Kelan ehdotus sote-rahoitusmalliksi lisää asiakkaiden valinnanvapautta

Kelan johto ehdottaa yhteisrahoitteista vakuutusmallia terveydenhuollon rahoitukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lakiluonnokseen. Kelan johdon lausunnossa todetaan, että järjestämisvastuun antaminen viidelle sote-alueelle on hyvä lähtökohta uudistukselle.

Kelan näkemyksen mukaan järjestämislaki ei kuitenkaan yksin takaa tavoitteiden saavuttamista, vaan lisäksi tarvitaan Kelan esittämä yhteisrahoitteinen vakuutusmalli. Lausunnon ovat allekirjoittaneet pääjohtaja Liisa Hyssälä sekä johtajat Helena Pesola ja Mikael Forss.

Ehdotetussa mallissa keskeistä on yhteinen rahoitus ja sote-alueen osuus myös lääke- ja matkakorvauksista. Yhteisrahoitteisen sairaanhoitovakuutuksen rahoittaisivat sote-alueet ja vakuutetut. Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksen nykyinen valtion osuus (1,08 miljardia euroa v. 2013) siirrettäisiin sote-alueille. Myös kuntien valtionosuudet olisi tarkoituksenmukaista ohjata suoraan sote-alueille.

Sairaanhoitovakuutuksesta rahoitettaisiin lääke- ja matkakorvaukset sekä kuntoutus ja korvaukset yksityislääkärinpalkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta ja hammashoidosta.

Kelan näkemyksen mukaan asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluiden saatavuus erityisesti perusterveydenhuollossa ja erikoislääkäripalveluissa voidaan tulevaisuudessa taata vain yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä.

Yhteisrahoitteisen vakuutusmallin etuna on, että yksityinen terveydenhuolto toimisi julkisten toimijoiden rinnalla sote-alueen ohjauksessa. Sote-alue päättäisi mahdollisen sote-lisän suuruudesta, jolla turvattaisiin kohtuullinen korvaustaso asiakkaille. Lääke- ja matkakorvauksissa osaoptimointi ei enää olisi mahdollista, koska sote-alue vastaisi toiminnasta kokonaisuudessaan ja sillä olisi myös merkittävä rahoitusvastuu. Kela hoitaisi järjestelmän toimeenpanon yhdenmukaisesti ja tehokkaasti hyvin toimivien tietojärjestelmiensä ja sähköisen tiedonvälityksen avulla.

Sote-alueiden tai kuntien ei tarvitsisi rakentaa omia palvelusetelijärjestelmiään ja hallinnollisia kustannuksia säästyisi. Myös kilpailuttamistarve vähenisi ja tätäkin kautta hallinnointi kevenisi.

Vahvuutena Kelan mallissa on erityisesti vakuutusmaksuin kerättävä rahoitusosuus, joka tasaisi väestöryhmien välisiä ja alueellisia eroja eikä olisi riippuvainen kuntatalouden heilahteluista. Asiakaskeskeisyys ja asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyisivät sekä sosiaali- että terveydenhuollossa.

Lisätietoja medialle:
Kelan terveysosasto, etuusjohtaja Elise Kivimäki, puh. 020 634 3909

etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue myös:

http://www.slideshare.net/Kela-Fpa/terveydenhuollon-yhteisrahoitus

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.