Kela mukana rakentamassa yhteistä palveluarkkitehtuuria ja tunnistusratkaisua
Kela osallistuu aktiivisesti kansallisen palveluväylän kehittämiseen. Tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille helpompaa verkkoasiointia eri toimijoiden palveluissa.
Kansallinen palveluväylä kokoaa yhteen valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden sähköiset palvelut. Palveluväylän kehittämistä johtaa valtiovarainministeriö. – Palveluväylä on määrä ottaa käyttöön asteittain vuosina 2015–2018, kertoo vartiovarainministeriön ICT-johtaja Timo Valli, joka tapasi Kelan ICT-toimialan johtajat 2.12.
– Kela haluaa olla vahvasti mukana julkishallinnon yhteistyössä. Näemme, että erityisesti kansallisen tunnistusratkaisun ja palveluväylän kehittäminen on välttämätöntä sähköisen asioinnin edistämisessä, kertoo Kelan johtaja Mikael Forss.
– Pitkä kokemus asiakaslähtöisten ICT-järjestelmien kehittämisestä antaa Kelalle asiantuntijaroolin yhteistyössä.
Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota muun muassa eri toimijoiden verkkoasiointipalveluille yhteinen tunnistusratkaisu, jossa käytetään valtion tarjoamaa sähköistä tunnistetta. Samalla tulisi luoda roolit ja valtuudet, joilla asiakas voisi asioida toisen puolesta sähköisesti. Tavoitteena on myös koota eri toimijoiden tietojärjestelmät ja tietovarastot palveluväylään. Näin viranomaiset, kunnat ja muut toimijat saavat toistensa järjestelmistä tiedon mahdollisimman ajantasaisesti.
Palveluväylä tuo taloudellista hyötyä
Kelan näkökulmasta palveluväylän vahva etu on julkisen ja yksityisen sektorin sähköisten palveluiden lähentyminen. Koska Kela-asiat liittyvät usein tiiviisti mm. verottajan tai terveydenhuollon asioihin, yhden tunnistustavan periaate helpottaa asiointia.
Siirtyminen palveluväylään hyödyttäisi Kelaa eli viimekädessä veronmaksajaa myös taloudellisesti.
– Sähköistä asiointia tulisi kehittää taloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteinen tunnistusjärjestelmä olisi kustannuksiltaan nykyistä pankkitunnuksiin nojaavaa järjestelmää edullisempi ja vapauttaisi resursseja tärkeimpään eli sähköisten palveluiden kehittämiseen, Forss toteaa.
– Huomattavia kustannussäästöjä syntyisi myös yhteisten pilvipalvelujen ja helpomman tiedonsiirron avulla. Konesalien lukumäärää tulisi pudottaa murto-osaan nykyisestä. Kela voisi olla yhtenä mahdollisena palvelujen tuottajana jos niin halutaan, Forss lisää.
Kelan asiointipalvelut julkishallinnon käytetyin
Kelan asiointipalveluun tunnistaudutaan noin miljoona kertaa kuukaudessa. Palvelussa lähetetään kuukausittain noin 280 000 etuushakemusta ja yli 50 000 liitettä.
– Kelan verkkoasioinnissa on suuret volyymit, ja ne kasvavat vuosi vuodelta. Asiointipalveluiden käyttömäärä on kasvanut joka vuosi noin 25 %, ja Kanta-palveluissa kävijämäärät tulevat kasvamaan vieläkin voimakkaammin, Forss kuvaa.
Lisätietoja
Kelan johtaja Mikael Forss, p. 020 634 1326
etunimi.sukunimi@kela.fi
Valtionvarainministeriön tiedote: Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttaminen alkaa.
Kelan viestintä
Yhteystiedot www.kela.fi/viestinta
Puhelinpalvelu medialle p. 040 733 522, arkisin klo 9-16
Sähköposti viestinta@kela.fi
Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle. Tilaa kerran kuussa ilmestyvä mediainfo osoitteessa http://www.kela.fi/uutiskirje