuri talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta. Valtuutetut toteavat, että vähimmäismäärän säilyttämisellä nykyisellään ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Vähimmäismäärän laskeminen nykytasostaan sen sijaan pienentäisi valtion menoja noin 38 milj. eurolla vuonna 2010. Valtuutetut korostavat, että kansaneläkerahaston vähimmäismäärän alentaminen nykytasosta rahoitettaisiin käytännössä Kelan varoilla eli Kela maksaisi näin ollen valtiolle kuuluvia menoja. Kun Kelalle on säädetty laeilla uusia tehtäviä, käytäntönä on ollut arvioida toimeenpanon käynnistämisen edellyttämän atk- ja muun suunnittelutyön kustannukset ja osoittaa ne rahoitettaviksi kyseisen ministeriön budjettivaroista. Näin ei sen sijaan voida menetellä Kelan oman toiminnan pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Esimerkiksi vuosituhannen vaihtumisen 1.1.2000 tai eurovaluutan käyttöönoton 1.1.2002 vaatimaa työtä Kelassa, yhteensä runsaat 200 henkilötyövuotta, ei ollut mahdollista kohdentaa tiettyihin etuuksiin ja niistä vastaaville ministeriöille. – Kelan toimeenpaneman sosiaaliturvan moninaisuus ja tärkeys ihmisten toimeentuloturvan kannalta edellyttää laitokselta ehdotonta toimintavarmuutta. Toiminnan tehokkuus ja varmuus vaativat pitkäjänteistä ja suunnitelmallista osaavan henkilöstön rekrytointia sekä palvelukanavien ja tietojärjestelmien määrätietoista kehittämistä. Kelan etuus- ja toimintamenojen rahoitus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Siksi kansaneläkerahastossa on edelleen säilytettävä vähintään 5 %:n suuruinen pysyvä puskuri, edellyttävät valtuutetut kirjelmässään. Kelan rahoitustilannetta on käsitelty valtuutettujen yleiskokouksessa 22.9.2009. Lisätiedot: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Anneli Kiljunen, puh. 050 511 3123 Tiedote Kelan valtuutettujen lausumasta 10.2.2009: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200209124241ML?OpenDocument