Kelan työhönkuntoutusmalleista hyviä kokemuksia

Valtaosa kuntoutujista oli tyytyväisiä omaan kuntoutusprosessiinsa. Muutokset koetussa työssä selviytymisessä vaihtelivat kuitenkin kehittämishankkeen eri kuntoutusmalleissa.

Työpaikkaan integroitunutta varhaiskuntoutusta pidetään keinona pidentää työuria. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tarkoitus on tuottaa työikäisille uudenlaisia moniammatillisia kuntoutusmalleja, joita voidaan soveltaa harkinnanvaraisessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa.

Tutkimuksessa arvioitiin viiden uuden kuntoutusmallin kehittämisideoiden toteutettavuutta ja toimivuutta. Neljä malleista kohdistui vakiintuneisiin työsuhteisiin ja yksi oli tarkoitettu yrittäjille. Keskenään erilaisissa malleissa kokeiltiin kaikissa uusia työpaikkayhteistyön muotoja.

Suuri osa kuntoutujista koki hyötyneensä kuntoutuksesta, ja hyödyt olivat hyvin monenlaisia eri elämänalueilla. Motivoituneet kuntoutujat ottivat monialaisista ryhmämuotoisista kuntoutusinterventioista käyttöönsä itselleen sopivat osat. Yrittäjille testattiin pitkäkestoista lyhytjaksoista kuntoutusmallia, jota he pitivät hyvänä.

ASLAK-kuntoutukseen hakemisen ja kuntoutusjaksojen alkamisen välillä saattaa kulua enimmillään toista vuotta. Tarvelähtöiset, nopeasti käynnistettävissä olevat mallit myös varhaiskuntoutuksessa vastaisivat muuttuvan työelämän vaatimuksiin paremmin. Parhaimmillaan kuntoutus nivoutuisi osaksi työpaikan työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmia.

Työterveyshuollon suurempaa roolia kuntoutuksessa pidettiin hyvänä, ja sille voisi myös määrittää kuntoutuksen toteuttamisvastuuta, kuten kuntoutuksen jälkeiset seurantapäivät. Työterveyshuollon tulisi olla myös yrittäjien työkyvyn hallinnan ja seurannan ensisijainen taho.

Monet tekijät voivat estää ja edistää kuntoutukseen osallistumista. Etäisyydet ja huonot kulkuyhteydet rajoittivat osallistumista lyhytjaksoisiin kuntoutuksiin ja runsaasti työpaikkayhteistyötä sisältäviin kuntoutuksiin. Työpaikat ja työterveyshuolto korostivat myös ajankäytön ja resurssien rajallisuutta. Videoneuvotteluiden, nettikuntoutusympäristön ja muiden teknologiasovellusten hyödyntäminen puolestaan tuo uusia mahdollisuuksia kuntoutukseen.

Eri toimijatahot arvioivat kuntoutuksen hyödyttäneen etupäässä kuntoutujaa, mutta myös osa esimiehistä oli hyötynyt niistä esimiestyössään. Muutokset koetussa työssä selviytymisessä vaihtelivat malleittain suuresti: kuntoutujien työssä selviytyminen parani parhaimmillaan kaikilla ja vähimmillään yhdellä kymmenestä.

Tutkimusta varten kuntoutujilta kerättiin tietoja kyselylomakkeilla ja kuntoutusrekistereistä. Kuntoutujien esimiehiä, työterveyshenkilöstöä, kuntoutuksen toteuttajia ja Kelan toimihenkilöitä puolestaan haastateltiin. Tuloksia hyödynnetään vuoden 2016 alusta käynnistyvässä Kelan järjestämässä AURA-kuntoutuksessa.


Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto,
johtava tutkijalääkäri, LT, dosentti Katariina Hinkka, puh. 020 634 2810
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Hinkka K, Aalto L, Toikka T. Uudenlaiseen Kelan työhönkuntoutukseen? Viiden kuntoutusmallin arvioinnin tuloksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 134, 2015. ISBN 978-951-669-964-9 (nid.), ISBN 978-951-669-965-6 (pdf). Hinta: 25 euroa.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi

Yrityksestä

Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt.

Liitteet & linkit