Kelan ja kuntien yhteistyöllä omaishoidon tuki yhdenvertaiseksi
Tuettu omaishoito säästi palvelumenoja 1,3 miljardia.
Viime vuonna omaishoidon tukea maksettiin 40 500 hoitajalle. Tukea saaneiden omaishoitajien työ säästi arviolta 1,3 miljardia euroa kuntien palvelumenoista. Omaishoitajia tarvitaan lisää, mutta hoitajat ovat eriarvoisessa asemassa. Osa kunnista varaa tukeen liian niukasti määrärahoja, ja niiden loputtua uusia hoitosopimuksia ei voida tehdä. Voimassa olevia sopimuksia on jouduttu irtisanomaan.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Elli Aaltosen johtama työryhmä luovutti raporttinsa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle tänään 19.3. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman laatinut työryhmä ehdottaa, että sopimusomaishoidosta säädetään uusi laki.
Kuntien järjestämän omaishoidon tuen vaihtoehtona esitetään yhteistyömallia, jossa Kela maksaa valtion rahoittamana omaishoidon tuen ja kunnat järjestävät omaishoitoa tukevat palvelut. Tuki maksettaisiin valtakunnallisesti samansuuruisena ja samoin perustein. Kela kannattaa työryhmän ehdotusta.
– Arvioimme, että tällä hetkellä 20 000 henkilöä tekee raskasta ja sitovaa työtä omaishoitajana ilman omaishoidon tukea. Nämä omaishoitajat tulisi saada tuen piiriin asteittain vuoteen 2020 mennessä, sanoo Kelaa työryhmässä edustanut Sari Kehusmaa.
Suomessa omaisten apu on erittäin yleistä, mutta omaishoidon tukea saa vain pieni osa auttajista. Kokonaisuudessaan omaisten apu kattaa merkittävän osan mm. ikäihmisten avuntarpeesta. Tutkimusten mukaan 140 000 vanhusta ei selviytyisi kotonaan ilman omaisten apua.
–Jos omaishoitoa ei tueta riittävästi, voi omaisten antama apu vähentyä. Omaishoito pienentää merkittävästi kuntien palvelumenoja. Sekä tukea saavien että muiden omaisten avun ansiosta pitkäaikaishoidon menoissa säästettiin kaikkiaan 3,4 miljardia euroa vuonna 2013, Kehusmaa muistuttaa.
Lisätietoja medialle
Kela, Tutkimusosasto, tutkija Sari Kehusmaa, 020 634 2866, 045 650 0281