Kuntoutujan aktiivisuutta korostava fysioterapia hyödyttää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita
Seurantatutkimuksen perusteella toimintakyvyn palautumisen kannalta tärkeää on tiivis ja moniammatillinen kuntoutus.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden fysioterapiassa kokeiltiin kahta erilaista fysioterapiakäytäntöä. Osallistumiskriteerit täyttäneet 108 kuntoutujaa satunnaistettiin aktivoivan ja perinteisen fysioterapian ryhmiin. Aktivoivan fysioterapian ryhmässä tuettiin kuntoutujan aktiivisuutta ja osallistumista tavoitteena toimintakyvyn pysyvä muutos ja opittujen taitojen siirtyminen kuntoutujan arkeen.
Tutkimuksessa seurattiin molempien ryhmien toimintakykyä, mielialaa ja elämänlaatua, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia. Sekä aktivoivan että perinteisen fysioterapian ryhmän toimintakyky parani seurannan aikana kaikilla tutkituilla osa-alueilla merkitsevästi, eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Vuoden seurannassa kaikki tutkittavat olivat elossa, asuivat kotona ja vain yksi perinteisen ryhmän kuntoutuja sairastui uudelleen ja oli pysyvästi laitoshoidossa. Aktivoivan fysioterapian ryhmä käytti perinteiseen ryhmään verrattuna puolta vähemmän perusterveydenhuollon laitospaikkoja. Perusterveydenhuollon kuntoutujakohtaiset kustannukset vuodessa olivat aktivoivan fysioterapian ryhmässä 1 200 euroa perinteistä fysioterapiaa saaneen ryhmän kustannuksia pienemmät.
Kuntoutujien yksilölliset tavoitteet tulee huomioida
Alkuvaiheen tiivis moniammatillinen kuntoutus on todennäköisesti toimintakyvyn laaja-alaisen korjaantumisen kannalta merkitsevämpää kuin valittu fysioterapiakäytäntö. Aktiivisuutta tukevalla kuntoutusotteella on todennäköistä harjoittaa hermoverkostoa monipuolisesti ja siten edistää sekä fyysistä että kognitiivista toipumista.
Aktivoivan fysioterapian ryhmän kuntoutujien kokemukset yksilöllisestä kotikuntoutuksesta olivat pääosin myönteisiä. Kuntoutujien kokemukset haastavat fysioterapeutit ottamaan huomioon myös kuntoutujien työhön ja psykososiaaliseen selviytymiseen liittyvät tavoitteet, syventämään moniammatillista yhteistyötä ja siirtämään painopistettä kuntoutujan elinympäristöön ja sosiaaliseen osallistumiseen.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2008–2013 ja se on yksi Kelan geriatrisen (GERI) kuntoutushankkeen tutkimuksia. Tutkimuksen päärahoittajat olivat Kela ja Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat myös Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kruunupuisto Oy Punkaharjun kuntoutuskeskus.
Lisätietoja:
Mikkelin ammattikorkeakoulu
TKI-asiantuntija, lehtori TtT Outi Pyöriä, puh.0503405957
Sähköposti: etunimi.sukunimi@mamk.fi
Tilaukset: julkaisut@kela.fi