Lapsilisiä maksetaan myös ulkomaille
Lähes 5 000 ulkomailla asuvaa lasta saa lapsilisää Suomesta. Uusi Sosiaalivakuutus-lehti on perhe-etuuksien teemanumero.
Julkisuudessa on ajoittain ihmetelty, miksi Suomesta maksetaan lapsilisiä ulkomaille. Sosiaalivakuutuksessa 1/2013 asiaa valottaa lakimies Henna Huhtamäki Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolta.
”EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädäntö velvoittaa kohtelemaan yhdenmukaisesti jäsenmaiden välillä esimerkiksi työn tai opiskelun takia liikkuvia. Lainsäädännön mukaan sosiaaliturvaetuuksista vastaa yleensä työskentelyvaltio. Se maksaa etuudet riippumatta siitä, minkä EU- tai Eta-maan kansalainen henkilö on tai missä maassa henkilö tai hänen perheenjäsenensä asuvat”.
Vuonna 2011 lapsilisiä maksettiin Suomesta ulkomaille 4 826 lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa eli noin 750 euroa lasta kohti. Eniten lapsilisiä maksetaan Viroon. Sieltä tullaan paljon töihin Suomeen, mutta perhe jää usein asumaan kotimaahan.
”Vastaavasti Pohjois-Suomessa on paljon perheitä, joiden vanhemmista toinen tai molemmat käyvät työssä Ruotsissa ja saavat sieltä perhe-etuuksia”, muistuttaa Huhtamäki.
Perhevapaakeskustelun sietämätön vaikeus
Syrjäyttääkö kotihoidon tuki äidit työelämästä ja isät lastenhoidosta? Sosiaalivakuutuksessa 1/2013 aiheesta keskustelevat mm. emeritusprofessori Jorma Sipilä, tutkija Ulla Hämäläinen ja Matti Venelampi, joka itse on parhaillaan hoitovapaalla.
Johtava tutkija Ulla Hämäläinen väittää, että Suomessa keskustelu lastenhoidosta on erilaista kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä perhevapaakeskustelu kulminoituu siihen, että leirejä on kaksi: kotiäidit ja kotona hoidetut lapset sekä uraäidit ja heidän päiväkotilapsensa.
”Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja kotihoidon tuki ovat muovanneet ajatteluamme yli 20 vuotta. Ei tarvitse mennä kuin muihin Pohjoismaihin, ja keskustelu muuttuu. Muissa Pohjoismaissa lapsen päivähoitokeskustelu korostaa varhaiskasvatusta ja tasa-arvoa, ja yllättävän harva näkee siinä ristiriitaa lapsen edun kanssa.”
Suomessa lasten kotihoidon tukea saaneiden perheiden määrä on sekä pienentynyt että suurentunut tällä vuosituhannella. Kaiken kaikkiaan trendi on lievästi vähenevä.
Vuoden 2011 lopussa tukea maksettiin 64 000 perheelle, kun vuosituhannen alussa tuensaajia oli yli 70 000. Kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus kaikista alle 3-vuotiaista lapsista on pienentynyt 58 %:sta 50 %:iin. Lasten kotihoidon tuen saajista alle 5 % on isiä – eikä miesten osuus ole juurikaan kasvanut 2000-luvulla.
Lisätietoja
Lue Sosiaalivakuutus 1/13 verkossa: www.kela.fi/sosiaalivakuutus