Kela haluaa laajentaa sairaanhoidon suorakorvauksia

Kela tiedottaa 14.4. Kela haluaa laajentaa sairaanhoidon suorakorvauksia Kelan tavoitteena on saada suorakorvauksesta pääasiallinen maksutapa myös sairaanhoidon korvauksiin. Tällä hetkellä suorakorvauksen käyttö jakautuu alueellisesti epätasaisesti. Pääkaupunkiseudulla yksityisiä lääkäripalveluja käyttävät joutuvat muita useammin hakemaan itse lääkärinpalkkioiden, hammaslääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksensa Kelalta. Lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden korvauksista jo yli kolmasosa maksetaan suorakorvauksina eli asiakas maksaa vastaanotolla vain omavastuuosuuden, ja hoidon antaja hakee asiakkaan antamalla valtakirjalla korvauksen suoraan Kelasta. Suorakorvausten osuus on neljässä vuodessa kaksinkertaistunut. Suorakorvauksen käyttäminen on mahdollista, kun yksityisten terveyspalvelujen tuottaja on solminut Kelan kanssa vapaaehtoisen valtakirjasopimuksen. Vuoden 2003 alussa valtakirjasopimuksia oli voimassa koko maassa yli 2 700. Jos palvelujen tuottajalla ei ole sopimusta Kelan toimiston kanssa, asiakkaan on itse haettava korvaus Kelalta. Turussa ja Tampereella yli puolet Lääkekorvauksista jo yli 90 prosenttia maksetaan suoraan apteekissa. Etuuspäällikkö Pirkko Sihvonen Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosastolta kirjoittaa tuoreessa Sosiaalivakuutus - lehdessä 2/03, että myös muiden sairaanhoidon korvausten osalta Kelan tavoitteena on saada suorakorvausmenettelystä pääasiallisin korvausten maksumuoto. Hän on huolissaan siitä, että sairaanhoidon suorakorvaukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Esimerkiksi Turun ja Tampereen seudulla suorakorvauksina maksettujen korvausten määrä ylittää jo selvästi asiakkaiden itsensä hakemien korvausten määrän. Sen sijaan Helsingin seudulla suorakorvauksina maksettujen korvausten määrä vuonna 2002 oli vain 24 prosenttia. Sihvonen toivoo, että pääkaupunkiseudun palvelujen tuottajat tunnistaisivat suorakorvausmenettelyn mahdollisuudet ja kehittävät asiakaspalveluaan. Palveluntuottajat epäröivät Sosiaalivakuutuksessa haastatellun Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hannu Luotolan mukaan sekä terveyspalvelujen tuottajat että erityisesti heidän asiakkaansa ovat olleet tyytyväisiä valtakirjasopimusmenettelyyn, mutta kehittämisen varaa on. Jotkut palveluntuottajat ovat joutuneet odottamaan Kela-korvauksia liian kauan. Asiakkaan asiointi maksutilanteessa voi olla toisinaan epäkäytännöllistä ja hidasta. Yhtäpitäviä atk-valmiuksia ei yhteistyökumppaneilla ole ollut. Lisäksi monet palvelujen tuottajat pitävät Kelan maksamaa korvausta työstä liian pienenä. Lääkekorvauksissa on vuodesta 1970 lähtien ollut voimassa suorakorvausmenettely Kelan ja apteekkien välillä Suorakorvausmenettelystä on sovittu kuljetuspalvelujen tuottajien etujärjestöjen kanssa vuonna 1997, Suomen Hammaslääkäriliiton ja Erikoishammasteknikkoliiton kanssa vuonna 1998 sekä Suomen Lääkäriliiton, Lääkärikeskusten yhdistyksen, Suomen Sairaanhoitajaliiton sekä Suomen Fysioterapeuttiliiton ja Suomen Fysioterapeuttiyrittäjät FYSI ry:n kanssa vuonna 1999. Lisätietoja Sosiaalivakuutus -lehti 2/03 tai Kelan terveys- ja toimeentuloturvaosasto, etuuspäällikkö Pirkko Sihvonen, p. 020 434 3927, pirkko.sihvonen@kela.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/04/14/20030414BIT00230/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/04/14/20030414BIT00230/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.